Inhottava someilmiö: ostetut seuraajat

Olen halunnut tarttua tähän aiheeseen jo tovin, mutta nyt vihdoin löysin aikaa istahtaa tämän asian äärelle ja kirjoittaa siitä. Kyseessä on siis ostetut someseuraajat, erityisesti Instagramissa. Aiheesta ovat jo aiemmin kirjoittaneet ainakin On My Way – Jutta ja It ain’t hard to tell -blogin Iines Aaltonen. Aihe on noussut sittemmin vielä enemmän esiin, kun Pinkit Korkokengät -blogin Maiju nosti asian esiin somessa ja aloitti eräänlaisen ”kampanjan” aiheen tiimoilta. Sittemmin asiasta ovat bloganneet ainakin Karkkipäivän Sanni ja Ostolakossa-blogin Virve.

Mistä ilmiössä sitten on kyse? Käytännössä siitä, että Instagramin käyttäjä ostaa itselleen rahalla valeseuraajia, jotta hänen seuraajamääränsä ”näyttäisi paremmalta” ja siis isommalta. Miksi? Yleensä siksi, että hän haluaa saada somen kautta erilaisia yhteistöitä joko tavaran tai rahan muodossa, ja mitä suurempi seuraajamäärä, sitä paremmat yhteistyöt. Tai ainakin ennen oli näin, mutta nyt vaikuttaisi siltä, että ilmiöön ollaan heräämässä ja asiaan tulee toivottavasti muutosta, koska valeseuraajayhteistöistä nyt ei todellakaan kannata maksaa.

48319987_324880271451971_4940874048822312960_n.jpg

Miten seuraajia ja tykkäyksiä sitten ostetaan?

Yle on kirjoittanut aiheesta hyvän jutun. Jutun mukaan netistä löytyy lukuisia sivustoja, joilta seuraajia voi ostaa rahaa vastaan. Toimittaja kokeili hommaa, ja noin kymmenen minuuttia maksun jälkeen seuraajamäärät lähtivät nousuun. Viidelläkymmenellä eurolla hän sai ostettua itselleen noin 10 000 seuraajaa. Julkaistessaan uuden kuvan, se sai kuitenkin vain noin kymmenen tykkäystä – eli uudet seuraavat eivät tykkäilleet mistään. Ylen jutussa kerrotaan myös ahdistavaa faktaa siitä, mistä nämä seuraajat ilmestyivät – todennäköisesti köyhästä Bangladeshista, josta on kehittynyt keskus, jossa klillaillaan rahasta. Kyse on tykkäystehtaista, englanniksi käytetään termiä ”click farm”. Klikkipajoissa työntekijöiden tehtävä on luoda profiileja somepalveluihin, kuten Facebookiin ja Instagramiin, sekä käydä klikkaamassa tykkäyksiä tai seuraamassa henkilöitä näillä alustoilla. Työntekijöiden olot klikkitehtaissa ovat yhtä kurjia kuin monissa Aasian hikipajoissa: työpäivät venyvät hyvin pitkiksi ja palkka voi olla usein vain euro päivässä (!!). Jutussa haastateltu Aalto-yliopiston markkinoinnin professori pitää klikkauksen ostamista yksiselitteisesti laittomana ja kiellettynä toimintana.

