9.4.2019 nettanen

Onko kuivanmaan mökissä järkeä?

Kun aikoinaan haaveilin omasta mökistä, puhuin aina (puoliksi) vitsaillen merenrantamökistä. Varmaan ainakin siksi, että mielikuvissani kesämökillä piti ehdottomasti olla vettä ja rantaa, ja ehkä sitten mieluiten merenrantaa. Rakastan saaristoa kallioineen, ja me olemme joskus lapsuudessani viettäneet aikaa vuokramökillä saaristossa, ja siellä oli ihanaa! Toisaalta, ollessani lapsi, meillä oli joskus yhden kesän ajan myös kuivanmaan vuokramökki, ja se taas oli mielestäni ”maailman tylsintä”, koska siellä ei ollut rantaa, eikä siellä siten päässyt veneilemään tai uimaan. Eihän siellä siis toisin sanoen voinut mielestäni tehnyt mitään eikä siellä ollut yhtään hauskaa. Rakastin (ja oikeastaan rakastan edelleen!) uimista, se oli kesässä varmaankin aina se kaikkein paras juttu ja vanhempani saivatkin olla kuskaamassa minua uimarannalle harva se päivä. Varmaan siksi mielikuvissani mökkiin liittyi keskeisesti oma ranta.

Mutta sittenhän kävi kuitenkin niin, että me ostimme kuivanmaan mökin, jossa ei ole omaa rantaa. Miten tähän päädyttiin? No, ensinnäkin on hyvä huomioida, että merenrantamökit maksavat yleensä mansikoita. Niitä ei ihan noin vain ostella (tai aika paljon edullisemmin ainakin saa tällaisen huonokuntoisen kuivanmaan mökin). Ja ajatukseni ovat muutenkin muuttuneet mökkeilyn suhteen vuosien varrella ja iän karttumisen myötä. Enää mökkeily ei tarkoita minulle vain tuntikausien uintimaratoneja.

Tiedän kuitenkin, että osa ihmisistä on sitä mieltä, että kuivanmaan mökit ovat tylsiä ja turhia, eikä niissä ole mitään järkeä, koska kesämökillä kuuluu olla ranta. Osa taas ehkä pohtii, ostaisiko sellaisen vai onko se hölmöä. Siksi ajattelin tänään avata tätä aihetta vähän enemmän omasta näkökulmastani.

Luulen, että mökillä kaipaa rantaa ja vettä ainakin siinä tapauksessa, että asuu itse omakotitalossa, jossa on piha. Silloin kesämökillä pitää ehkä olla jotain ”spesiaalia” verrattuna siihen omakotitalomiljööseen, ja oma ranta on tietysti aika spesiaali juttu. Me puolestamme asumme kerrostalossa Helsingin keskustassa, ja ainakin minulla on ollut kova hinku päästä kuopsuttelemaan maata ja tekemään puutarhahommia. Siksi meille jo ihan tämä kuivanmaan mökki tontteineen on spesiaalia, vaikka rantaa ei olekaan. Oma puutarha tuntuu kaupunkilaisesta tosi spesiaalilta ja luksukselta jo ihan sellaisenaan!

Yksi iso tekijä meillä siihen, että emme tarvitse omalla mökillämme rantaa, on myös se että mieheni sukumökki sijaitsee järvenrantatontilla. Eli jos haluamme rantasaunaan ja uimaan tai veneilemään, se onnistuu siellä. Toki sinne on pidempi matka meiltä kotoa emmekä siellä ihan hirvittävän usein käy nyt kun meillä on oma mökki, mutta tiedämme kuitenkin, että sellainen mahdollisuus on aina olemassa. Tosin ehkä 1-2 kertaa kesässä sitä tulee käytettyä, mutta silti.

