Porvoo toimii syksylläkin

Mukavaa alkanutta viikkoa muruset!<3

Viime viikon loppu sujui hieman somehiljaisuudessa, sillä meillä oli käymässä sukulaisia Pohjois-Suomesta ja päivät täyttyivätkin muusta kuin sosiaalisessa mediassa roikkumisesta. Kävimme useamman kerran syömässä, kaupungilla pyörimässä, käväisimme meidän mökilläkin ja mökkimatkalla piipahdimme myös esittelemässä vieraillemme vanhaa Porvoota.

img_3347.jpg

Olen vieraillut Porvoossa lapsena monia kertoja, mutta sitten vierailuissa oli monien vuosien tauko. Nyt, kun Porvoo sijaitsee mökkimatkallamme, on siellä taas tullut käytyä useammin. Ja miten ihana paikka se onkaan! Värikkäitä vanhoja puutaloja, joenranta, pikkuputiikkeja ja kaunis kirkko. Yleensähän Porvoossa tulee vierailtua kesäaikaan ja silloin vanha kaupunki onkin välillä aivan tukossa turisteista. Siksi olikin kiva käydä siellä näin syksyllä, ja vieläpä sunnuntaipäivänä. Kaduilla oli todellakin tilaa kävellä ja moni liike, kahvila ja ravintola oli silti auki.

img_3349.jpgimg_3348.jpgimg_3344.jpg

Sää oli sunnuntaina erinomainen, aurinko paistoi ja oli sellainen mukavan kirpsakka ilma. Vanhan Porvoon putiikeissa oli jo hieman joulujuttuja esillä, ja mekin päädyimme ostamaan yhden jouluisen sisustusjutun. Lisäksi löysimme vetimet mökkikeittiömme kaappeihin. Kahviloissakaan ei ollut kesäisen pitkiä jonoja ja saimmekin nopeasti tilattua kahvit, teet ja piirakat, joita oli ihanaa nautiskella sisällä lämpimässä, kun ulkona oli melko viileää.

img_3351.jpgimg_3362.jpgimg_3356.jpgimg_3359.jpgimg_3354.jpg

Vaikka Suomessa lähes jokainen kaupunki on ”parhaimmillaan” kesällä ja kaikki kaupungit ovat omalla tavallaan kesäkaupunkeja, on kaikissa paikoissa omat hyvät puolensa myös muina vuodenaikoina. Porvoohan on tunnettu myös joulutapahtumistaan ja Porvoon vanha kaupunki näyttää varmasti aivan upealta jouluasussaan.

Nyt kun Porvoo on käynyt itselleni jo vähän tutummaksi, listaan loppuun vielä täsmätärpit Porvoossa vieraileville:

Lempikahvila: Postres

”Cafe Postres tuo michelintähdellä arvostetun helsinkiläisravintola Postresin hengen Vanhan Porvoon sydämeen. Sataprosenttinen artesaanikahvila myötäilee esikuvansa laatua ja esittelee ranskalaista leivontataitoa avoimessa tupakeittiössään. Juureenleivotun tuoreen leivän partneriksi Cafe Postres taiteilee täydellisen ja ekologisen kahvituotteen ja huolella viimeistellyn teen.” Minut on hurmannut juurikin Postresin herkulliset täytetyt sämpylät sekä kahvit ja teet. Miljöö on miellyttävä ja kahvit tarjoillaan pöytiin ihanista keramiikka-astioista.

Lempiravintola: Zum Beispiel

”Ravintolan sydän on avokeittiö, jossa lämpenee Bertha-hiiliuuni. Zumin hapanjuureen leivotut luomuleivät ja omatekoinen luomupasta sekä jäätelöt ovat jo käsite.” Zum Beispiel on helppo ja mutkaton ravintola, jonka listalta on vaikeaa tehdä valinta. Erityisesti tykkään leipäpöytä-konseptista: isosta pöydästä saa poimia itselleen mieleisensä leivät, joiden kanssa on saatavilla useita erilaisia oliiviöljyjä.

Lempikaupat:

* Bohemia

Liikkeessä yhdistyvät itsepalvelukirpputori (tarkkaan valikoituja vaatteita) ja sisustusliike. Täällä voi tehdä edullisia vaatelöytöjä hyviltä merkeiltä ja hypistellä kauniita sisustustavaroita.

*Bypias

Kauniita vaatteita laadukkaissa materiaaleissa. Luonnonläheinen värimaailma, hieman romanttiset leikkaukset. Liike on sisustettu ihanasti ja siksi liikeessä vierailu on myös visuaalinen kokemus.

*Vanille Home

Porvoon ihanin sisustusliike, josta hankimme sunnuntaina myös ne muutamat ostoksemme. Pieni liiketila, joka on täynnä ihania tuotteita ja merkkejä. Edustettuina ovat muun muassa Riviera Maison, Odd Molly, Lexington ja Lene Bjerre.

Onko siellä muita Porvoo-intoilijoita?

