Kuinka vihakampanja luodaan perinteisen median jättämään tyhjiöön
Blogissa on ollut melko pitkä (suunnittelematon) tauko, mutta mikä parempi aika palata aiheen pariin kuin nyt, kun Aquamanin jatko-osan arviot tuovat Depp v Heardin taas jälleen kerran otsikoihin. Jos olet aina halunnut tietää, mistä keississä somekohun takana oli oikeasti kyse, niin tämä blogi on sinulle. Blogissa on käyty kronologisesti läpi suhteen tapahtumat, joista pääset lukemaan arkistosta (ks. ”Arkisto” blogin ylälaidassa). Tässä postauksessa käsitellään itse Depp v Heard-oikeudenkäyntiin, joka käytiin keväällä 2022 Virginian osavaltiossa Yhdysvalloissa.
Mistä Johnny Depp oikein haastoi Amber Heardin oikeuteen?
Vuosien 2017-2020 tapahtumista voit lukea lisää täältä, mutta tiivistettynä: vuoden 2018 joulukuussa The Washington Post -sanomalehti julkaisi Amber Heardin nimellä mielipidekirjoituksen. American Civil Liberties Unionin (ACLU) edustajana toiminut Heard kirjoitti siitä, kuinka presidentti Donald Trumpin hallitus oli heikentämässä naisten ja tyttöjen oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä. Kirjoituksessa Heard sivusi myös omia kokemuksiaan seksuaalisesta väkivallasta (ennen Deppiä) ja siitä, kuinka avioeron aikaan oli leimautunut lähisuhdeväkivallan kasvoiksi mediassa – ja miten se oli hankaloittanut hänen uraansa.
Kolme kuukautta myöhemmin Depp haastoi Heardin oikeuteen kunnianloukkauksesta väittäen, että Disney oli antanut hänelle potkut kirjoituksen takia. Kanne oli jokseenkin absurdi, sillä kirjoituksessa ei mainittu Deppiä nimeltä eikä puhuttu avioliiton tapahtumista, tai mistään, mikä ei olisi ollut jo julkista tietoa. Väite potkuista oli niinikään outo, sillä jo yli kuukausi ennen Heardin kirjoitusta media raportoi laajasti, että Disneyn ja Deppin yhteistyö oli tullut päätökseensä. Tätä oltiin osattu odottaa jo pitkään, sillä Depp oli jo vuosia saanut lähinnä negatiivista julkisuutta (esim. haastamalla bisnesmanagerinsa oikeuteen ja antamalla kenties yhden sekavimmista julkkishaastatteluista miesmuistiin), eivätkä hänen tähdittämänsä leffat olleet enää kassamagneetteja. Miehen yksityiselämän ongelmat aiheuttaneet Disneylle isoja lisäkuluja Pirates of the Caribbean-elokuvasarjan viidennen osan kuvauksissa, ja leffa vielä tienasi teattereissa huonommin kuin sarjan aikaisemmat osat.
Ennen kannetta Depp ja tämän yhteistyökumppanit olivat jo useaan otteeseen puhuneet Heardista negatiiviseen sävyyn julkisesti, ilman, että Heard pystyi mitenkään puolustautumaan (erosopimuksen salassapitolausekkeen takia). Vuonna 2017 niin ohjaaja David Yates kuin kirjailija J.K. Rowling puolustivat Deppiä mediassa, ja Yates väitti Heardin valehdelleen tulleensa pahoinpidellyksi. Vain noin kuukausi ennen Heardin mielipidekirjoitusta Depp taas oli väittänyt miestenlehti GQ:n haastattelussa Heardia valehtelijaksi ja mieleltään epätasapainoiseksi.
Ex-puolison kontrollointi ja henkisen väkivallan jatkaminen oikeusjuttujen kautta
Väkivaltainen suhde ei useinkaan pääty siihen, että uhri lähtee ja yrittää aloittaa uuden elämän. On hyvin tavallista, että väkivaltainen puoliso jatkaa uhrinsa häiritsemistä ja keksii tapoja, millä voi edelleen kontrolloida uhria. Jos pariskunnalla on yhteisiä lapsia, väkivaltainen puoliso voi esimerkiksi riitauttaa huoltajuusjärjestelyt. Myös kunnianloukkaussyytteet ovat kätevä väline exän elämän tuhoamiseen.