Lisäksi me saimme mökkikauppojen yhteydessä venepaikan läheiseltä merenrannalta. Venepaikka sijaitsee noin 800 metrin päässä mökiltämme, mutta emme tosin vieläkään omista venettä, koska meillä ei ole remontin tekemiseltä todellakaan ole ollut aikaa moiseen hurvitteluun, kuin veneily (:D). Mutta tulevaisuudessa on kyllä tarkoitus vielä jossain vaiheessa jokin pieni oma vene hankkia. Lisäksi muutaman kilometrin päässä kesämökistämme sijaitsee tosi kiva, kallioinen uimaranta, jossa on laituri. Uimaranta on erittäin rauhallinen ja yleensä siellä on vain muutamia aikuisia ottamassa aurinkoa ja uimassa. Siellä tuli käytyä viime kesän helteinä useampikin kerta vilvoittautumassa.

Toki ylipäätään aikuistuminen ja iän karttuminen on muuttanut ajatuksia uimisen ja vesileikkien suhteen. Vaikka tykkäänkin edelleen uimisesta, ei minun tarvitse joka ikinen kesäpäivä päästä seilailemaan uimapatjalla. Tai ainakin pärjään ilmankin. Ja olen myös tullut paljon enemmän vilukissaksi kuin lapsena – en edes tarkene uimaan kuin vain heinäkuussa, kun ennen aloitin uintikauden jo toukokuussa ja jatkoin sitä syyskuuhun asti.

Keksin nykyään mökillä paljon muutakin tekemistä, kuten sen jo mainitun puutarhanhoidon. Se onkin yksi iso tekijä, miksi tämä kuivanmaan mummonmökkikin ”kelpaa” minulle varsin hyvin – meillä on niin ihana puutarhamainen ja vehreä tontti, että siitä riittää iloa ja tekemistä erittäin hyvin. Meillä on iso kasvimaa, paljon marjapensaita ja omenapuita, joiden hoitamiseen kyllä saa aikaa kulumaan – samoin kuin nurmikon leikkaamiseen.

Olemme kyllä puhuneet myös, että kunhan joskus saamme saunan itsellemme, hankkisimme myös paljun. Sellaista ei välttämättä tulisi rantatontille hankittuakaan, koska ranta ”saisi riittää”. Mutta nyt kun omaa rantaa ei ole, on paljusta varmasti paljon iloa ja sille on runsaasti käyttöä.

Se, ettei mökillä ole rantaa, on myös turvallisuusmielessä ihan hyvä juttu. Meillä on käynyt mökillä lapsivieraita, ja mikäli meillä olisi ranta, saisi olla tosi varovainen ja tarkkaavainen, etteivät lapset vahingossakaan päätyisi yksinään veteen. Nyt ei tarvitse olla sellaisesta huolissaan, mikä on omalla tavallaan hyvä juttu.

En ole kokenut mökillä, että kuivanmaan mökki olisi ollut ”tylsä” tai että ilman omaa rantaa ei pärjäisi. Todella harvoin tulee edes mieleen, että sellaista voisi ollakaan. Ehkä ainoastaan viime heinäkuussa, kun oli todella kuuma, tuli muutaman kerran mieleen, että olisipas kätevää jos pääsisi omalta pihalta uimaan. Varsinkin, kun meillä on peseytymismahdollisuudet olleet tällä hetkellä muutenkin rajalliset. Mutta silloin hyppäsimme vain uikkarit päällä autoon ja ajoimme muutaman minuutin matkan läheiselle uimarannalle, ja problem solved.

En ole siis kokenut, että kuivanmaan mökki ilman omaa rantaa olisi tylsä. Tällaiselle kiireiselle kaupunkilaiselle, joka elää hektistä arkea, on oma mökki tärkeä henkireikä, vaikka siellä ei rantaa olisikaan. Mökillä pääsee aina hetkeksi elämään tosi erilaista elämää, kuin mitä omassa arjessa elää. Mökillä kaikki puhteet ovat sellaisia, että niissä näkee heti tosi selkeästi oman työnsä tulokset. Mökillä myös ollaan paljon enemmän ilman puhelimia ja muita laitteita, ja siellä eletään enemmän hetkessä ja säiden armoilla. Siellä syke ja stressitasot laskevat – vaikka toki hommaa sielläkin yhä riittää. Mutta se on vähän erilaista hommaa kuin vaikkapa työpaikalla. Siellä ei ole niin tarkkoja deadlineja.