Uusi (vanha) pöytä tuli taloon
Hei muruset! <3
Pitkästä aikaa ajattelin kirjoitella sisustusjuttuja. Marraskuussa remontin aikaan kirjoittelin tietysti paljon remontista, ja joulukuussa taisin kirjoitella vähän sisustusmietteitä – hakusessa oli uuteen kotiin muutamia juttuja, kuten vitriini, lipasto, valaisimia ja ruokapöytä. Kirjoittelin tuolloin myös siitä, että kalusteiden ostamisessa on omat kommervenkkinsä, sillä meidän autoomme eivät useimmat kalusteet kokonaisina mahdu, ja esimeriksi Tori.fi:n kautta ostaessa ostajan täytyy useimmiten itse hakea tavarat myyjältä omalla autollaan. Tietysti esimerkiksi jonkinlaisen pakun voisi myös vuokrata, mutta meidän taloudesta ei löydy ketään kovin innokasta pakukuskiakaan.
Jatkoin kuitenkin Tori.fi:n ja muiden kirppisryhmien aktiivista kyttäämistä, sillä minulla oli tosiaan toiveena ostaa nimenomaan vanhoja, puisia huonekaluja. Jossain vaiheessa keksin, että voisin myös lähestyä jotain antiikkiliikettä huonekalujen tiimoilta, jahka vain löytäisin sellaisen liikkeen, joka toimittaa tuotteita kotiin. Päädyinkin laittamaan suoraan kyselyä eräälle antiikkikauppiaalle, josko hänellä olisi etsimäni tyylistä pöytää. Halusin mieluiten valkoisen, pyöreän kustavilaistyylisen antiikkipöydän, joka olisi jatkettava. Arkisin kun meitä on vain 2, niin pienempikin pöytä riittää, mutta tykkäämme myös kutsua vieraita kylään ja pitää erilaisia illanistujaisia, joten silloin olisi kiva jos pöydän voisi jatkaa pidemmäksi. Ja onnekseni sainkin pian vastauksen, että varastosta löytyisi etsimäni tyyppinen pöytä, joka pitäisi vain kunnostaa (!).
Ruokapöytä kunnostettiin minua varten ja sain myös itse valita sen värin. Valitsin valkoisen, koska olin ihaillut aiemmin nimenomaan valkoisia kustavilaispöytiä, ja koska meillä on puolestaan ruskeita tuoleja – ruskea pöytä ruskeine tuoleineen voisi olla aika hallitseva ja synkkä näky.
Nyt tosin pohdin vähän tuota tuolitilannettakin. Meillä on tällä hetkellä kolme eri paikoista meille kulkeutunutta erilaista vanhaa tuolia ja yksi artekin jakkara. Tuolien verhoilut ovat vähän heikossa hapessa, joten siksi tuolien päällä on ollut yleensä lampaantaljat. Nyt vähän tässä pohdin ja puntaroin, sopivatko kaikki tuolit pöydän ympärille vaiko eivät. Oikeassa takakulmassa oleva tuoli on tällä hetkellä vähän liian matala, joten harkitsen ainakin sen vaihtamista erääseen mökillämme tällä hetkellä olevaan, korkeampaan antiikkiseen ruskeaan tuoliin. Jonkinlaista tuolileikkiä tässä on varmaan luvassa, koska joitain tuolejahan täytyy olla olemassa myös silloin, kun pöytä on jatketussa asennossa. Ehkäpä muutama varajakkara siis ainakin tarvitaan.
Joka tapauksessa, tuo kustavilaistyylinen ruokapöytä on aivan ihana ja mielestäni todella kaunis. Ihailen sitä päivittäin, ja olen tyytyväinen, että jaksoin oikeasti nähdä vaivaa ja etsiä juuri sellaisen pöydän, jonka tiesin haluavani. Jossain malttamattomissa ja epätoivoisissa ajatuksissani pohdin jo, että ”pitää varmaan tilata vain joku..” Onneksi en kuitenkaan tehnyt sitä. Tämä on juuri se meille täydellinen keittiön pöytä. Vielä etsinnässä on pöydän alle joku käsinsolmittu, punasävyinen villamatto sekä kattovalo pöydän yläpuolelle. Mutta jälleen etsin ihan rauhassa, ilman sen suurempaa hoppua, ja mieluiten käytettynä.
Kuvissa näkyvä vitriini on muuten myös uusi. Ja sen suhteen päädyttiin lopulta sellaiseen ratkaisuun, että se ostettiin sitten kuitenkin uutena. Vitriini löytyi Ikeasta, ja se on onneksi valmistettu massiivipuusta. Se on juuri täydellisen kokoinen tuohon kohtaan ja se kätkee sisäänsä runsaasti lasiastioita, kaikki viini- ja ginipullomme sekä alimmalla rivillä säilytyslaatikoita, joissa on muun muassa sisustustavaraa. Olin jo niin kertakaikkisen ärsyyntynyt siihen, että kaikki nuo tavarat seilasivat ympäriinsä ilman mitään paikkaa minne niitä laittaa, että päätin että vitriinin on nyt löydyttävä. Koska Ikean huonehalut tulevat palasina, saimme tämän kätevästi kuljetettua omalla autollamme kotiin asti. Mielestäni vitriini sopii myös hyvin yhteen itse keittiökalusteidemme kanssa (joista juttua tulossa lähiaikoina), ja se tuo myös ripauksen vähän modernimpaa tyyliä ruokaryhmän rinnalle. Sillä vaikka tykkäänkin vanhoista kalusteista, en halua että kotini muistuttaa museota. Nyt tämä on mielestäni oikein toimiva kombo.