Depp v Heardissa on kaikki sen tunnusmerkit, että Deppin päämotiivina oli jatkaa Heardin kontrollointia. Hän on väittänyt, että halusi puhdistaa maineensa, mutta yksityiselämän likapyykkiä levittävät oikeusjutut ovat huonoin mahdollinen keino siihen. Jos Depp ei olisi aloittanut oikeusjuttuja The Sunia ja Heardia vastaan, liiton väkivallasta tiedettäisiin vain se, että Depp määrättiin väliaikaiseen lähestymiskieltoon, koska oli heittänyt Heardia puhelimella naamaan. Kohu olisi unohtunut pian.
Deppillä ei myöskään ollut lainkaan kiinnostusta haastaa oikeuteen kirjoituksen tilannutta ja haamukirjoittanutta ACLU:ta tai sen julkaissutta Washington Postia. Hän ei myöskään nostanut kannetta kotiosavaltiossaan Kaliforniassa, vaan Virginiassa, minkä ainoa yhteys artikkeliin oli se, että lehden palvelimet sijaitsevat siellä. Kaliforniassa Deppin kanne ei olisi luultavasti edennyt oikeuteen asti, sillä osavaltion lainsäädännössä on otettu huomioon se, että oikeusjuttuja voidaan pyrkiä käyttää sananvapauden rajoittamiseen (ns. anti-SLAPP-laki).
Depp myös vaati, että oikeudenkäynti striimattaisiin suorana. Häntä ei näyttänyt kiinnostavan, että tämä oli PR-näkökulmasta katastrofi, eikä lisäisi isojen, riskejä kaihtavien studioiden halua palkata hänet. Ilmeisesti ainoa häntä kiinnostanut asia oli Heardin julkinen nöyryyttäminen, kuten oli ilmoittanut agentilleen Christian Carinolle jo eron aikana haluavansa tehdä:
‘She’s begging for total global humiliation. She’s gonna get it. […] I have no mercy, no fear and not an ounce of emotion or what I once thought was love for this gold digging, low level, dime a dozen, mushy, pointless dangling overused flappy fish market … I’m so fucking happy she wants to fight this out!!! She will hit the wall hard!!! And I cannot wait to have this waste of a cum guzzler out of my life!!! I met fucking sublime little Russian here [oletettavasti Polina Glen] … Which makes me realize the time I blew on that 50 cent stripper … I wouldn’t touch her with a goddam glove. I can only hope that karma kicks in and takes the gift of breath from her … Sorry man … But NOW I will stop at nothing!!! Let’s see if Mollusk [Elon Musk] has a pair … Come see me face to face … I’ll show him things he’s never seen before … Like the other side of his dick when I slice it off.’
Trollitehdas lähisuhdeväkivallan välineenä
Ihmettelitkö miksi some oli yhtäkkiä tulvillaan Depp v Heard -sisältöä keväällä 2022? Kuten moni varmasti arvasi, oikeudenkäyntiin liittyi algoritmien manipulointia, missä samaa sisältöä ja häshtägejä spämmättiin useiden eri tilien kautta.
Kuten aikaisemmin kerroimme, jo vuodesta 2019 lähtien Heardin omat somekanavat, kaikki häntä koskeva positiivinen medianäkyvyys ja jopa hänen lähipiirinsä ja kollegoidensa somekanavat olivat joutuneet jatkuvien vihaviestien ja maalittamisen kohteeksi. Kosmetiikkajätti L’Oreal joutui vuonna 2019 luopumaan Heardin käytöstä mainoskasvona, koska jokainen nettimainos, jossa hän esiintyi, joutui systemaattisen vihakommenttivyöryn kohteeksi.
Heard palkkasikin vuonna 2020 Bot Sentinel -someanalytiikkayrityksen tutkimaan asiaa, ja oikeudenkäynnin aikaan yritys tutki Depp v Heard -netti-ilmiötä itsenäisesti (ja samaan aikaan anti-Amber vihakampanja levisi koskemaan myös Bot Sentineliä ja sen omistajaa, Christopher Bouzya). Bot Sentinel on tutkinut myös esim. somevihaa Meghan Marklen ympärillä.
