Niin se vaan vuosi lähenee loppuaan ja onkin taas aika muistella millaisia reissuja kuluneeseen vuoteen mahtuikaan. Bucket list keveni kolmella uudella maalla (tosin tilalle tuli luonnollisesti uusia kohteita, joten ehkä ei voida puhua kevenemisestä) ja pääsin matkustamaan myös uudelleen tuttuihin lempparikohteisiin. Pidemmittä puheitta; tässä meidän vuoden 2018 matkasaldo!

 Tammikuu: New York

Meidän vuoden mahtavin reissu heitettiin heti alkuvuodesta. Käteen jäi valtava palo nähdä jenkkejä lisää ja pieni toivonkipinä, että pääsisi tallaamaan Manhattanin katuja uudelleen lähitulevaisuudessa. Vietettiin kolmatta hääpäivää Top of the Rockin näköalatasanteella ja vaan nautittiin maailman ikonisimman kaupungin antimista.

Linkit postauksiin:

• Terveisiä New Yorkista!
• Avainsanat onnistuneeseen perhelomaan New Yorkissa
• Ensikertalaisen must see -nähtävyydet New Yorkissa
• Aina ei mene putkeen lapsen kanssa matkustaessa – Hermoja repivät tunnit Newarkin kentällä

Huhtikuu: Gdansk

Huhtikuussa lähdettiin pikkusiskon ja ystävän kanssa haistelemaan ensimmäisiä kevään merkkejä Puolan Gdanskiin. Oli ihana ja rentouttava viikonloppu ja Gdansk näytti uusia puolia itsestään vielä kolmannellakin vierailulla. Gdanskiin tulee matkustettua varmaan vielä kerran jos toisenkin, kiitos Wizzairin Turku-Gdansk -yhteyden. Se on vähän niin kuin Tallinna tai Tukholma – kuka näitä laskee? Halpaa, helppoa ja hauskaa.

Linkki postaukseen:

• Varastalähtö kevääseen Gdanskista

Heinäkuu: KööpenhaminaTanska ja Köpis oli uusia paikkoja meille. Tästä reissusta olin aivan ällikällä lyöty; voiko Pohjoismainen pääkaupunki olla näin ihana ja Keski-Eurooppalainen?! Ihan 6/5 reissu kahdestaan Samin kanssa. Ajankohta ja heinäkuun ihanat kesäkelit varmasti vaikutti myös fiilikseen. Tivolin ohi kävellessä harmitti, ettei V ollut tällä reissulla mukana, mutta toisaalta saatiinpa nauttia rauhassa terassikeleistä ja  smørrebrødeista.

Linkki postaukseen:

• Ihana, ihanampi, Köpis

Elo- ja syyskuu: KorculaElo- ja syyskuun taitteessa koitti perinteinen kesälomareissu rantakohteeseen, tällä kertaa Kroatiaan Korculan saarelle. Korculan vanhakaupunki oli kyllä upea, mutta saari on hieman pieni viikon mittaiselle reissulle. Auton vuokraus olisi ollut ehdoton juttu tässä kohteessa, mutta V:n matkapahoinvoinnin vuoksi jätettiin se kokoaan väliin. Lapsen kanssa matkustaessa täytyy vaan monesti mennä lapsen ehdoilla – ja helpompaahan se on itsellekin siinä vaiheessa. Kaiken kaikkiaan maisemat Kroatiassa meni heittämällä kärkeen kaikista aiemmista rantalomakohteista ja hotelli infinitypooleineen oli ihan nappivalinta.

Linkit postauksiin:

• Lumoava Kroatia – Ihanan kodikas Korculan saari
• Kohteena Kroatian Korcula – Hyvät ja huonot puolet

Marraskuu: Mannheim & Heidelberg Vuoden viimeiseksi reissuksi jäi viikonloppumatka pikkusiskon luokse Saksaan. Lensin Frankfurtiin ja sieltä junalla Mannheimiin. Kierreltiin jalan ja ratikalla lähialueella. Vaikutuksen teki erityisesti Heidelbergin upea vanhakaupunki, josta tämä kuvakin on. Saksassa oon käynyt aikaisemmin pari kertaa, mutta en tätä ennen kertaakaan Etelä-Saksassa. 

Linkki postaukseen:

• Pieni pintaraapaisu Etelä-Saksaan

Siinäpä ne. Innolla odotan tulevaa vuotta ja sen mukana tuomia matkoja, mutta pakko on kyllä hetkeksi pysähtyä muistelemaan tämän vuoden kokemuksia. Oon näistä jokaisesta niin kiitollinen, siunattu, onnellinen ja mitä näitä nyt on – erityisesti haluan kiittää kaikkia matkaseuralaisia!

Ihanaa joulun odotusta sinne ruudun toiselle puolelle! 

P.S. Tykkäämällä blogin Facebook -sivusta pysyt parhaiten kärryillä uusista postauksista! Mut voi laittaa seurantaan myös instagramissa: @jennavaltari (yksittyinen tili)

Jospa nyt olisi korkea aika lopettaa tämä hiljaiselo ja alkaa paukuttaa viimein muutaman viikon takaisen Saksan reissun tunnelmia tänne bloginkin puolelle. Instagram kyllä lauloi koko reissun ajan (@jennavaltari), mutta jotenkin tää blogi on jäänyt viime aikoina kouluhommien, gradun ja töiden jalkoihin. Tekosyitä, tiedän… 

Lensin tosiaan Frankfurtiin marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna ja majailin kolme yötä pikkusiskon kämpässä Mannheimissa. Hän on opiskelijavaihdossa Mannheimin yliopistossa, joten mulla oli loistavat puitteet uuteen kaupunkiin ja sen lähiympäristöön tutustumisessa paikallisen oppaan kanssa. Heidelbergin vanhankaupungin aukiota.Ehkä paras syötävä asia ikinä – näitä sai Heidelbergistä italialaisesta jätskibaarista.Mannheimin puistoalue vesitorneineen.

