Puutarhaunelmia kesälle 2018
Vaikka vielä on talvea jäljellä, niin kovasti on jo kevät mielessä. Kyllä se vain niin on, että Suomen talvi on aivan liian pitkä puutarhurille! Se on tainnut olla lokakuun puoliväliä, kun olemme viimeksi jotain puutarhahommia mökillä tehneet – silloinkin vain haravoimme vähän ja siirsimme loput puutarhakalusteet varastoon talven varalle. Toisaalta puutarhakauden ensimmäiset hommat koittavat jo aika pian, maaliskuussa. Silloin on vuorossa omenapuiden leikkausta, ja viime vuonna se tarkoitti meille myös ensimmäisiä ulkona grillattuja makkaroita. Muistan, että aurinkokin lämmitti niin mukavasti, että työn touhussa tuli suorastaan kuuma! Eli vaikka juuri nyt ei uskoisi, niin kyllä se kevät ja puutarhakausi sieltä tulee.
Olenkin jo aloittanut haaveilun ja suunnittelun. Mitä hyötykasveja istutamme kasvimaalle tänä vuonna ja miten paljon? Mihin kohtiin mikäkin kasvatetaan (koska aion noudattaa kiertoviljelyä)? Ja mitkä hyötykasvit on todettu meille turhiksi, mistä luovutaan tänä vuonna? Ja entäs mitä perennoja haluan istuttaa pihallemme?
Olen myös jotenkin vasta nyt tajunnut sen, että mähän voi kasvattaa omaan puutarhaani ihan mitä mä haluan. Siis kaikista niistä kasveista, jotka vain Suomessa menestyvät, voin valita käytännössä mitä tahansa. Ja miten mahtava ajatus se onkaan! Meidän puutarhahan on kyllä jo nyt tosi vehreä ja upea. Siellä kasvaa vaikka ja mitä. Se on muovautunut tuollaiseksi sen 100 vuoden aikana, kun kyseistä tonttia on asutettu. Mutta faktahan on kuitenkin se, että sen nykyisen muodon ovat luoneet muut ihmiset kuin me itse, ja se on nyt näiden kyseisten ihmisten kätten ja mielikuvien tulos. Se ei siis vielä olen ihan sitä, millainen on minun unelmieni puutarha. Mutta mikä upea oivallus olikaan, että nyt pitää vain alkaa unelmoimaan ja sitten toteuttamaan niitä puutarhaunelmia. Oikeastaan vain ilmasto, omat ideat ja viitseliäisyys ovat rajana.
Niinpä päätinkin, että aion istuttaa tontille kaikkia lempikasvejani. Tällä hetkellä suosikkini tonttimme nykyisistä kasveista on ehdottomasti vaaleanpunainen pioni. Sen rinnalle haluan myös jokin muun väristä pionia, luultavasti pinkkiä. Olen hieman jo tutkinut puutarhakirjoja ja selaillut nettiä, ja tullut siihen tulokseen, että pionien lisäksi haluan pihallemme ainakin liljoja, hortensioita ja varrellisen lumipalloheisin (sellaisen hieman puuta muistuttavan). Uskon, että tulen keksimään myös paljon muita kasveja, joita vielä tulen haluamaan, mutta näillä voisi aloittaa tänä kesänä. Ja lisäksi haluan hankkiutua eroon muutamista männyistä ja kuusista, sillä tälle tontille emme halua yhtään sellaista ”metsäistä” fiilistä, tämä kun ei ole mikään metsämökki ollenkaan.
Pioni
Hortensia
Lilja
Lumipalloheisi
Muita puutarhasuunnitelmia ensi kesälle on ainakin poistaa grillialueelta puiset laatat ja korvata ne kivisillä. Haluaisin myös tuoda pihaan soraa ja rajata sillä etupihaan alueen, johon ajetaan autolla, ja muodostaa siitä polun lähtemään kohti grillialuetta. Haluaisin myös tuoda kasvimaalle eräänlaiset ”pitkospuut”, joita pitkin voisi kävellä ja jotka myös omalla tavallaan vähentäisivät ruohonleikkuun tarvetta kasvimaalla. Mutta kuten totesin jo viime syksynä, on suomen kesä puutarhurille aivan liian lyhyt, eikä siinä ehdi tekemään kuin murto-osan haluamastaan. Nähtäväksi siis jää, mitä näistä haaveista ja toiveista saadaan toteutettua tänä kesänä, ja mitkä asiat jäävät seuraavaan vuoteen. Toisaalta tämä tekee omalle luonteelleni hyvää – olen nimittäin ajoittain hieman kärsimätön ja puutarhanhoidossa ainakin kasvaa kärsivällisyys aivan väkisin.
-Netta
(Kukkakuvat: Pixabay.com)
Lisää puutarha-aiheisia postauksia:
Suomen kesä on puutarhurille liian lyhyt
Saunattoman kesämökin pelastus – ulkosuihku
Puutarhaunelmia ja kesän odotusta