Finanssimies #3
Ensitapaamistrilogian viimeinen osa.
Oraalisten huvien jälkeen makoilimme sängyssä toisiamme halaillen ja hyväillen. Annoin Finanssimiehelle ruhtinaalliset kymmenisen minuuttia palautumisaikaa, ennen kuin käteni eksyi taas hänen jalkoväliinsä, ja pian kosketukseeni siellä reagoitiinkin.
Finanssimies virnisti ja kumartui hetkeksi hyväilemään rintaani suullaan, ennen kuin kohottautui hakemaan kondomeja.
Ensimmäinen yhdyntä oli…jotain mieletöntä. Finanssimies oli varovainen ja hellä ja huomioonottava. Oli, kuin kehomme olisivat tunteneet toisensa jo kauan, niin luontevalta se tuntui. Hän sopi minuun täydellisesti, hänen sulavat, pitkät ja rauhalliset liikkeensä sisälläni olivat tehdä minut hulluksi himosta.
Tälläkin kertaa mentiin periaattella naiset ensin, ja vasta minun kliimaksini alkaessa hän antoi itselleenkin luvan tulla. Jälkeenpäin makasimme pitkään vielä sisäkkäin – jopa niin, että tuli kiire ottaa kondomin varresta kiinni, ettei se olisi luiskahtanut pois päältä.
Palautuessamme Finanssimies muisti yhtäkkiä liukuvoidetuubin, joka nökötti vieläkin sängyn nurkalla, ja kurotti sen käsiinsä. Tarkkaili sitä hetken, luki käyttöohjeet ja napsautti korkin auki. Kohottautui makuuasennosta ja tuli istumaan lantioni päälle katsoen minua ilkikurisesti.
Finanssimies truuttasi liukuvoidetta reippaasti rintakehälleni, ja alkoi levittää sitä käsillään raukein, pyörivin liikkein koko ajan reaktioitani tarkkaillen. Kun hänen kätensä löysivät liukkaille rinnoilleni ja hieroivat nännini taas kivikoviksi, vedin syvään henkeä. Tuhannet sähköiskut kulkivat läpi kehoni, ja tajusin olevani taas mielettömän kiihottunut.
Finanssimiehellä ei ollut kiire; hän hieroi minua hitaasti ja määrätietoisesti, vaikka huomasin hänenkin kiihottuneen uudelleen. Lopulta hänen toinen kätensä matkusti selkänsä taakse, kurottautui jalkoväliini, ja aloitti elämäni ensimmäisen intiimialueen hieronnan yhtä kiireettömästi kuin vielä rinnallani leikittelevä kätensäkin.
Finanssimies jatkoi niin pitkään, että luulin menettäväni järkeni; joka kerta, kun tunsin olevani valmis laukeamaan, hän keskeytti ja kumartui suutelemaan minua pehmeillä huulillaan. Kun olin tilassa, jossa lähinnä ynisin ja vikisin turhautuneesti rukoillen hänet päästämään minut piinasta, hän virnisti ja puki kondomin, levitti jalkani ja sukelsi nopeasti syvälle sisälleni.
Nolottaa tunnustaa, että laukesin saman tien.
Tällä kertaa hellyydestä ei ollut tietoakaan; Finassimies oli raju kuitenkaan satuttamatta, ja se tuntui vietävän hyvältä. Kuitenkaan liikkeet, vaikka olivatkin nopeita, eivät olleet epärytmisiä, ainoastaan määrätietoisia. Finanssimies painoi rintakehäänsä minun liukuvoiteesta liukasta rintakehääni vasten, ja puri olkapäähäni hennot hampaanjäljet purkautuessaan minuun.
Jälkeenpäin Finanssimies talutti minut suihkuun kuin tahdottoman lobotomiapotilaan (aivojeni tilalla olikin tässä vaiheessa pelkkää hattaraa), ja saippuoi liukuvoiteen viimeisetkin rippeet keholtani. Meillä oli vielä tunti aikaa, joten lounastimme yhdessä. Finanssimies maksoi lounaan kuin itsestäänselvyytenä, ja jopa kertoi, mitä minun tulisi tilata, kun pähkäilin kahden vaihtoehdon välillä (siis ei ehdottanut, ei sanonut omaa mielipidettään; vaan sanoi: ”Otat sen.”). En edes vastustellut; se jotenkin sopi hänen määrätietoisuuteensa. Että mies vie ja nainen vikisee – ikään kuin roolileikkinä. Yllättävän kiihottavaa.
Lounaan jälkeen hän ajoi minut kiltisti kotiin ja puristi vaivihkaa reidestä hyvästellessään, sillä tajusi, ettei voi suudella naapureitten takia.
Ehdin jo ajatella, että tämä on liian täydellistä. Että olisi vähintäänkin Murphyn lain mukaista, että Finanssimies olisikin vain sarjapaneskelija, eikä haluaisikaan pidempää suhdetta. Että en enää ikinä kuulisi hänestä.
Ja saman tien KIK wuut-wuuttasi uuden viestin merkiksi.
“Sä olet ihana nainen. Koska otetaan uusinta, hani?”
Olen löytänyt täydellisen rakastajan. Ja mikä parasta – minulla ei ole minkäänlaisia romanttisia tunteita häntä kohtaan.