Frankfurtin kentältä junailee puolessa tunnissa Mannheimiin, tosin junamatkan hinta on melko suolainen (26€). Muitakin vaihtoehtoja varmasti on, mutta en jaksanut alkaa etsiä muita julkisen liikenteen aikatauluja. Finnairin lentoliput (meno-paluu) Helsinki-Vantaalta Frankfurtiin kustansi vähän päälle 130€ ja majapaikan ollessa ilmainen, ei reissun kokonaishinta juurikaan päätä huimannut. Otin perjantain ensimmäisen aamulennon 7:45 ja maanantaina olin takaisin Helsingin päässä vasta klo 22. Maksimoin siis viikonloppureissun keston, jotta ehtisi nähdä ja tehdä mahdollisimman paljon. 

Mannheim on Saksan mittapuulla melko tylsä opiskelijakaupunki, mutta tälläisen suomalaisen silmin ihan viihtyisä ja sopivan kokoinen kaupunki, joka on täynnä elämää. Tämä oli kolmas kertani Saksassa – aikaisemmat matkat on kuitenkin suuntautuneet Berliiniin ja kontrasti pohjoisen ja etelän välillä olikin melkoinen. Ei ollut tietoakaan neuvostoaikaisista betonibunkkereista, vaan joka puolella näkyi omaleimaisia ja koristeellisia vanhoja rakennuksia. Tämä oli tietenkin tiedossa jo ennen matkaa, mutta yllätyin silti siitä, miten saman maan sisällä voi olla niin paljon toisistaan eroavia paikkoja. 

Mannheimin kuvasaldo oli mulla melko vähäinen, vaikka siellä vietettiin suurin osa ajasta. Tehtiin yksi päiväretki 30min ratikkamatkan päähän Heidelbergiin ja siellä sitten riittikin kuvattavaa. Tunnelmallisen vanhankaupungin pääkatu jatkui ja jatkui ja kaupunkia ympäröivät vuorenrinteet syksyn väreissä oli ihan tajuttoman kaunis näky värikkäitä tornitaloja vasten. Ei valitettavasti keritty Heidelbergin linnoitukseen asti ennen illan hämärtymistä ja nälkäkin siinä iski, joten päätettiin jättää linnoitukseen kiipeäminen väliin. Jälkeenpäin oon selannut instakuvia kyseisestä paikasta ja snadisti harmittaa, että linnoitus näköalapaikkoineen jäi välistä. 

Heidelbergistä löytyi joulutunnelmaa jo marraskuun alussa – enpä osaa edes kuvitella, kuinka ihana paikka se on oikeasti joulun alla. Löydettiin ihan hillitön jouluputiikki, joka aluksi näytti ihan pieneltä kivijalkaliikkeeltä, mutta paljastuikin kunnon joulumaaksi. Sieltä ei löytynyt amerikkalaista muovikrääsää, vaan kaikki koristeet oli käsintehtyjä ja aikaa kestäviä. Halvimmat koristeet taisi maksaa 10€ ja siitä ylöspäin oli hinnoissa vain kaksikerroksisen putiikin katto rajana. Esim. yksi tuollainen kuvassa näkyvä jouluinen propellitalohässäkkä maksoi 3000€.

Pasta Place Heidelbergissä ei jättänyt kylmäksi! Mun tortelliniannos oli ihan taivaallinen, ja hyviä oli myös nuo alkupalat.

Reissun aikana syötiin hyvin, päiviteltiin kuulumiset ajantasalle, käveltiin varmaan miljoona kilometriä ja istuttiin iltaa halpojen juomien äärellä kotoisassa bubissa. Pari 1,20€ hintaista viinipulloa saatetiin raahata Emmin kämpälle läheisestä marketista. Saksan hintataso yllättää joka kerta. Oli ihana irtiotto, vaikka yön yli poissaolot pienen V:n luota saa aikaan aina niin ristiriitaisia tuntemuksia. 

Koneessa ei ollut pahemmin ruuhkaa menomatkalla.

Oli hauska reissu jälleen – näitä kiitos lisää tässä seurassa! Hieman haikeaa jättää pikkusisko yksin maailmalle, mutta jouluna nähdään taas! 🙂

En usko, että tälle vuodelle on tulossa enempää ulkomaanmatkoja (ellei sitten jotain todella pienimuotoista, musta ei kyllä ikinä tiedä :D). Ensi vuotta odotan kuitenkin innolla; ostin juuri black friday -alesta mulle ja Samille lennot maalikuussa Dubliniin pitkäksi viikonlopuksi ja toukokuussa on tiedossa matka Toscanaan. Ainakin siis nämä on ensi keväälle lyöty lukkoon ja molempia odotan jo nyt super innoissani. Irlannissa ei olla Samin kanssa vielä käyty ja ollaan siitä haaveiltu niin kauan kuin muistan. Toscanan maisemat taas on mulle tuttuja noin 10 vuoden takaa ja Italiassa oon käynyt vielä senkin jälkeen kerran, mutta sinne nyt voisi matkustaa vaikka kuinka monta kertaa – olipa siis ihana kuulla, että pääsemme sinne häävieraiksi!

Mulla on työn alla blogille oman Facebook-sivun teko, jospa saisi vihdoin tähän hommaan vähän ryhtiä kaiken kiireen keskellä!

Ihanaa joulun odotusta kaikille! Eikö olekin ihan käsittämätöntä, että kohta on jo joulukuu?!