Itsepetos ja petos yhteistyökumppaneita kohtaan

Omasta mielestäni kyseessä on sekä itsepetos että petos mahdollisia yhteistyökumppaneita kohtaan, enkä siksi voi ymmärtää niitä ihmisiä, jokta pystyvät tuollaiseen vilpillisyyteen. Ensinnäkin siinä valehtelee itsellensä olevansa ”suositumpi” somessa kuin todellisuudessa onkaan. Itseäni kalvaisi joka päivä petoksen tunne, kun näkisin valheellisen seuraajalukuni, jonka olisin itse ostanut rahalla. Hyi että. Mutta vielä pahempaa olisi yhteistyökymppaneiden huijaaminen! Myisit yritykselle näkyvyyttä somessasi tietyn seuraajamäärän turvin, vaikka todellisuudessa someseuraajasi eivät olisi sellaista joukkoa, jotka olisivat yrityksen tuotteista/palveluista mitenkään kiinnostuneita tai tulisivat niitä ostamaan. Tämähän on ihan kamalaa varsinkin pienyrittäjien kannalta, joille someyhteistyöt voivat olla hyvin tärkeä väylä ja iso ponnistus, ja todellisuudessa he eivät saisikaan tuolle satsaukselle lainkaan sitä vastinetta, mitä kuvittelevat saavansa. Sen asian kanssa olisi mielestäni vielä pahempaa elää, että on tuolla tavalla huijannut yhteistyökumppania ja johtanut pahasti harhaan tavoitettavan yleisön koon suhteen. Eikä pidä tietenkään unohtaa sitäkään, että itse ”klikkailijat” ovat huonolla palkalla huonoissa työoloissa työskenteleviä ihmisiä, enkä todellakaan haluaisin osallistua sellaisen toiminnan tukemiseen.

Seuraajien ostamisesta jää kiinni

Kun ilmiön tuntee ja tietää, on myös aika helppoa huomata nopeastikin, kenellä on ostettuja seuraajia ja kenellä ei. Varmasti varsinkin Suomen kokoisessa pienessä maassa tämä on erityisen helppoa, koska meillä siihen, että jollakulla on erittäin paljon seuraajia, pitää olla joku syy. Yleensä pitää olla tunnettu jostain entuudestaan, tai sitten sisällön pitää olla ihan poikkeuksellisen hyvää. Mikäli näin ei ole, alkavat epäilykset herätä. Jos vaikkapa tavallisella teinitytöllä tai kotiäidillä on 15 000 seuraajaa omasta takaa, on se aika poikkeuksellista. Ja varsinkin jos kuvat saavat silti vain joitakin tykkäyksiä, alkaa homma haiskahtaa ostetuilta seuraajilta. Yleensä ostetut seuraajat paljastuvat aika helposti, kun tarkastelee seuraajalistaa. Mikäli suurin osa heistä on ulkomaalaisia, kenties vielä yksityisiä profiileja, usein myös miespuolisia, on kyseessä todennäköisesti ostetut seuraajat. Kun vielä klikkailee auki parin seuraajan profiilin ja huomaa heidän seuraavaan tuhansia ihmisiä, on homma selvä. Verkossa on myös ilmaisia työkaluja, joilla voi katsoa, milloin jonkin Insta-tilin seuraajat ovat tulleet. Jos seuraajia on tullut isona piikkinä tiettyyn aikaan, voi tämä viitata vahvasti siihen, että seuraajat on ostettu tuona ajankohtana.

48382017_284342745771631_833880098225520640_n.jpg

Eniten itseäni inhottaa tässä hommassa se, että erityisesti monet pienyrittäjät ovat vuosien saatossa joutuneet pahasti huijatuiksi tässä asiassa. Nyt kun asiasta on enemmän ruvettu puhumaan, sana varmasti kiirii monen asiasta aiemmin tietämättömän korviin ja moni yrittäjäkin onneksi tästälähin tajuaa käydä katsomassa vaikuttajan seuraajalistaa ja tykkäysmääriä läpi ennen yhteistyön aloitusta. Jotenkin tässä ilmiössä ahdistaa kyllä sekin, että ihmiset ovat valmiita ryhtymään tällaiseen toimintaan vain saadakseen itselleen ilmaista tavaraa tai egoboostia. Kertoo kyllä jotenkin todella paljon meidän ajastamme!