Bot Sentinelin analyysin mukaan mm. yli 3000 Twitter-tiliä osallistui häshtägien #AmberHeardIsAnAbuser, #AmberHeardLsAnAbuser, #AmberHeardIsALiar, ja #AmberHeardLsALiar levittämiseen, ja yli 600 tiliä oli perustettu yksinomaan Heardin vastaiseen toimintaan. Esimerkiksi copypastaamalla (eri käyttäjät jakavat saman viestin) Heardia koskeva vihakampanja saatiin viraaliksi. Heardia puolustaneet tai millään tapaa positiivisessa yhteydessä hänen kanssaan esiintyneet joutuivat usein törkeän maalittamisen kohteeksi. Heardiin kohdistuvasta vihakampanjasta on kirjoittanut myös Center for Countering Digital Hate, jonka raportin aiheesta voi ladata täältä.
Kuinka vihakampanja luodaan perinteisen median jättämään tyhjiöön
Toinen merkittävä syy sille, että väärä tieto ja mielikuvat Depp v Heard -keissistä saatiin leviämään niin laajalle oli ns. laatumedian ja journalismin siirtyminen taka-alalle oikeudenkäynnistä uutisoidessa. Toisin kuin esim. #MeToo-paljastuksissa, Deppin ja Heardin suhteesta ei ole koskaan tehty mitään tutkivan median reportaasia, ja sitä on käsitelty lähinnä juorumedian ilmiönä. Englannissa vuonna 2020 käyty oikeudenkäynti oli otsikoissa vähemmän maan ulkopuolella, sillä sitä ei televisioitu ja korona-rajoitukset vaikeuttivat toimittajien työtä.
Depp v Heard-oikeudenkäynnin kohdalla tuomari taas kieltäytyi myöntämästä oikeussalista tilaa toimittajille, vaan medioiden edustajien tuli joka aamu kilpailla pääsyyn oikeuttavista rannekkeista Deppin fanilaumojen kanssa. Moni mediatalo päättikin pitää toimittajansa kotona striimin ääressä. Ns. laatumediat kuten The New York Times ja The Guardian tyytyivätkin lähinnä laiskasti summaamaan oikeuden tapahtumia.
Perinteisen journalismin sijaan suurin osa oikeudenkäyntiä seuranneista saikin tietonsa sitä striimanneilta ja kommentoinneilta nettikanavilta (esim. Law & Crime, CourtTV), podcastereilta ja somevaikuttajilta. Oikeudenkäynti oli erinomainen tilaisuus erityisesti vaihtoehtoiselle oikeistolle saada tukea naisvihamielisille näkemyksilleen ja kasvattaa seuraajaluvut huippuunsa. Yhteiskuntatutkijat ja journalistit ovatkin verranneet Amber Heardia vastaan rakennettua kampanjaa GamerGateen, toiseen misogynistiseen kampanjaan, jonka kohteena olivat pelikehittäjät Zoe Quinn ja Brianna Wu sekä kulttuurikriitikko Anita Sarkeesian. Kolmikko joutui silmittömän nettivihan, maalittamisen ja raiskaus- ja tappouhkausten kohteeksi vuonna 2014, koska he nostivat esiin sen, kuinka pelien naishahmot on usein suunniteltu lähinnä miespelaajien katsetta viehättäviksi ja naispelaajat joutuvat usein kohtaamaan avointa seksismiä.
Amber Heardia vastaan käydyssä somekampanjassa kyse ei ollut vain aktivistien organisoitumisesta, vaan Depp ja hänen oikea kätensä Adam Waldman käyttivät sitä myös itse tehokkaasti hyväksi. Waldman tunnusti todistajanlausunnossaan olevansa yhteyksissä ThatUmbrellaGuy– ja IncrediblyAverage- tilien takana oleviin henkilöihin. Molemmat ovat aikaisemmin osallistuneet esim. GamerGate-vihakampanjaan ja tuottavat nykyisin Youtubeen ja muihin medioihin lähes yksinomaan anti-Amber Heard-materiaalia – kyse on siis sadoista videoista. Waldman myös toimitti tileille materiaalia, kuten Heardille tuhoisat klipit pariskunnan riidoista. Waldman kertoi myös olevansa yhteydessä TheRealLauraB:hen eli Laura Bockoveen, Deppiä intensiivisesti fanittavaan keski-ikäiseen naiseen, joka jakaa 70 000:lle Twitter-seuraajalleen anti-Amber-materiaalia ja aloitti oikeudenkäynnille pyhitetyn podcastin Road to Fairfax julkaisemisen jo kuukausia sitä ennen.
