NO MORE SMOKING
Aloitin tupakkilakon 5viikoa ja 2päivää sitten. Tai tupakkilakko on väärä sana. Lopetin röökaamisen! Ehdin polttaa 19vuotta ja poltin melkolailla paljon, yli askin päivässä. Viikonloppuisin enemmän ja viihteellä meni kolmekin askia kevyesti. Olo oli sitten sen mukainen. Ja haju…
Työpaikkani on savuton, joten olin niin sanottu sekakäyttäjä. Vapaalla tupakkia ja töissä nikotiinipurkkaa. Sairasta nikotiinin pumppausta ja rahan haaskausta. Hiukset sai pestä ja paita vaihtaa joka ikinen päivä . Arvatkaa miltä autoni haisi?! Jonkun aikaa asuin kämpässä, jossa ei ollut parveketta, joten poltin sisällä. Fiksua, myönnetään.. Röökiä piti saada heti aamusta ennen kuin malttoi edes vessassa käydä. Nuoruuden hupista oli tullut jo ajat sitten pakkomielle, jota oli saatava lisää ja lisää. Voisin todellakin verrata nikotiiniriippuvuutta narkomaniaan, sillä myös vierotusoireet olivat samantapaiset.
Niinpä syksyn aikana päätin, että nyt riitti! Helppoa ei ole ollut. Niistä vierotusoireista voin kertoa pahimmiksi hermostuneisuuden lisäksi useat hikiset yöt, jolloin kummallisesti palelin horkassa samalla. Aamulla lakanat märkinä.. Helppoa ei ole ollut, vaikka käytän korvaavia tuotteita kuten sitä nikotiinipurkkaa ja kokeilin myös nikotiinisuihketta, joka ei sitten toiminut. Annos liian pieni ja vaikutus lyhyt. Liityin myös facebookin vertaistukiryhmään, jossa on satoja saman asian kanssa kamppailevia. Mutta! Jessus mitä etuuksia olen löytänyt. Juu rahat säästyvät, mutta myös paljon muutakin hyvää tässä on. Vaatteita ja hiuksia ei tarvitse enään pestä jatkuvasti, hampaat alkavat vaalentua, aikaa säästyy runsaasti, poikani voi olla minusta ylpeä, treenit sujuvat paremmin ja kunto nousee, voin jälleen nauraa yskimättä ja ja ja…. Niin ja ihon vanheneminen hidastuu. Tai normalisoituu. Miten sen nyt ottaa. Kaikki tuoksut tuoksuvat kauemmin. Ennen hajuvedestä oli muisto vain parin röökin jälkeen 🙂 Kivaa kun ei tarvitse hävetä itseään/hajuaan kun halaa ihmisiä, jotka eivät polta! Kyllä, etuja on paljon.
Välillä kun mieleni oikein tekee polttaa, niin ajattelen että mitä siitä saan? En yhtään mitään! Näin vastaan aina itselleni, kun en tosiaankaa löydä yhtään hyvää puolta asiasta. Ja sitten laitan purkan suuhun ja olen taas hetken tyytyväinen. Ja hetken lähempänä onnistumista.
-Kiitos avomiehelleni, joka myös ylitti itsensä ja lopetti tupakoinnin. Tsemppiä honey, tiedän ettei ole helppoa <3 –