Terveisiä opetusministerille toivoo lukio-ope Lahest

Arvoisa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok),

julkaisit 27.10. avoimen kirjeen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle. Kirjeessäsi suomit korkeakouluja yrittämisen ja innovatiivisuuden puutteesta ja hienovaraisesti mutta jämäkästi vihjasit, että Suomessa tehdään jopa pikkiriikkisen kehnoa ja turhaakin tutkimusta. Kehotit kirjeessä korkeakouluja ”poislukemaan” tuottamattomat oppiaineet ja ”kaupallistamaan” tutkimuksen. Erikoisen kirjeestäsi tekee se, että annat siunauksesi korkeakoulujen rahoituksen rajulle leikkaamiselle, mutta vaadit samalla tutkimuksen ja opettamisen kehittämistä ja penäät perustutkimukseen panostamista, ulkoalukuun perustuvista pääsykokeista luopumista sekä toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyötä.

Arvoisa ministeri. Miten oletat korkeakoulujen kehittävän tutkimusta ja opettamista sekä panostavan perustutkimuksen tekemiseen, kun rahoitusta leikataan ja sitä kautta henkilöstöstä on pakko luopua? Miten ajattelit korkeakoulujen hoitavan vähenevillä resursseilla pääsykoesavotan, joka ei perustu kirjalliseen kokeeseen? Entä miten ajattelit toisen asteen opettajien kykenevän yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, kun lukion ryhmäkoot on useassa kunnassa ollut resurssien puutteen vuoksi pakko maksimoida suuriksi 36 opiskelijan ryhmiksi ja opettajien kaikki resurssit menevät oman perusduunin hoitamiseen ja kokeiden korjaamiseen? Entä miten ajattelit perustutkimuksen säilyvän laadukkaana, jos sitä mitataan ministeriön määrittämin kaupallisin kriteerein?

Arvoisa ministeri. Jos pidät suomalaista osaamista ja koulutusta arvossa, kuten väität tekeväsi, et leikkaa siltä rahoitusta ja resursseja. Hyvä meininki ja tsemppihenki eivät nosta suomalaista koulutusta eivätkä liioin hyvinvointia. Molempiin tarvitaan rahaa. Muun väittäminen on muunneltua totuutta ja vastuun välttelyä.

 

Kunnioittaen,

lukio-ope ja väikkärintekijä Lahest

 

Opetusministerin avoin kirje löytyy täältä.

 

Kulttuuri Suosittelen Opiskelu Uutiset ja yhteiskunta

Lelut vuonna 2015: seikkailua pojille, meikkailua tytöille!

Kävin sunnuntaina Prismassa ruokaostoksilla. Matka maitohyllylle kulki seuraavan kyltin kautta:

prisma.JPG

Vai että tyttöjen ja poikien lelut erikseen? Vuonna 2015, seriously? Kyltti puhkaisi kertaheitolla kuplani, joka koostuu feministiystävistä ja heidän jälkikasvustaan, joiden kasvamisen raamit ovat ihanan laveat.

 

Ei Prisma tietenkään ole ainoa kaupallinen toimija, joka pyrkii edistämään myyntiään sukupuolikategorioita hyväksikäyttämällä. Vajaa vuosi sitten Helsingin Sanomat uutisoi lelujen ja lapsille suunnattujen mainosten olevan jopa aiempia vuosikymmeniä rankemmin sukupuolittuneita. Itse jouduin räpäyttämään silmiäni nähtyäni Suomalaisessa kirjakaupassa seuraavat lapsille suunnatut teokset:

 

suomalainenkirjakauppa.JPG

Prinsessa- ja seikkailutarinoissa ei tietenkään ole mitään vikaa. Mutta että prinsessatarinoita tytöille ja seikkailutarinoita pojille? Kirjojen nimet implikoivat, että tytöt ovat – tai ainakin tyttöjen pitäisi olla – kiinnostuneita prinsessasaduista, joissa keskiössä ovat kruunut, meikit ja mekot. Sen sijaan seikkailutarinoita kaupitellaan pojille, koska poikien oletetaan innostuvat jännityksestä ja toiminnasta. Siis seikkailusta, ei meikkailusta.

 

Lapset eivät ole itse syyllisiä karkeaan sukupuolijaotteluun. Syypäitä ovat aikuiset, jotka olettavat tiettyjen genitaalien kanssa syntyneiden ihmisten olevan tietynlaisia. Lapset kärsivät karkeasta jaottelusta samalla tavalla kuin aikuisetkin. Jos pikkupojalle sanotaan pienestä saakka, että miehet eivät itke, niin kuinka hän voisi aikuisena oppia osoittamaan tunteitaan? Ja jos tytöistä kasvatetaan pienestä saakka sopeutuvaisia, kilttejä ja kuuliaita, niin kuinka he voisivat aikuisina olla jämäköitä palkkaneuvottelijoita? Helsingin Sanomien juttuun haastateltu lastenpsykiatri Tytti Solantaus toteaa tiukoista stereotypioista kiinni pitämisen kaventavan lapsen käsitystä itsestään. “Lapset rikkovat rajoja ja stereotypioita, jos heille sallitaan”, sanoo Solantaus.  Luojan kiitos maailmassa on olemassa kasvattajia, jotka sallivat. Myös oman lintukotoni ulkopuolella.

 

Stereotypioita rikkovien vanhempien lisäksi valoa tunnelin päähän tuo uusi Barbie-mainos, jossa on oivallettu tyttöjen leikkien voivan kehittää muutakin kuin meikkaustaitoja (vaikka meikkaustaitojen kehittämisessä sinänsä ei mitään vikaa olekaan, toim. huom.). Ehkä kymmenen vuoden päästä saamme nähdä nukkemainoksen, jossa Barbie-leikkien leikkijänä on poika.

 

Kulttuuri Lasten tyyli Suosittelen Uutiset ja yhteiskunta