Kun kesällä blogisynttäreiden aikaan kysyin teiltä postaustoiveita, toistui monissa toiveissa yksi sana: arki. Yllättävän moni pyysi myös klassista My Day -postausta, eli raporttia ihan tavallisesta (arki)päivästäni. Muistan, kuinka tuolloin kommentteja lukiessani leukani loksahti alaspäin – miten ketään nyt voisi kiinnostaa lukea minun ihan tuikitavallisesta päivästäni! Mutta hetken mietittyäni ymmärin toiveen toisaalta ihan täysin – kun kaikkien meidän elämä nimenomaan on sitä niin tuikitavallista arkea, on tosi mielenkiintoista päästä näkemään, millaista se toisten ihmisten arki on; samanlaista, erilaista vai jotain siltä väliltä.

Ja tykkään kyllä itsekin tosi paljon lukea nimenomaan tavallisesta elämästä, arjesta, ja kaikesta ”ihan tavallisesta”. Sitähän se minun omakin elämäni on, ja siihen pystyn ja tykkään muittenkin kirjoituksissa samastua. Valitsinkin nyt postauksen päiväksi sellaisen, josta tiesin tulevan ihan tuikitavallinen – ei mitään ihmeellistä, ei glamouria, ei kommervenkkejä. Sellaista ihan tavallista. Joten tässäpä tulee tavallisin kännykkäkuvin varustettu postaus ihan tavallisesta päivästäni, eli eilisestä, keskiviikosta 26.9.2018.

Kello 7.05 

Ensimmäinen herätykseni soi – painan torkkua ja jatkan unia. (Olenkin sen jo blogissa maininnut – en ole aamuihminen).

Kello 7.10 

Toinen herätykseni soi – kuten joka aamu, painan taas torkkua.

Kello 7.15

Kolmas herätykseni soi ja pinkaisen ylös sängystä, jotta en vahingossakaan nukahda enää. Koira nousee samaan aikaan kanssani, mies jää vielä nukkumaan. Aamu-unisuuteni vuoksi minulla on aamuisin vähän minuuttiaikataulu. Käyn vessassa, puen vaatteet, harjaan hampaat ja hiukset, laitan hiukset kiinni, pakkaan eväät laukkuuni, puen ulkovaatteet ja lähden ovesta ulos. Aikaa tähän menee noin parikymmentä minuuttia. Mies jää tänään vielä nukkumaan, mutta koska hän käyttää koiran ulkona joka aamu, ei minun tarvitse huolehtia koiran lenkkeilytyksestä aamukiireessä.

Kello 7.35 

Ulkona tihuttaa vettä, joten kävelen lähimmälle ratikkapysäkille. Kyseessä on päätepysäkki, joten pääsen heti lämpimän ratikan sisään istuskelemaan ja odottamaan sen lähtöä.

Kello 7.58 

Saavun Helsingin keskustaan ja toimistolle. Käynnistän tietokoneeni ja lähden keittöön, kuten joka ikinen aamuni töissä alkaa. Laitan eväät jääkaappiin ja otan itselleni kahvikoneesta latte machiaton. Syön joka aamu aamiaisen työpöytäni ääressä samalla, kun luen koneelta aamun uutiset, kurkin Lilyn etusivua ja luen sieltä mielenkiintoisemmat blogipostaukset. Työkaveri tulee tänään töihin hieman minua myöhemmin,  höpöttelemme hetken. Sen jälkeen alan tehdä töitä.

Kello 11.40

Saan sähköpostia yhdeltä ihanalta ihmiseltä, johon olen tutustunut blogin kautta. Olemme viestitelleet erittäin henkilökohtaisista asioista sähköpostin välityksellä jo pidemmän tovin, ja tänään hän lähettää minulle pitkästä aikaa sähköisen ”kirjeen”. Aihealue on erittäin henkilökohtainen ja olen vähän pala kurkussa, kun luen hänen viestiään. Saan kuitenkin jälleen paljon ajattelemisen aihetta ja olen kiitollinen siitä, että olemme blogin kautta löytäneet toisemme. Hän kirjoittaa, että olisi kiva nähdä kasvokkain joskus – olen samaa mieltä.

Klo 11.45

Menen keittiöön lounaalle. Minulla on tänään lounaana itse tehtyä avokado-fetasalaattia. Käyn viikoittain vähintään parina päivänä lounaalla jossain ravintolassa, varsinkin työn alkaessa kävin paljon useamminkin. Nyt yritän syödä vähän terveellisemmin ja säästää rahaa, joten olen yrittänyt ottaa enemmän eväitä mukaan. Syömme lounaamme vähän epäergonimisesti sohvaryhmällä työkaverin kanssa (kuten aina) ja juttelemme samalla niitä näitä.

Kello 12.15

Palaan takaisin työpisteelle ja jatkan työntekoa. 