-Netta

Lue myös:

Ihania kotimaanmatka-vinkkejä

Kotoisa ja idyllinen Naantali

Pienikin irtiotto arjesta tekee hyvää

 

Koti Ruoka ja juoma Matkat

Kun ystävyys päättyy

Olen jo tosi pitkään halunnut kirjoittaa tästä aiheesta, mutten ole tiennyt miten. En taida tietää nytkään ihan tarkalleen, mutta tuli olo, että on pakko koittaa jäsennellä ajatuksiani sanoiksi. Otsikossa se aihe jo lukeekin: ystävyyden päättyminen. En tiedä onko tästä aiheesta kirjoiteltu minkä verran, ei ainakaan yhtään niin paljon kuin parisuhteiden päättymisestä. Mutta niin kuin parisuhdekin, voi ystävyyskin joskus päättyä. Joskus se päättyy hitaasti hiipumalla, joskus elämäntilanteet vievät eri suuntiin ja joskus taas ystävyys voi päättyä dramaattisesti erimielisyyksien takia.

Itselläni on kokemuksia erilaisista syistä ystävyyden päättymiseen. Useimmitenhan se menee niin, että kaveruus voi syntyä vaikkapa jonkin tietyn elämäntilanteen vuoksi (opiskelu, äitiys, sinkkuus jne). Kun sitten elämä taas kuljettaa eteenpäin, voivat tiet hitaasti ja pikkuhiljaa erkaantua. Ehkä ei olekaan enää niin paljon vapaa-aikaa, ei ole niin paljon yhteistä tai jotain pientä kitkaa on saattanut jäädä hiertämään väliin ja se aiheuttaa etäisyyttä. Yleensä näissä tapauksissa ihminen hyväksyy sen, että ihmissuhteet muuttuvat, eikä tilanteeseen liity mitään sen dramaattisempaa. Voidaan silti vaihtaa kuulumisia jos törmätään kaupungilla, voidaan lähettää joulukortteja ja törmäillä yhteisten tuttujen juhlissa.

Jos ystävyys päättyy dramaattisemmalla tavalla, voi siitä olla yhtä vaikeaa ”päästä yli” kuin seurustelusuhteestakin. Jos rakas ja pitkä ihmissuhde päättyy, vaatii se aina omanlaistaan surutyötä ja joskus asiaa voi olla todella vaikeaa hyväksyä. Voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi asioita ei voitu sopia ja ihminen saattaa vatvoa pitkään sitä, olisiko pitänyt tehdä jotain toisin.

castle-694047_960_720_0.jpg

Itselläni on yksi ystävyyssuhde, jonka päättymisen aiheuttamasta surusta on ollut todella vaikea päästä yli. On ollut vaikea hyväksyä sitä, että emme ole enää tekemisissä. Emme jaa enää asioita tai tiedä toisistamme mitään. On ollut vaikeaa hyväksyä, että kaikki menneet vuodet ikäänkuin lensivät roskakoriin. Surun lisäksi olen tuntenut syvää pettymystä. Luulin, että ystävyytemme olisi ollut vahvempi. Olen soimannut itseäni ja yrittänyt sopia asiat. Mutta tässä tullaan siihen, että ihmissuhteet ovat kahden kauppa. En voi sopia yksin enkä voi olla ystävyyssuhteessa yksin. On kunnioitettava toisen mielipidettä ja päätöstä. On tehtävä surutyö ja luopuminen ja sitten jatkettava matkaa. Yllätyksenä itselleni on kuitenkin tullut se, miten vaikeaa se voi olla. Vielä vuosia ystävyyssuhteen päättymisen jälkeen ystävä voi olla mielessä. Hän voi tulla uniin. Kaapeista voi löytyä paljon tavaroita, kortteja ja kirjeitä, jotka muistuttavat ystävästä. Sitä miettii, mitä niillä nyt sitten tekisi, kun ei enää ollakaan ystäviä. Pitäisikö ne heittää roskiin vai säästää?

Mutta ajattelen myös niin, ettei nykyhetki kuitenkaan saa viedä muistojen kultareunuksia. Kirjeet ja kortit muistuttavat menneestä, joka oli hyvä silloin. Ystävyys oli hyvää silloin, kun sitä vielä oli. Ja joskus on niinkin, että ystävyys joka toimii jossain tietyssä elämäntilanteessa, ei enää toimisikaan nykyhetkessä. Yritän sanoa niin itselleni silloin, kun mieleni taas pyörii vatvomassa sitä, olisiko ystävyys voitu pelastaa. Yritän ajatella, että tosiystävyys kestää monet myrskyt, tuulet ja aallokot, ja sellaisia ystävyyssuhteita pyrin löytämään.

Onko teillä kokemuksia ystävyyden päättymisestä? Olisi mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia asiasta.

-Netta

(Kuva: Pixabay)

Lue myös:

Kun aikuinen haluaisi löytää uusia ystäviä

Muista rajasi myös ystävyyssuhteissa

Iloitsetko toisten puolesta?

Lounaskutsuihin ei ole luottamista

Kiitokset ystävilleni

Illat ystävien kanssa

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Syvällistä