Feminismi miesselitettynä blogikommenteissa

Olen blogannut Lilyssä kymmenisen kuukautta. Blogini kommenttiboksissa on käyty ihania ja avartavia keskusteluja, mutta ensimmäisestä postauksesta lähtien paikalle ovat löytäneet myös trollit ja trollinmieliset. Erityisen hupaisa on varsin mittava ilmiö, jossa kommentoijat (usein miehet) käyvät kertomassa feministin (meikä!) blogissa, mitä feminismi oikeasti on ja millaisia feministit oikeasti ovat. Kokosin parhaat spleinaukset postaukseksi:

Nimimerkki juha. pohtii ansiokkaasti, että feminismi taitaa sittenkin olla valkoista miestä vastaan suunnattu salajuoni:

“Feministiliike ei tosiasiallisesti halua parantaa kehitysmaiden ja etenkin muslimaiden (sic!) naisten asemaa, vaan he focusoivat (sic!) kaiken vihansa ja valtataisteluenergiansa länsimaista valkoihoista miestä vastaan.”

Valtataisteluun liittyvä retoriikka pääsee nimimerkki Olin Helsingissä kommentissa niin sanotusti nextille levelille, kun hän epäilee minua militaristiksi:

“Et leimaa heitä [rikoksista tuomittuja ulkomaalaisia] blogissasi, koska sinua ei kiinnosta turvallisuus vaan sinua kiinnostaa sodankäynti.”

Nimimerkki Muotimurhaaja ei käytä sotaretoriikkaa, mutta blogialusta saa kommentoijan mietteliääksi:

“Lilyssäkin on vaikka kuinka paljon feministejä. Miksi he ovat Lilyssä, joka on tuotteistetun sukupuolisuuden taivas? Miksi he eivät ole perustaneet blogejaan miehisiin yhteisöihin?”

Nimimerkki lapseton mies tietää, että jokainen nainen haluaa lisääntyä:

“Minusta olisi mukavaa, että ainakin osa vapaaehtoisesti lapsettomista naisista myöntäisi totuuden, joka on siis se, että olisi halunnut lapsia (haluaa ehkä vieläkin), mutta kun vaatimukset miehelle on niin kovat, että sitä supermiestä ei ole löytynyt sen lapsen isäksi kyseiselle tavisnaiselle, niin on sitten helpompi selitellä, että joo en ois halunnukkaan.”

Lapsettoman miehen lisäksi myös nimimerkki missä on mun etuoikeudet on huolissaan tavismiesten asemasta:

“Feminismi ei tule saamaan mitään aikaiseksi niin kauan kuin valitus ja toiminta on suunnattu tavismiehiä vastaan.”

Nimimerkki axu nostaa tavismiehen rinnalle huolen myös hyväosaisten miesten asemasta:

“Tuntuu että lähtökohtaisesti kaikki mitä ”valkoiset, hyvätuloiset miehet” sanovat ja tekevät, on aina väärin ja naisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon vastaista.”

Myös Niko L. on huolissaan valkoisista miehistä:

“Feminististä argumentointia: X on väärässä, koska X on mies/valkoinen.”

On toki myös muistettava, että nainen on kokonainen vasta suhteessa mieheen:

“Ei kaikki olekaan kohdistettu miehille. Mutta meikkaus on. Samoin halukkuus lastentekoon ja toisaalta sen vieroksuminen myös, liittyy aivan harvinaisen kiinteästi miehiin. Nämä ovat valintoja, jotka tehdään 100% suhteessa miehiin.” (Nimimerkki lapseton mies)

Lopuksi nimimerkki juha. haluaa vielä muistuttaa, että talvisota:

“No, jos kuitenkin yrittäisimme muistaa, että nämä niin epähienot ja karkeat suomalaismiehet ovat sentään sotineet, haavoittuneet ja kuolleet maansa puolesta kahdessa sodassa.”

 Kommentteja odotellessa! 🙂                                                                       Bluestocking Facebookissa     

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään

Suomalaisnaisilla ei ole tekosyitä, vaan syitä

Laura Saarikoski kirjoittaa Hesarin pääkirjoituksessa, että suomalaisnaisten puhe sukupuolten epätasa-arvosta on vähän niinkuin turhanpäiväistä narinaa. Senkin valittaja-akat, Pohjoismaissahan on ihan hirveän hyvä meininki! Naiset saavat käydä töissä ja äänestääkin ovat saaneet herraties kuinka pitkään, esimerkiksi. Saarikoski itse asuu Ameriikassa ja siellä on kuulkaa asiat paljon huonommin. Siksi hameväen pitäisi ymmärtää pysyä nöyränä täällä pohjan tähden alla  eikä aina miesten ansiotasolle kurkotella. Todisteeksi amerikkalaissiskojen ahdingosta Saarikoski lataa tiskiin esimerkkejä elävästä jenkkielämästä. Mutta niin ne vaan ovat kotimaan käytännöt päässeet kaukomailla unohtumaan, ovat nimittäin esimerkit varsin päteviä myös Suomessa:

Saarikoski kirjoittaa: “Asun Washingtonissa, jossa on paljon uranaisia.”

Koskela oikaisee: Uranaisia? Auts. Jo se, että tällainen termi on olemassa, kielii työelämän epätasa-arvosta – myös Suomessa. Vai oletko joskus kuullut puhuttavan uramiehistä?

Saarikoski kirjoittaa: “Kaikki olettavat, että olemme muuttaneet Yhdysvaltoihin mieheni työn takia.”

Koskela oikaisee: Elän etäsuhteessa. Kaikki olettavat, että haluan jättää nykyiset työkuvioni ja muuttaa Tampereelle, koska poikaystäväni asuu siellä.

Saarikoski kirjoittaa: “Tuttu amerikkalaismies kysyi, pitääkö puolisoltani kysyä, jos käymme ilman häntä syömässä.”

Koskela oikaisee: Tuttu suomalaismies kysyi kerran baarissa poikaystävältäni, onko ok, jos hän käy kanssani kahdestaan röökillä. Siis röökillä.

Saarikoski kirjoittaa: “Monet amerikkalaisnaiset ovat käytännössä yksinhuoltajia, koska miehet tekevät pitkää työpäivää.”’

Koskela oikaisee: Toimittaja voi tsekata, miten vanhempainvapaat jakautuvat Suomessa. Ja jos tilastot ovat liian vaikeita, voin antaa muutaman tutun äidin puhelinnumeron.

Saarikoski kirjoittaa: “Kunnallista päivähoitoa ei [Jenkeissä] ole.”

Koskela oikaisee: Jos suomalaisen politiikan seuraaminen on ulkomailla unohtunut, niin voin kertoa, että hallituspuolueiden poliitikot tekevät kovasti töitä, ettei Suomessakaan kohta olisi.

 

Seuraavasta pääkirjoituskesta toivon lukevani analyysia paitsi siitä, miten Pohjoismainen tasa-arvo leviäisi muualle maailmaan, myös miten sitä voisi edelleen edistää Suomessa. Eri maissa asuvien naisten keskinäinen vertailu kun ei edistä muuta kuin lehtien myyntiä.

 

Seuraa Bluestockingia Facebookissa täältä.

Puheenaiheet Vanhemmuus Raha Uutiset ja yhteiskunta