Kello 14.15 

Pidämme työkaverin kanssa kahvitauon. Hän täyttää pyöreitä ja on tuonut meille kakkua. En yleensä syö paljonkaan makeaa, ja kakkupala näyttää aluksi silmiini niin suurelta, että epäilen jaksanko syödä sen. Hyvin se kuitenkin uppoaa. Jokin flunssanpoikanen yrittää tehdä tuloaan ja siksi juon kakun kanssa vihreää teetä hunajalla, vaikka normaalisti olenkin mustan teen ystävä.

Kello 16.01

Poistun toimistolta. Ulkona sataa kunnolla vettä ja kiittelen itseäni siitä, että päätin aamulla pukeutua goretex-takkiin. Menen Stockan Mustiin ja Mirriin, koska meillä on samana päivänä taas koiramme kanssa arkitottelevaisuuskurssia. Ostan kurssia varten kongipalloon suihkutettavaa herkkusuihketta ja koulutusnameja. Lisäksi ostan Fridalle uuden lelun ja syksyn pimeyttä varten välkkyvän valon, joka laitetaan koiran pantaan.

Menen samalla reissulla Herkkuun ostamaan ruokaa. Päätän tehdä Valion ohjeen mukaista avokadopastaa luomuavokadoista. Kauppa on edelleen remontissa enkä löydä mitään – palloilen etsimässä tarvikkeita ihan liian kauan. Harmittelen, etten mennyt vain Alepaan kotimatkalla.

Kello 16.40

Tulen kotiin. Laitan ostamani ruoat jääkaappin ja annan Fridalle herkkutikun siitä hyvästä, että se on ollut kiltisti kotona. Lisäksi annan sille juuri ostamani lelun, jota se innostuu vinguttamaan oikein urakalla. (Neljänkymmenen minuutin päästä uusi lelu on jo tuhottu rikki). Istun sohvalle ja otan pienen välikuoleman, eli surffailen hetken netissä.

Kello 17.00 

Mies tulee töistä kotiin ja hänkin on käynyt kaupan kautta. Sovimme kuitenkin, että minä kokkaan pastan juuri ostamistani aineksista. Alan valmistaa ruokaa.

Kello 17.40 

Syömme ja katsomme yhden jakson Keisari Aarniota. Pasta on ihan hyvää, muttei niin hyvää kuin The Avokadopasta. Toisaalta, tämä resepti olikin nopeampi ja helpompi. Ihan kelpo arkiruoka siis.

Kello 18.30

Laitan teeveden kiehumaan ja sen kiehuessa alan siivoilla keittiötä. Tyhjennän ja täytän tiskikoneen, pyyhin tasot, tyhjennän jääkaappia ja laitan paistinpannun likoamaan.

Kello 18.40

Valmistan itselleni kupin teetä – mustaa tällä kertaa. Avaan tietokoneen ja lähetän mökkimme kuvia eräälle toimittajalle. 

Kello 19.00

Suljen tietokoneen ja ehostaudun vähän. Laitan Instagram Storyihin muistutuksen edellisen päivän blogipostauksesta.

Kello 19.20 

Lähdemme ajamaan kohti Itä-Helsinkiä, jossa käymme Fridan kanssa arkitottelevaisuuskurssilla. Vuorossa on kurssikerta 3/4.

Kello 20.00

Kurssi alkaa. Frida on hermostunut muitten kurssilla olevien koirien läsnäolosta ja sähläilee vähän omiaan jatkuvasti. Saamme kuitenkin myös tehtyä tehtäviä ja opimme uutta.

Kello 20.45

Kurssi loppuu, mutta jäämme vielä juttelemaan kurssin ohjaajan kanssa Fridan haasteista ja siitä, miten voisimme parhaiten kouluttaa Fridaa. Olen huojentunut, kun ohjaaja sanoo, että ongelmissa on paljon kyse kasvattajan toimista, ei meidän.

Kello 21.00

Lähdemme ajamaan kotia kohti. Höpisen Instagram Storyihin kurssin jälkeisistä fiiliksistä. Käymme myös tankkaamassa. Etsimme parkkipaikkaa rehellisesti sanottuna varmaan 20 minuuttia, ja löydämme vihdoin sellaisen noin kilometrin päästä kotiamme. Olen iloinen siitä, että emme normaalisti käytä autoa arkisin. 

Kello 22.00

Olemme vihdoin kotona. Parkkeeraan sohvalle ja luen sähköpostit sekä muutamia blogeja. Katson samalla toisella silmällä uutisia televisiosta.

Kello 22.30

Teen iltatoimet.  Puhdistan kasvot, levitän seerumin, silmänympärysvoiteen ja kosteusvoiteen. Harjaan hampaat ja hiukset sekä vaihdan ylleni yöasun.

Kello 22.45

Kömmin sänkyyn ja luen hetken aikaa edellistä Kodin Kuvalehden numeroa. Laitan myös itselleni herätykset (kolme, tietysti).

Kello 22.55

Suljen valot ja alan nukkumaan.

—

Sellainen oli meikäläisen tuikitavallinen keskiviikkopäivä! Kiinnostaisiko teitä tällainen My Day -postaus myös joltain viikonlopulta? 🙂

-Netta

Lue myös:

Oman arkeni luksusjuttuja

Kuinka tuoda työpäivään hyggeä?