Kuulumisia ja mietteitä juuri nyt

Heippa ihanat! <3

Pitkästä aikaa ehdin kirjoitella kuulumisia tänne blogin puolelle. Koko kevät ja alkukesä on ollut erittäin kiireinen ja kuormittava, ja sekä aika että voimat ovat olleet täällä aikamoisen kortilla. Sellaisissa hetkissä pitää priorisoida ja luopua ylimääräisestä, ja blogi on ollut nyt yksi niistä jutuista, joista olen itse tinkinyt ja päättänyt olla ottamatta tästä harrastuksesta mitään lisästressiä.

Ylipäätäänhän tämä blogimaailma on jo pidemmän aikaa ollut isossa murroksessa, ja yhä useampi blogi päivittyy nykyään entistä hitaammin ja monet blogit myös lopettavat, viimeisimpänä oma pitkäaikainen suosikkini Sarada Dedollin blogi, jonka lopettamisesta tuli vähän haikea ja nostalginen fiilis, vaikka ymmärrän kyllä aivan täysin Sarandan päätöksen. Mutta kun on lukenut jotain blogia vuosikausia, se tuntuu läheiseltä ja tärkeältä – vähän sama fiilis kun lempisarja päättyy ja tutuiksi ja rakkaiksi tulleet hahmot pitää hyvästellä.

Kieltämättä kyllä tässä kevään aikana itsekin olen potenut vähän huonoa omaatuntoa blogin ”heitteillejätöstä” ja toisaalta toivonut, että olisi tälle harrastukselle aikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi opiskelijana. Mutta on vain hyväksyttävä, että elämä menee eteenpäin ja aikaa ei aina riitä kaikille jutuille samaan tapaan kuten nuorempana. Välillä on käynyt mielessä, onko sellaisessa blogissa järkeä, joka ei lähes koskaan päivity – olisiko parempi, ettei sitä sitten olisikaan?

Silti ajattelen itse ainakin tässä hetkessä niin, että ainakaan ihan pian tämä blogi ei ole lopettamassa, vaikka se ei enää päivitykään enää samaan tahtiin kuin ennen. Koska en ole ammattibloggaaja enkä sellaiseksi pyrkimässä, ei blogin kävijämäärillä tai muulla vastaavalla onneksi ole minulle merkitystä, vaan olen vähän kuin palannut takaisin blogin ”alkupisteeseen” ja kirjoittelen tänne sitten kun ehdin ja jaksan (jossain vaiheessa olin tavoitteellinen ja ehkä juuri se aikaansai myös stressiä). Tokihan myös blogien lukeminen on vuosien saatossa muuttunut – tuskin kukaan enää odottaakaan, että blogit päivittyisivät joka ikinen päivä ja niissä raportoitaisiin jokainen pikkujuttu; sitä vartenhan on Instagram, jossa itsekin kerron aktiivisemmin kuulumisiani (@nettafrancesca). Sen sijaan blogeissa kerrotaan vähän isommista jutuista ja yleismaallisemmista asioista, jaetaan vinkkejä ja inspiraatiota, ja useimmiten näihin päädytäänkin nykyään Google-hakujen kautta. Itse tulen ainakin jatkossakin raportoimaan täällä mökkikuulumisia, kulttuurivinkkejä ja varmasti ajoittain myös syvällisempiä pohdintojakin, niin omaksi ilokseni, vakiolukijoille kuin niille randomeille googlaajillekin.

Sitten ehkä vähän niitä kuulumisiakin! Mitäpä on mahtunut minun kesäkuuhuni?

Työkiireitä, mökkeilyä, hellettä, juhannus ystävien kanssa ja kesäloman odotusta. Ihanaa, että säät ovat olleet lämpimät, tosin yöunia ne ovat hieman verottaneet. Talviturkki on vielä heittämättä, mutta se olisi tarkoitus tapahtua viimein tänä viikonloppuna. Mökillä remontti etenee ja valmistunee aivan lähiaikoina, joten pääsemme pian heittämään hyvästit ulkohuussille. Mökkisaunassa on myös saunottu kovasti, jopa kaikkein kuumimpinakin hellepäivinä. Juhannuksena grillasimme mökillä ystävien kanssa hampurilaisia, pelasimme Afrikan tähteä ja mölkkyä ja kuuntelimme iskelmiä kolmeen asti aamuyöllä. Oli niin mukavaa, että unohdimme lähes tyystin ottaa kuvia – se on onnistuneen illan merkki. Nyt tosiaan odottelemme jo kovasti kesälomaa, joka koittaa 19.7 ja kestää kolme viikkoa. Lomalta toivon ennen kaikkea rentoutumista ja akkujen lataamista, mutta muutamia suunnitelmiakin on olemassa.

Lomalla on tiedossa ainakin kolmen yön reissu Nauvoon, mökkeilyä ja mökkivieraiden kestitsemistä, päiväretkiä mökin lähistöllä Itä-Uudellamaalla, yksi yö Töyrylän kartanossa Artjärvellä, mökkeilyä myös sukumökillä Päijät-Hämeessä ja varmaan jotain ex tempore -retkiä. Kolme viikkoa kyllä vilahtaa melko nopeasti, joten katsotaan fiiliksen mukaan, mitä sitä ehtii ja jaksaa 🙂

Sellaisia mietteitä ja kuulumisia täällä tällä kertaa. Mitä kuuluu teidän kesään? <3

Ihania hellepäiviä toivotellen,

-Netta

Kuvat: Pexels.com

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään

Terveisiä mökkipuutarhasta!

Heippa ihanat! Tänään olisi luvassa vähän puhetta ainakin puutarhasta, keväästä ja kasveista – puhelinkuvin höystettynä.