Mainitsin aiemmin myös, että ostoslistallani oli lipasto. Se tarve on nyt oikeastaan rauennut, sillä päädyin jälleen karsimaan tavaraa runsaasti, ja lopulta saimmekin kaikki tavarat mahtumaan klaffilipastoomme ja tv-tasonamme toimivaan senkkiin. Ja näin säästettiin myös hyvä summa rahaa 🙂
Mitäs tykkäätte uudesta ruokapöydästämme ja vitriinistämme? Itse olen enemmän vanhojen huonekalujen ystävä ja sitä mieltä, että niissä on jotenkin enemmän sielua ja tunnelmaa (ja tietysti niiden ostaminen on myös ekologisempaa), mutta myös uusilla kalusteilla voi olla paikkansa meidän kodissa, jos ne ovat toimivia ja käytännöllisiä. Tykkään näistä molemmista kalusteista, mutta ”suosikkini” on kyllä tuo ihana pöytä. <3
– Netta
Lue myös:
Kaunis pöytä 🙂
Meillä on myös paljon vanhoja kalusteita – tosin meillä on enemmän vintage kuin antiikkisia kalusteita. Vanhaa ja uutta rinnakkain ja arvokkaampaa ja edullisempaa. Mulle kodin tunne tulee kerrostumista ja siitä, että huonekaluihin on vahva tunneside.
Kiitos! <3
Meilläkin on myös vintagea. Itse asiassa mulla ei ole edes hajua, missä menee raja milloin joku kaluste on antiikkia ja milloin ei. 😀 Luulisin, että ainakin tuo pöytä kyllä luokitellaan antiikiksi, kun se on sen verran vanha, mutta sitten taas esim meidän tv-taso on varmaan vielä vintagea. Vaikka eipä näillä määritelmillä mitään väliä ole 🙂 Oon kyllä niin samaa mieltä tuosta, että kodin ja kodikkuuden tunne tulee eri kerrostumista ja tavaroista, joilla on tarina. <3
Enpä minäkään tiedä missä raja menee tai onko sellaista jossain määritelty 😀 Meillä on huonekalut pääsääntöisesti sotien jälkeiseltä ajalta, eli paljon uudempaa, mutta en voi sanoa, että nää olisi suoraan joltakin tietyltä vuosikymmeneltä, siksi päätin käyttää sanaa vintage. Mikään asiantuntija en millään mittapuulla ole 😀 Teidän kaunis pöytä on varmastikin antiikkia millä tahansa luokituksella. Antiikkia vintagea, ei sen väliä, kunhan omalta tuntuu <3
No näinpä 🙂 Ihan sama mitä on, kunhan miellyttää itseä ja omaa silmää ja tuntuu kodikkaalta <3
Onpa kaunis pöytä! Minä olen ajautunut siihen mielentilaan, että en osta juuri mitään kalusteita uutena. Sängyn, tai siis patjat ostan uutena ja ehkä sohvan. Kunnostan kalusteita itse. Ostaisin sohvankin käytettynä jos oikeanlainen löytyisi ja pääsisin sitä kunnostamaan vaikka jonnekin kurssille. Puukalusteet nyt vielä kunnostaa kotonakin, vaikka se on sotkuista ja hankalaa. Kesällä onneksi pääsee pihalle nikkaroimaan.
Tunnistan tuon päivittäin ihailemisen! Se on mukava tunne ja sellaista harvemmin tulee sellaisen tavaran kanssa, mikä on ostettu, kun ”tarvittiin tähän joku kaluste”. Minä ihailen päivittäin meidän olohuoneen lamppua, jonka löysin kirpparilta parilla kympillä ja tauluja jotka löysin pitkän etsimisen jälkeen. Oikein hävetti noiden taulujen kanssa, että miten voi tavarasta tulla hyvä mieli, mutta niin vain tuli ja tätä myöten meidän kodin taidekiintiö on täynnä.
Kiitos kommentista! <3
Mulla on kyllä myös aikalailla tuo sama mielentila. Hyvin vähän tulee ostettua uutena mitään kalusteita, koska tykkään täysipuisista kalusteista eikä sellaisia nykyään ihan hirveästi edes tehdä, ja sitten vielä ajan patina antaa mielestäni kalusteille niiden kaipaamaan luonteen. 🙂 Toki joskus jotain ei käytettynä löydä tai ehkä just tuollaiset tekstilijutut kannattaa ostaa uutena, koska niissä voi piillä ludevaara tms.
Me ollaan jonkin verran kunnostettu itse ja myös mieheni isä on innokas entisöijä joka on meitä auttanut monien kalusteiden kanssa. Olisi kyllä itsekin kiva mennä jonnekin kurssille opiskelemaan lisää ja oppia esim. verhoilemaan. 🙂
Silloin kun esinettä ihailee päivittäin ja se tuottaa iloa, tietää tehneensä hyvän ostoksen! 🙂 Siihen pitäisi tietysti tähdätä, että mahdollisimman moni esine kotona aiheuttaisi tuon fiiliksen. Oletpa tehnyt hyviä löytöjä! Ei siinä kyllä ole mitään hävettävää, että kaunis esine tuottaa hyvää mieltä. Ihminen kaipaa luontaisesti kauniita ja silmää miellyttäviä juttuja ympärilleen. 🙂