Blogin ja Instagram seuraajamäärät eivät korreloi keskenään

Itseäni bloggaajana harmittaa vähän myös se, että usein blogin kokoa, uskottavuutta ja muuta arvioidaan pelkästään Instagramin seuraajamäärän kautta, vaikka näitä kahta ei pitäisi missään nimessä niputtaa yhteen, vaan niitä pitäisi arvioida täysin toisistaan erillisiniä medioina. Niin Sanni, Jutta, Virve kuin Iineskin kirjoittivat kaikki siitä, että heidän blogillaan on paljon enemmän lukijoita kuin heillä on seuraajia Instassa – ja itselläni on tismalleen sama juttu. Blogini lukijatilastoja ja Instagram-seuraajieni määrää ei voi mitenkään vertailla, koska ne ovat ihan eri tasolla. Blogini tavoittaa paljon enemmän ihmisiä, ja moni lukija ei seuraa minua Instassa – he eivät varmastikaan kaikki edes käytä Instagramia. Ainakin omalla kohdallani on niin, että itse en edes ehtisi seurata Instassa hirveän montaa tyyppiä, joten pyrin pyrkimään pitämään määrän maltillisena. Sellainen reilu 200 seurattavaa tuntuu itselleni ihan maksimilta.

Huh, aikamoisia ilmiöitä tämä some nostaakin pintaan. Olen iloinen, että tästäkin hommasta on nyt ruvettu puhumaan, ja toivon että yrittäjät ja yritykset heräävät tähän ilmiöön entistä enemmän. Tietysti sitä kaikista eniten toivoisi, ettei kukaan ylipäätään kokisi tarvetta tällaiseen vilpilliseen toimintaan, mutta tämä on tosiaankin oman aikansa ilmiö. Käsittääksei myös Instagram pyrkii tulevaisuudessa entistä enemmän puuttumaan valeseuraajailmiöön.

ostetut_musta.pngMitä ajatuksia tämä ilmiö teissä herättää?

-Netta

(Kampanjan ”napit” on luonut Meikkibeibi.)

Lue myös:

Jatkan blogiani niin kauan kunnes..

Omat lempiblogini

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Kuulumisia juuri nyt

Tuntuu, että tämä marras-joulukuu on ollut varsinaista haipakkaa. Hirveää kiirettä, paikasta toiseen juoksemista ja yllättäviä asioita. Toki parin päivän Pärnun lomalla ehti vähän rentoutua, mutta ei parissa päivässä vielä ihan ”normaalitilaan” palaudu todella hektisen syksyn jälkeen, vaan vaaditaan pidempää ajanjaksoa ja ylipäätän rauhallisuutta siinä omassa arjessa. Bloggailu on tässä joulukuussa (ja jo marraskuussakin) tuntunut jäävän vähän kaiken muun jalkoihin, mutta pyrin olemaan ottamatta siitä stressiä – nyt on kiireisempi vaihe elämässä ja viimeistään tammikuun puolella on varmasti taas runsaasti aikaa panostaa blogiin. Oikeastaan lähinnä harmittaa itseä, että itselle tärkeälle jutulle ole ollut niin paljon aikaa kuin haluaisi.

Ajattelin tänään kirjoitella ylös tämän hetken kuulumisia; sitä kaikkea, mitä mitä juuri nyt on menellään.

img_8756.jpg

– Uusi koti alkaa muovautua, mutta aikaa se vie. Remontti alkaa olla aikalailla valmis. Keittiön laatoitus on nyt saumattu ja silikonit laitettu paikoilleen. Tällä viikolla maalattiin makuuhuoneen yksi seinä vaaleanharmaalla. Olisimme myös vihdoin tilanneet kylpyammeen, mutta kyseinen malli (ainoa joka meille mahtuu, pienehkö ”istuma-amme”) on juuri nyt loppu. Lisää tulee varastoon kai vasta tammikuussa, eli ammetta saadaan hetki odotella. Eteinen on myös vielä tapetoimatta ja lisäksi sen yksi seinä odottaa vielä yhtä maalikerrosta valkoista, samoin kuin vessan kynnys ja pari muuta pientä kohtaa. Sitten remontti onkin ihan täysin valmis, jee <3

