Joulun jälkeisiä sisustuskuulumisia
Siivosin eilen joulun pois kotoa. Oikeastaan kokonaan, enää yksi kynttelikkö ja pari joulukynttilää on jäljellä. Kynttilät aion polttaa loppuun, mutta kynttelikkökin pääsee pian odottelemaan sitä, että se kiikutetaan säilöön mökille.
Sinä vuonna kun meillä oli joulukuusi kotona, muistan miten en olisi ollenkaan halunnut luopua joulusta. Taisin vakuutella miehelle, että ei joulu suinkaan loppiaiseen lopu, vaan ”paha Nuutti” se sitten joulun pois vie. Ja niinpä jouduinkin sitten pitkin hampain Nuutinpäivänä kuusesta luopumaan (mutta onneksi vasta silloin). Sinä vuonna olisin jotenkin muutenkin halunnut viipyillä joulun tunnelmassa ja pidin jouluvalojakin ”talvivaloina” vielä pitkään joulun jälkeenkin. Mutta tänä vuonna fiilis on erilainen. Kun on tunnelmoinut joulua jo marraskuun puolivälistä asti, niin nyt tammikuussa tuntuu siltä, ettei enää jaksaa. Niinpä pakkasin kaiken pois ja järjestelin vähän tavaroiden paikkoja uusiksi täällä kotona.
Miehen isovanhempien vanhan klaffilipaston päälle sai nyt siirtyä Hayn puukäsi, rahapuu saviruukussa sekä miehelle joululahjaksi ostamani Karlskrona lampfabrikin öljylamppu. Emme ole vielä saaneet hankittua siihen lamppuöljyä, jotta pääsisimme sitä kokeilemaan, mutta kaunis se on kyllä ihan tuollaisenaankin. Aikaisemmin lipaston päällä on ollut valokuvia valkoisissa kehyksissä, mutta nyt tuli tunne, että tarvitaan jotain muutakin kuin valkoista. Siksi vihreä rahapuu terrakotan värisessä ruukussa sai siirtyä lipaston päälle tuomaan vähän kontrastia ja väriä. Oikeastaan haluaisin nyt hankkia tuolle isommallekin kasville saviruukun, mutta haaveilen sellaisesta vanhasta ja vähän elämää nähneestä uutukaisen sijaan. Kuvissa näkyy myös tuo vaaterekki, josta kertova postaukseni on toistaiseksi blogihistoriani luetuin kirjoitus. (Uumoilen, että asia muuttuu vielä tulevaisuudessa).
Huomaan muutenkin, että liian valkoinen tai vaalea sisustus ei enää sytytä itseäni. Mökkiprojektimme myötä olen entistä ihastuneempi vanhoihin taloihin ja esineisiin. Tavaroihin, joilla on historia, tarina ja joissa saa näkyä ajan patinaa. Maalipinnan ei todellakaan tarvitse olla täydellinen tai materiaalin särötön. Huomaan, että Pinterest-kansioihini kertyy kuvia sisustuksista, joissa on kuviollisia tapetteja, antiikkia, vanhaa tavaraa, viherkasveja, saviruukkuja ja lankkulattioita. En toki halua asua ”museossa”, eli pelkän vanhan tavaran keskellä, mutta kyllä se vain niin on, että minulle kodikkuutta tuo kerroksellisuus, uusi ja vanha sekaisin, muutkin värit kuin valkoinen, pehmeät materiaalit, tunnelmavalaistus ja kasvit. Täytyykin tänä vuonna koittaa ottaa asiaksi kierrellä enemmän kirpputoreja ja huutokauppoja.
Meillä onneksi on jo nyt aika paljon kaikkea perittyä ja käytettynä ostettua. Mökkikauppojen mukana saimme jonkin verran irtaimistoa, ja mökillemme emme ole ostaneet vielä tähän mennessä yhtäkään uutta huonekalua. Kotonamme on tuon kuvissa olevan miehen isovanhempien vanhan lipaston lisäksi myös miehen mummon vanha lamppu ja hänen lapsuuden perujaan oleva karttapallo. Lisäksi meillä on vintagesenkki, antiikkinen mahalipasto, kirpputorilta ostetut kaksi vanhaa helmitaulua ja Facebook-kirpparilta löytynyt kattokruunu. Meillä on myös minun isältäni saamani kattokruunu.
Kevään sisustussuunnitelmissa kaupunkikodin suhteen on ainakin maalata täällä pari seinää; yksi eteisessä ja toinen avokeittiössä. Toisaalta niistä Pinterest-kuvista innostuneena kiinnostaisi vähän tapetoidakin jokin seinä, mutta sitten edessä olisikin valinnan vaikeus, että mikä ja millä tapetilla. En siis kuitenkaan mene vannomaan, etteikö maalaamisen lisäksi suunnitteilla olisi myös tapetointia, kuka tietää. Muutoin mitään suurempia remppahommia tässä kodissa ei tarvitse tehdä, mökillä sitten hommat jatkuvat sitäkin enemmän. Siellä on vuorossa ainakin avokeittiön viimeistely, eteisen remotti sekä julkisivuremonttia.
Myöskään mitään ihmeempää ostoslistaa meillä ei kaupunkikotiin ole, jotain pieniä tarpeita toki aina löytyy. Niistä suurin lienee uusi matto olohuoneeseen, sillä mattomme on aika vanhan ja kärsineen näköinen sekä valmistettu materiaalista, joka onnistuu imaisemaan kaikki Fridan karvat itseensä.
”Sisutussuunnitelmiin” lukeutunee kai sekin, että tässä kevättalvella olisi tarkoitus taas vaihtaa kaikkiin kukkiin mullat. Nuo molemmat kuvissa näkyvät kasvit ovat kyllä oikein virkeän oloisia ja siitä kiitän Plantagenin kasviravinnetta, jota ystäväni minulle suositteli. Mutta multien vaihto saa kasvit kyllä aina vielä ihan erityisen pirteiksi! Toinen kasveihin liittyvä sisustussuunnitelmani on, että voisin taas alkaa ostaa kotiin hieman useammin leikkokukkia. Se on nyt vähän jäänyt, vaikka se onkin pieni asia, joka piristää aina kummasti. Siinäpä siis tavoitetta vuodelle 2018!
-Netta
Lue myös:
Uusi (vanha) ruokapöytä tuli taloon
Kaupunkikodin makuuhuoneen sisustus