Yksittäisten somettajien lisäksi Ben Shapiron luotsaama ääri-oikeistolainen nettimedia The Daily Wire käytti useita kymmeniä tuhansia dollareita oikeudenkäyntiä koskevan, usein faktoja ohittavan tai vääristelevän materiaalin levittämiseen. The Daily Wire on Suomessa melko tuntematon, mutta Yhdysvalloissa se on kohonnut nopeasti merkittäväksi nettimediaksi.
Muita vihakampanjaan keskittyneitä tubettajia ovat mm. RekietaLaw- ja Popcorned Planet -Youtube-kanavat. Kumpikin käy omaa taistoaan #MeToo:ta ja kaikkea omasta mielestään ”wokea” vastaan. RekietaLaw:n muita kiinnostuksenkohteita on esimerkiksi kolme mustaa miestä ampuneen Kyle Rittenhousen puolesta kampanjoiminen. PopCorned Planetin Signore taas perusti tilin saatuaan potkut ScreenJunkies-tubekanavalta (tunnetaan parhaiten ”Honest Trailers”-videoistaan) seksuaalisen häirinnän takia. Oikeudenkäynnin jälkeen hän pääsi myös tapaamaan Deppiä ja haastattelemaan tätä. Deppin äänitorveksi internetissä on ryhtynyt myös pientä roolia kolmannessa Pirates of the Caribbean-leffassa näytellyt Greg Ellis, joka menetti lastensa huoltajuuden uhattuaan tappaa nämä ja ex-vaimonsa. Ellisin mukaan hän on vaimon valheiden ja lasten vieraannuttamisen uhri. Hän on julkaissut aiheesta omakustannekirjan, jonka esipuheen Depp kirjoitti.
Deppiltä huomiota on saanut myös Jessica Reed Kraus eli HouseInHabit, IG-tiliään ”internet-journalisminsa” kanavana käyttävä nainen, josta tuli niin suosittu oikeudenkäynnin aikana, että hän päätyi haastatelluksi NBC:lle. Kraus kertoi avoimesti, että toisin kuin perinteiset toimittajat, hän ei tarkistele mitään lähteitä vaan jutun kiinnostavuus on se ydinjuttu. Kraus on mm. kehittänyt teorian, että Heard ja Elon Musk olivat mukana satanistisessa, lapsia hyväksikäyttävässä ringissä. Oikeudenkäynnin myötä tilipussiaan kasvattivat tuntuvasti myös mm. LegalBytes, Emily D. Baker ja Dr.Todd Grande.
Mitä oikeudenkäynnissä oikeasti tapahtui?
Razzle Dazzle ’Em
Deppin lakimies- ja PR-tiimillä oli tarkasti hiottu ja tehokas strategia, jota voi verrata urheilutähti OJ Simpsonin murhaoikeudenkäyntiin 1990-luvulla. Itse asiassa Deppin tähtiasianajaja Camille Vasquez on sittemmin kertonutkin mediassa Simpsonin asianajajien, erityisesti Robert Kardashianin, olevan hänen esikuviaan.
Toinen mieleen väistämättä noussut vertauskuva on Chicago-musikaali, jossa rakastajansa ampunut Roxie Hart julistetaan syyttömäksi kun hän sepittää itsestään oikeuden ja median edessä vastustamattoman mutta epätoden tarinan kaupungin vaarojen pauloihin joutuneesta viattomasta orpotytöstä, jolla ei ollut mitään tarkoitusta tappaa. Tässä tapauksessa Roxie on kuitenkin Johnny Depp, joka kulutti Virginiassa useita tunteja lapsuutensa väkivaltaisen perhedynamiikan ruotimiseen. Deppin mukaan tämä ajoi hänet suhteeseen Heardin kanssa 45-vuotiaana. Kaiken karismansa peliin pistänyt Depp jopa näytteli äitinsä itsemurhayrityksen.
Väkivaltainen lapsuus ei valitettavasti suojaa siltä, ettei ihminen olisi aikuisena väkivaltainen – itse asiassa usein juuri väkivallan käyttö on se, mikä toistuu ylisukupolvisesti. Tunteisiin vedonneen lapsuustarinansa jälkeen Deppin asianajajat johdattivat hänet puhumaan päihdeongelmastaan (joka Deppin mukaan ei edes ole oikea päihdeongelma vaan ’itselääkitsemistä’) ja niistä muutamasta sekalaisesta todisteesta, joiden hän väittää näyttävän, että tosiasiassa Heard pahoinpiteli häntä. Minkäänlaista aikajanaa tai loogista kokonaiskuvaa suhteen tapahtumista ja väittämästään väkivallasta Depp ei antanut.
Kun Deppiä ristikuulusteltiin, keskittyi hän lähinnä laukomaan ’hauskoja’ one-linereita megapinteista, mustamaalaavista journalisteista ja liikaa puhuvasta Marilyn Mansonista. Näistä saatiinkiin hyviä klippejä Youtubeen ja TikTokiin, joiden kautta oikeudenkäynti oli helppo viihteellistää ilman, että kenellekään oli selkeää, mitkä keissin faktat oikeasti ovat.
Tunnelma oikeustalolla oli suorastaan karnevalistinen. Joka aamu Depp saapui paikalle luukuttaen musiikkia, fanien hurratessa. Oikeussalissa Depp keskittyi karkkien syöntiin ja luonnoslehtiöön piirtämiseen. Hän oli suurimman osan aikaa tyyni, paitsi kun jokin oli hauskaa. Itse asiassa Depp oli välillä niin rauhallinen, että nukahti kokonaan.
Depp ja hänen asianajajansa Camille Vasquez pitivät paljon melua siitä, että tämä ei halunnut katsoa Heardia tämän todistaessa. Vasquezin mukaan tämä on koska Depp pelkää Heardia. Kuitenkin kameroihin tallentui myös esimerkiksi hetki, jolloin Depp yritti lähestyä Heardia. Heard oli juuri todistanut siitä, kuinka Depp oli raiskannut hänet Australiassa. Valamiehistö ja tuomari olivat jo poistuneet salista. Kun Heard oli poistumassa, alkoi Depp lähestyä häntä:
Deppin muut todistajat olivat lähinnä sekalainen joukko hänen palkkalistoillaan olevia tyyppejä, kuten hänen ympärillään 24/7 olevia turvamiehiä, assistentteja ja kiinteistövastaavia. Kuten moni superstara, myös Deppin lähipiiri vaikuttaa koostuvan yksinomaan häneen taloudellisessa riippuvuussuhteessa olevista ihmisistä, jotka toimivat myös seuralaisina. Oikeudessa ei nähty muita ystäviä tai perheenjäseniä kuin heitä, joiden elämisen Depp kustantaa.
Iso osa Deppin todistajista ei oikeastaan ollut koskaan nähnyt mitään, vaan lähinnä todisti mielikuvistaan tai väitti potevansa yllättävää muistinmenetystä kun puheeksi tuli mikään työnantajaa negatiivisessa valossa esittävä asia. Heidän todistajanlausuntojaan on käsitelty jo laajasti aikaisemmissa postauksissa, joissa on faktatsekattu molempien puolien väitteitä suhteen tapahtumista. Ks. esim. miksi Deppin sormivamma ei syntynyt sillä tapaa kuin hän väittää, ja kuinka Deppin omat todistajat vahingossa näyttivät tämän valehdelleen.
Sitten oli toki Deppin oikeuteen tuomat asiantuntijatodistajat, joiden lausunnot eivät kestä tarkempaa tarkastelua mutta leimasivat Heardin tehokkaasti valokuvia väärentäväksi hulluksi. Näihin kuului mm. tupla-persoonallisuushäiriöitä pikana diagnosoiva Shannon Curry sekä elektronisten todisteiden ekspertti Bryan Neumeister, joka ei löytänyt Heardin oikeudelle toimittamista materiaaleista mitään konkreettista todistetta väärentämisestä, mutta silti keskittyi pohtimaan, mikä voisi olla teoreettisesti mahdollista.
Oliko Amber Heard oikeasti ihan katastrofi?
Heardin asianajajat eivät selkeästikään olleet varautuneet siihen, millainen mediasirkus oikeudenkäynnistä tulisi. Suurin osa siitä kuvasta, että Heardin puoli olisi ollut jotenkin erityisen kaoottinen tai sekopäinen on kuitenkin taas vaan someklippien luoma kuva.
Toisin kuin Depp, Heard keskittyi todistajanlausunnossaan tiukkoihin faktoihin. Hänenkin perheensä oli väkivaltainen, mutta tähän ei keskitytty, vaan niihin pahoinpitelyihin ja niistä oleviin todisteisiin. Heard todisti rauhallisesti, mutta itki ja kiihtyi kerratessaan traumaattisimpia tapahtumia, kuten raiskaustaan. Hän ei ollut halunnut todistaa asiasta livestriiminä, Deppin fanien tuijottaessa häntä vastapäisestä aitiosta. Väitän, että Heardin reaktio oli kaikkea muuta kuin epänormaali.
Ehkä karmein Depp v Heardin ympärillä syntynyt ilmiö oli Heardin itkuisan todistajanlausunnon pilkkaaminen. Pilkkavideot eivät levinneet vain influensserien ja tavisten kautta, vaan mukaan lähtivät myös kielisovellus Duolingo ja Saksan Lidl. Meemien lisäksi netissä myytiin myös paljon erilaista Heardia pilkkaavaa krääsää, joihin oli esimerkiksi printattu Deppin tekstiviestejä, joissa tämä haukkuu exäänsä erilaisilla törkeän misogynistisillä termeillä. Pakko vielä mainita, että eräs seksilelufirma jopa rupesi myymään dildoa, joka oli Maker’s Mark-viskipullon muotoinen – Heard sanoi Deppin raiskanneen hänet juuri tällaisella pullolla.
Sitten oli tietenkin Milani Cosmetics, halpismeikkifirma, jonka palettia Heardin asianajaja näytti valamiehistölle sanoen, että tällä hän peitti mustelmiaan. Netin valopäät ja oman elämänsä rikostutkijat keksivät heti, ettei väite voi pitää paikkaansa, koska kyseinen Milanin paletti lanseerattiin vasta eron jälkeen. Jopa Milani Cosmeticsin markkinointipuoli lähti tähän mukaan. Kenelläkään ei käynyt mielessä, että asianajaja tuskin tarkoitti, että juuri tämä eksakti paletti oli Heardilla vuosina 2012-2016 – tai että lähes kaikilla meikkifirmoilla on samanlainen paletti valikoimissaan.
Muita absurdeja Heardista esitettyjä väitteitä oli, että hän kopioi Deppin pukeutumista, ja veti kokaiinia nenäliinasta todistajanaitiossa. En edes lähde käymään näitä läpi. Niin, ja toki kaikenlaiset ”kehonkieliekspertit” esittivät lausuntoja Heardin puhetyylistä, ilmeistä ja jopa tavasta katsoa valamiehistöön (mikä on asia, mitä todistajia yleensä neuvotaan tekemään). Huomautettakoon, että kehonkielen tulkinta ei ole mikään oikea tieteelliseen näyttöön perustuva ala, vaan puhdasta spekulaatiota.
Moni sai myös sellaisen kuvan, että Deppin asianajaja olisi saanut Heardin kiinni valheista ristikuulustelussa. Tapaus meikkipaletin lisäksi nämä ”valheet” olivat siis se, että Heardin saamia vammoja ei oltu nähty julkisuudessa, sekä surullisenkuuluisa avioerossa saadun osituksen lahjoittaminen.
Depp sai ison osan todisteista blokattua
Deppin puolesta väärää infoa levittävät sometilit rakastavat väittää, että Depp todettiin Englannin ja Walesin korkeimmassa oikeudessa ex-vaimonsa pahoinpitelijäksi vain, koska hän ei saanut esittää kaikkia todisteita. Todellisuudessa Yhdysvalloissa käydyssä oikeudenkäynnissä Depp onnistui blokkaamaan suuren osan avaintodisteista niin, ettei valamiehistö tai striimiä katsonut yleisö niistä saanut kuulla.
Näihin kuuluivat mm.:
- Deppin assistentin Stephen Deutersin todistajanlausunto ja tekstiviestit, joissa hän myöntää Deppin pahoinpidelleen Heardia.
- Heardin terapeutin Bonnie Jacobsin tekemät muistiinpanot heidän istunnoistaan vuosilta 2011-2014. Terapeutti oli tunnistanut jo vuonna 2011, että kyse oli klassisesta parisuhdeväkivaltakeissistä, joka tulisi vain eskaloitumaan. Jacobs ei saanut myöskään todistaa oikeudessa, kuten eivät saaneet myöskään Heardia liiton aikana hoitanut Dr. Connell Cowan tai Dr Amy Banks – joista kumpikin oli sitä mieltä, että Depp pahoinpiteli Heardia.