Tämä kevät on tuntunut aika viileältä ja sateiselta. Siinä missä joinain vuosina on jo äitienpäivänä voitu grillailla pihalla t-paidassa ja olen jopa  saattanut noihin aikoihin heittää talviturkin, on tänä keväänä saanut vetää takkia tiukemmin päälle ja sateenvarjollekin on ollut käyttöä. Nythän ollaan kyllä itse asiassa jo kesäkuun puolella ja siten voisi puhua kesästä, mutta koska ei tunnu vielä ihan kesäiseltä, niin käytetään nyt tuota kevät-sanaa kuitenkin.  Toivotaan samalla, että ne oikeasti lämpimät ja kesäiset kelit saapuisivat pian, kuten säätiedotuskin vähän enteilee.

Vaikka niin kovin lämmintä ei vielä ole olekaan ollut, niin mökkipuutarhassa on kyllä ollut todella kaunista! Olen tullut siihen tulokseen, että puutarhassa nimenomaan tämä touko-kesäkuun vaihde on sitä kaikkein kauneinta aikaa, kun hedelmäpuut ja tulppaanit kukkivat ja kaikkialla on niin todella vihreää ja vehreää. Puutarhan kasvun seuraaminen opettaa kyllä myös elämään hetkessä, sillä se mikä kukkii tällä viikolla, ei välttämättä enää ensi viikolla kuki. Ja toisaalta, sitten kukkii jo jotain uutta. Se on aika symbolista – sitähän se elämäkin on. Nyt odottelen jo malttamattomana, että kukintavuoroon tulevat ihanat ja aina niin hyväntuoksuiset syreenit, ja niiden jälkeen minulle kaikkein rakkaimmat kukat, eli pionit.

Puutarhanhoito on myös opettanut itselleni vuosien saatossa paljon kärsivällisyyttä. Suomen kesä on puutarhurille loppupeleissä todella lyhyt, ja yhdessä kaudessa ehtii vain rajallisen määrän asioita, varsinkin jos ei halua väsyttää itseään henkihieveriin. On siis priorisoitava ja tartuttava aina vain niihin oleellisimpiin juttuihin, jotta ehtii myös sopivasti ottaa rennosti ja ihailla kättensä töitä.

Tähän mennessä tämän kevään puutarhahommiin on kuulunut perinteiseen tapaan haravointia ja pihan rapsuttelua esiin talven jäljiltä, omenapuiden leikkausta, oksien silppuamista oksasilppurilla, uusien kukkien kasvattamista (muun muassa lisää pioneja) sekä muutaman kukkapenkin siistimistä. Ruohonleikkuusta meidän puutarhassa huolehtii robottiruohonleikkuri, ja se on kyllä ihan valtavan näppärä laite, jonka hankinnasta olemme tosi tyytyväisiä. Meillä on noin 1500 m2 kokoinen tontti, joka kasvaa käytännössä kauttaaltaan ruohoa. Sen leikkaamisessa oli aina kova homma ja sitä sai tehdä joka ikinen kerta, kun mökille saavuimme. Nyt, kun robotti hoitaa ruohon leikkaamisen, jää meille paljon aikaa käytettäväksi muihin juttuihin.

Puutarhanhoito on ihan todella hyvää vaihtelua ja puuhastelua ihmiselle, joka töissä istuu tietokoneen ääressä päivittäin sen noin kahdeksan tuntia. Se on niin mahtavan konkreettista puuhaa, jossa näkee kätensä jäljen hyvinkin pian – ja yhtälailla vielä vuosienkin päästä. Hommassa pääsee käyttämään kroppaansa monin tavoin, ja ajatukset siirtyvät väkisinkin pois työasioista ja muista ikävistä jutuista. Ajattelen, että tämän koko koronaelämän yksi isoin henkireikä meille on ollut tämä oma puutarha ja mökki, jotka ovat tuoneet sitä kaivattua vaihtelua muutoin niin kovin kaavamaiseen arkeen. Silloin, kun viisi vuotta sitten hankimme tämän paikan, emme osanneet aavistaakaan miten tärkeäksi se muodostuisikaan.

Lähikuukaudet meidän löytää siis hyvin pitkälti mökiltä. Toki jotain muitakin kesäsuunnitelmia on, ja niistä olisikin tarkoitukseni kirjoitella myös tänne blogin puolelle. Mutta ihan ennen kaikkea vietämme kesällä paljon aikaa mökillä ja sen puutarhassa, sopivassa suhteessa sekä puuhastellen että myös rentoutuen. Muutamia ulkokalustehankintoja olisi ainakin tarkoitus tehdä, ja kysymysmerkkinä on, ehdimmekö tänä kesänä työstää terassia tai laatoitusaluetta pihalle. Kasvimaan suhteen aion olla tänä vuonna pienieleinen, eli ihan pieni määrä perunaa, sipulia ja salaattia riittää, ja sen sijaan aion hankkia ainakin lisää vadelmapensaita ja pensasmustikoita, sillä marjat ovat niin näppäriä ja helppoja kasvattaa ja niille on aina käyttöä. Eli joissain asioissa haluamme päästä vähän helpommalla kuin aiempina vuosina.

Sellaisia puutarhakuulumisia täällä juuri nyt. Ajattelin, että voisin kesän mittaan kirjoitella puutarhan kuulumisia aina toisinaan, ja lisäksi Instagramin puolella jaan niitä lähes aina mökillä ollessamme. 🙂

Ihanaa alkanutta kesäkuuta jokaiselle! <3

-Netta

Koti Piha ja puutarha Oma elämä Ajattelin tänään