– Sisustaminenkin etenee kivasti. En ole vielä onnistunut löytämään mistää kivaa lipastoa kotiinkuljetuksella, joten nyt vanha klaffilipastomme saa ainakin toistaiseksi hoitaa homma, vaikka se onkin liian pieni ja vähän epäkäytännöllinen. Vitriini ja ruokapöytä minulla sen sijaan onkin nyt kiikarissa, toivotaan että niiden kanssa natsaa. Olen kyllä yhtä vitriiniä katsonut Ikeastakin – sieltähän tuotteet ainakin saa osissa, mikä on tässä tapauksessa jopa hyvä juttu – ne ainakin mahtuvat autoon.

img_8749.jpg

– ”Vesivahingon” kanssa kävi onnellisesti – vettä ei ehtinyt valua liikaa tai imeytyä minnekään, koska huomasimme ongelman niin pian. Putkimies tuli korjaamaan virheensä seuraavana päivänä, ja nyt koneiden pitäisi toimia kunnolla. Mutta ihan turhaa ylimääräistä säätöä ja harmaita hiuksia tuo homma tietysti aiheutti.

– Frida-koira on myös vähän sairastellut; sillä oli kaksi vuorokautta kestänyt paha ripuli ja oksentelua. Fridalla on muutenkin aika herkkä vatsa, joka on aina silloin tällöin sekaisin, mutta nyt säikähdimme kyllä toden teolla, kun ulosteessa oli verta. Perjantaina lähdimmekin Fridan kanssa eläinlääkäriin, jossa Fridaa tutkittiin ja otettiin myös verikokeita. Näistä ei ilmennyt onneksi mitään hälyttävää, ja eläinlääkäri totesi kyseessä olevan vain paha suolitulehdus. Frida sai mukaansa kahta eri lääkettä, maitohappobakteereja ja erityisruokaa, joilla potilasta nyt hoidetaan.

img_8751.jpg

– Huomaan, että kaikki nämä loppuvuoden kiireet ovat saaneet itseni aika väsyneeksi. Asiaa ei helpota se, että eletään vuoden pimeintä aikaa, jolloin muutenkin väsyttää, ja sitten kun tuntee itsensä vielä muutenkin henkisesti kuormittuneeksi, niin olo ei ole ollut mitä parhain. Olen koittanut muistaa tehdä iltaisin rentouttavia hengitysharjoituksiani, ja tarkoitus olisi myös joogata enemmän. Tunnen nimittäin, että myös kroppani on jotenkin aivan jumissa. Kun olen ahdistunut tai stressaantunut, jännitän helposti hartiat korviin ja koko kroppa menee ihan lukkoon. Olen koittanut availla jumeja myös foamrollerin kanssa, se on ihan huippukätevä ja suosittelenkin sitä lämpimästi muillekin. Ylipäätään pitäisi kyllä lisätä arkeen liikuntaa ja ihan hyötyliikuntaakin, en tiedä miten itselleni on vain kiireessä niiiin helppoa luopua juurikin liikunnasta, vaikka siitä saisi paljonkin apuja oloon.

– Kaikkien loppuvuoden kiireiden, kotona vielä vallitsevan muuttokaaoksen, Pärnun matkan sun muiden seikkojen takia tuntuu, että tänä vuonna joulu on mennyt multa ihan ohi. En ole ollenkaan ehtinyt solahtaa mihinkään joulufiilikseen, meillä ei ole kotona mitenkään erityisen jouluista (muutamia koristeita lukuunottamatta), eikä mulla ole tänä vuonna tiedossa edes firman pikkujouluja. Joulukorttien lähetys jäi viime tippaan (enkä tänä vuonna poikkeuksellisesti edes askarrellut niitä itse) ja lahjatkin on vielä pääsääntöisesti hommaamatta. Mutta tässäkin asiassa koitan ajatella, että nyt on näin, ja ensi vuonna taas eri tavalla. Tästä asiasta pyrin tekemään itselleni mahdollisimman vähän mitään lisästressiä – se ei todellakaan ole joulun tarkoitus. Lähinnä siis vain harmittaa, kun haluaisin fiilistellä joulua ja hyggeillä, mutta ei ole ollut aikaa. Olen kuitenkin menossa ensi viikolla yhteen joulukonserttiin, olen juonut glögiä & syönyt pipareita/joulutorttuja ja kuunnellut joululauluja. Odotan myös sitä, että pääsen vielä askartelemaan muutaman kortin, paketoimaan muutamat lahjat kynttilänvalossa joululaulujen soidessa ja erityisesti odotan sitä, että meidän on tarkoitus hommata tänne uuteen kotiin ihan oikea joulukuusi – se kyllä tuo takuuvarmasti sitä kaivattua joulutunnelmaa <3

