Ja kappas, nyt eletäänkin jo virallisesti syksyä! Vaasan auringonpaisteessa tämä ei tuntunut ainakaan vielä tänään, sillä sain oleilla kesävaatteissani edelleen lämpötilan ollessa jotakuinkin kahdenkymmenen luokkaa, arvelisin. 

Kuitenkin, nyt on jo vierähtänyt liian pitkä aika edellisestä tekstistäni, ja koska onnistuin tekemään viime viikolla pari hyvää hankintaa, päätin kasata tällaisen suppean soittolistan. 

Yllä olevassa kuvassa näkyy siis nelikko, johon aion pääasiassa turvautua tässä kuussa. Tuttua, turvallista ja todella tiukkaa. (’tiukka’ ei ole lempisanani mutta se alkoi sopivasti samalla kirjaimella kuin nuo muutkin.) Mukana on Timo Rautiaisen & Neljännen Sektorin uutuuslevy Toinen varoitus, hollantilaisen Epican keväällä ilmestynyt The Quantum Enigma, Avantasian, tuon Tobias Sammetin suurenmoisen projektin kirkkain helmi The Scarecrow sekä kotimaisen Kiuas-nimisen, sittemmin hajonneen bändin julkaisu The New Dark Age. Näiden lisäksi totta kai kuuntelen muutakin, isolla levykokoelmalla varustautuneena tuntuisi hullulta rajoittaa sen käyttöä näihin.

Aion näitä jokaista käydä vähän tarkemmin läpi omissa postauksissaan. Ensin meinasin kirjoittaa kaikki tähän samaan, mutta se olisi ollut todella, todella pitkä. Siispä päätin, että nyt teen (kovasti ärsyttävän, tiedän) ”tällaista on tulossa”-tekstin. 

Jos nyt kuitenkin jotain sanon kaikista vähän… 

Rautiainen bändeineen tarjoilee tutun kattauksen suomalaiseen arkeen. Teemat liikkuvat vahvasti melankolisella puolella, eikä kuolemiltakaan vältytä. Syksyiseen pimeään maisemaan, joko mielensisäiseen tai ulkona olevaan, levy käy oikein hyvin. Kesälevyksi tämä olisi ehkä turhan rankka. Poiminta: Oma Arkipyhä.

Epica on viime vuosina löytänyt tiensä suosikkilistalleni, ja tämä levy on aika huikea tapaus. Vaikka minun ja sinkkulohkaisu Essence of Silencen tutustuminen ei ollut aivan mutkaton, se oli lopulta hyvä lähtökohta levyyn. Aika huikeaa tykitystä täynnä tämä levy, ja laulut muodostavat yhdessä oikein toimivan kokonaisuuden. Poiminta: Natural Corruption.

The Scarecrow esiintyikin jo aiemmin, täällä, mutta nimikkobiisin lisäksi myös muut laulut ovat oikein kelpoja (joskin niistäkin mainitsin jo osan tuossa aiemmassa tekstissä), ja vaikka ne ovat osa suurempaa kokonaisuutta, ne toimivat hyvin myös yksinään. Vaikka levystä onkin jo kerran puhuttu, se ansaitsee mielestäni myös hieman tarkemman katsauksen, laulu laululta. Poiminta: The Scarecrow

Viimeisenä listalla oleva The New Dark Age on yksi uusi hankintani. Minulla on ennestään tuosta seuraava levy, Lustdriven, ja voin kertoa, että tämä on aivan yhtä hyvä! Toisaalta, Ilja Jalkanen on yksi ehdottomista suosikkilaulajistani, ja aika lailla kaikki kuulostaa hänen laulamanaan hyvältä… Levy tarjoaa monipuolisia lauluja, joita on hauska kuunnella, ja muutaman bonusbiisinkin, josta yhdestä löysin suosikkini! Poiminta: The Decaying Doctrine.