- Heardin suhteen jälkeen konsultoiman suu-,nenä- ja kurkkuspesialistin lausunto, jossa tämä totesi tämän nenässä olevan vanhoja murtumia
- Deppin viestit Marilyn Mansonin kanssa, joissa Manson mm. tarjoaa Deppille fanityttöä, jonka vannoo olevan 18-vuotias
- Deppin nauhoitettu todistajanlausunto, jossa tältä kysytään päihdeongelman vaikutuksista kognitiivisiin kykyihin. Depp vannoo muistinsa olevan parhaassa terässä, ja sitten unohtaa kesken lausetta, mikä kysymys olikaan.
Suurin osa oikeudenkäynnissä ruoditusta tekstiviestiaineistosta oli myös erittäin vahvalla kädellä sensuroitua verrattuna Englannin oikeudenkäyntiin.
Heardin todistajina olivat suurimmaksi osaksi samat ihmiset kuin Englannin oikeudenkäynnissä. Yksikään heistä ei muuttanut kertomustaan, eikä ole Heardin palkkalistoilla, mukaanlukematta hänen agenttiaan, joka todisti Heardin uraan liittyen. Lisäksi mm. Deppiä hoitanut psykiatri Alan Blaustein ja Deppin ex-ystävä Bruce Witkin todistivat Heardin kutsumana.
Absurdin oikeudenkäynnin absurdi päätös
Maallikoista koostunut valamiehistö pohti tuomiota parin päivän ajan, kunnes päätyi siihen, että yllä mainitut kolme lausetta olivat epätosia ja loukkasivat Deppin mainetta. Heard voitti taas yhden vastakanteensa osista. Valamiehistön ei tarvinnut perustella tuomiotaan mitenkään, ainoastaan olla yksimielisiä. Päätös oli kirjaimellisesti lista valintaruutuja, jotka ruksitettiin. Valamiehistölle ei edes annettu ohjeita siitä, mitä lähisuhdeväkivalta on Virginian lain ja parhaan tutkimustiedon mukaan. Myöhemmin yksi valamiehistön jäsenistä puhui medialle, ja vahvisti sen, mikä jo osattiin arvata – he tekivät tuomion mutuilun ja mm. Heardin ”krokotiilinkyyneleiden” perusteella. Valamies vielä täsmensi, että itse asiassa he olivat sitä mieltä, että molemmat pahoinpitelivät toisiaan, mikä on taas ihan täydessä ristiriidassa annetun tuomion kanssa.
Heard ja Depp valittivat molemmat oikeuden päätöksestä. Heardin valitusta tukemaan asettui yli 300 lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevää asiantuntijaa, tutkijaa ja aktivistia. Joulukuussa 2022 Heard ja Depp päättivät kuitenkin sovitella jutun niin, että Heard maksaisi tälle murto-osan oikeuden määräämästä summasta ja vetäisi valituksensa pois. Hän saisi vastineeksi vapauden puhua liitosta ja oikeusjutuista mediassa vapaasti, eikä hänen tarvitsisi enää käydä läpi yhtään oikeudenkäyntiä.
Lähteitä
How memes about the Depp-Heard trial can have real-life consequences (CBC)
The Mainstream Media Lost the Depp-Heard Trial (NY Mag)
Why the Depp-Heard trial is so much worse than you realize (Vox)
Who Won The Depp-Heard Trial? Content Creators That Went All In (Washington Post)
YouTube creators are pivoting their videos to Depp v. Heard content and raking in millions of views (NBC News)
The Queasy, Inevitable Johnny Depp Gold Rush Continues Downstream (Vice)
How The Media Fumbled the Johnny Depp v. Amber Heard Verdict (LA Mag)
The Amber Heard-Johnny Depp trial has turned this ex-L.A. prosecutor into a YouTube star (LA Times)
Dissection by TikTok: Johnny Depp, Amber Heard trial posts are making accidental influencers out of some, targets out of others (CNN)
‘So they hit each other’: gendered constructions of domestic abuse in the YouTube commentary of the Depp v Heard trial (Critical Discourse Studies)