img_8752_1.jpg

– Joululomaa myös meillä on ne 5 päivää, jotka lähes kaikilla muillakin tänä vuonna, ja se tuntuu ihanalta. Haluan ottaa mahdollisimman rennosti; lukea kirjoja, katsota joululeffoja, pelata lautapelejä, käydä saunassa, ulkoilla ja syödä. Menemme tänäkin vuonna miehen vanhempien luo joulunviettoon, mutta viikonloppuna ennen joulua aion nauttia joulutunnelmasta myös täällä omassa kotona täysin siemauksin.

– Pakkasin juuri ison pussin hyväkuntoisia, mutta meille ylimääräisiä vaatteita pussiin, jonka vien huomenna Pelastusarmeijan Joulupatakeräykseen. Kirjoitinkin viime vuonna aiheesta postauksen, jossa kerroin kuinka meidän perheellä oli tapana viedä joka joulu tavaraa (ja välillä rahaakin) Pelastusarmeijan Joulupataan. Tämä perinne on säilynyt itsellänikin, ja pyrin viemään sinne jotain joka vuosi. Aina ei tietysti ole hirveästi kertynyt mitään ylimääräistä (mikä sekin on toki hyvä asia), mutta pienenkin määrän voi viedä, ja toki auttaa myös rahallisesti. Joulu on kyllä sellaista aikaa, kun haluaa ihan ehdottomasti tukea jollain tapaa heitä, joilla asiat eivä ole yhtä hyvin kuin itsellä. Olen tosi iloinen, että tänä vuonna monet bloggaajat tuntuvat tarttuneen tähän aiheeseen, eli miten voi auttaa muita joulun alla ja myös siihen, minkälaisia aineettomia lahjoja läheisille voi ostaa turhan krääsän sijaan.

img_8761.jpg

Kirjoittelin alkusyksystä, että ostin uuden villakangastakin, kun lahjoitin edellisen, 14 vuotta palvelleen (ja edelleen ihan hyväkuntoisen) takkini hyväntekeväisyyteen. Tämä uusi takki on ollut aivan nappiostos – se on ollut käytössä nyt oikeastaan lähestulkoon joka päivä! Kannatti kyllä panostaa luonnonmateriaaleihin. Onnistuin nimittäin sähläämään ja kaatamaan takille luonnonkosmeettista öljyä. Takkiin tuli iso tahra ja luulin, että takki pitäisi viedä pesulaan. Mutta mitä vielä – villahan todistetusti puhdistaa itse itseään, ja alle vuorokaudessa tuo iso tahra oli hävinnyt takista ihan itsestään. Uskomatonta!

Sellaisia kuulumisia täällä juuri nyt. Aivan ihanaa, kun edessä pitkästä aikaa on viikonloppu, jolle ei ole mitään kummempia suunnitelmia. Varmaan puuhastelemme täällä kotona ja laitamme paikkoja kuntoon, ehkäpä laitamme myös kotia vielä jouluisemmaksi – mutta en päätä mitään, koska haluan mennä täysin fiiliksen mukaan.

Ihanaa iltaa sinne! <3

-Netta

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään