Tämä kesä on ollut aika kiireinen. On ollut paljon töitä, muuttoa ja remonttia. Tuntuu, että varsinkaan kesäkuussa ei tullut tarpeeksi tehtyä mitään ”kivaa”, ja niinpä tuumasimme, että jotain pientä reissua pitäisi keksiä.

Kuulun niihin ihmisiin, joiden mielestä Suomen kesä on jotain niin ihanaa ja ainutlaatuista, että silloin on ihan höpsöä lähteä ulkomaille. Mielummin istun siellä rantapalmun alla sitten, kun Suomessa on marraskuun loskakelit ja pimeää kuin säkissä. Vaikka tänä kesänä kelit ovat olleetkin aika viileät ja epävakaiset, olen silti edelleen sitä mieltä, että Suomen säiden mittakaavassa tämä n. +20 astetta ja vain ajoittaista sadetta sekä paljon valoa on niin hyvä suoritus, että säästän sen etelänreissun mielummin syksyyn tai talveen. Niinpä meillä onkin ollut tapana matkailla kesäisin lähialueilla, mieluiten Suomessa tai sitten korkeintaan muissa Pohjoismaissa tai Virossa. Pari vuotta sitten esimerkiksi olimme Ahvenanmaalla ja Tukholman lähistöllä.

Tälle kesälle haaveilin vähän reissusta Hankoon ja yöpymisestä rannan pitsihuviloissa, mutta olimme sen verran myöhään liikenteessä, että tarjolla oli lähinnä ei-oota. Niinpä jotenkin netin syövereistä silmieni eteen ilmestyi Naantali, ja tämänvuotinen kesäreissumme suuntautuikin sinne.

Ensimmäisen yön yövyimme tässä upeassa vanhassa rakennuksessa nimeltään Tammiston tila. Se sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Naantalin keskustasta. Me olimme tällä kertaa liikenteessä Onnibussilla ja otimmekin Naantalin keskustasta taksin (11 e) tilalle. Omalla autolla saapuvalle löytyi myös paljon paljon parkkipaikkoja, ja jos on vain pienten kantamusten kanssa liikenteessä, voisi tuon matkan toki kävelläkin.

Tila sijaitsi vähän hassusti asutusalueen keskellä, mutta sen oma tontti oli niin iso, että paikka tuntui kyllä rauhalliselta. Maalaistunnelmaa toivat myös ihanat pihalla majailleet kolme kesyä lammasta, joita mekin kävimme ruokkimassa monta kertaa. Pihalla oli pöytäryhmiä istuskelua varten, ja olipa siellä myös grilli asiakkaiden käyttöön.

Me rakastamme vanhoja puutaloja ja vanhaa sisustustyyliä, joten Tammiston tila oli siinä mielessä kyllä ihan meidän makuumme. Tila on tyylikkäästi remontoitu ja sisustettu vanhoilla huonekaluilla. Oikeastaan kaikki huonekalut olivat antiikkia, lukuunottamatta aamiaissalin pöytiä ja tuoleja.

Yläkerrassa asukkaiden käytössä oli tällainen iso sali, jossa oli myös jääkaappi, keittolevy, kahvinkeitin ja vedenkeitin sekä mikro. Me emme tehneet omia ruokia tilalla, mutta säilytimme kyllä jääkaapissa hieman joitakin juomia ja smoothieita, eli ihan kätevä se kyllä oli. Tilalla vaikutti olevan majoittumassa paljon lapsiperheitä ja heidän käyttöönsä tuo keittiö vaikutti olevan erittäin hyödyllinen, lapset saivat iltapalansa kodinomaisessa ympäristössä ja kaikessa rauhassa. Tilalla oli muutenkin huomioitu lapsiperheet hyvin, oli leluja sekä ulkona että sisällä.

Meille, lapsettomalle pariskunnalle, tila jätti hieman myös toivomisen varaa. Vanhan talon äänieritykset eivät ole ne parhaimmat mahdolliset, ja viereisessä huoneissa yöpyneiden lasten äänet pitivät meidät hereillä jo aamuyöstä alkaen. Huvitti välillä sekin, että metelöivien lasten lisäksi heidän vanhempansa olivat varsin kovaäänisiä.

Olisimme myös toivoneet, että tilalla olisi ollut enemmäkin jonkinlaista palvelua. Illalla kello kahdeksan jälkeen paikalla ei yllätykseksemme ollut enää ketään työntekijää, eikä tilalla ollut minkäänlaista omaa ravintolaa tai kahvilaa. Koska meillä ei ollut autoa käytössämme, emme viitsineet lähteä enää illalla taksilla Naantalin keskustaan, joten tyydyimme syömään omia eväitämme. Tietysti tällainen rauhallinen paikka ilman turhia ärsykkeitä tekee myös nykyihmiselle hyvää, ja itse sainkin luettua kirjaa monenmonta sivua eteenpäin. Tuli kuitenkin mieleen juuri tuo toissakesäinen vierailumme Kvärnbo Gästhemissa Ahvenanmaalla, jossa asiakkaat huomioitiin erinomaisesti vuorokauden ympäri. Meille lämmitettiin maksutta ihana puusauna ja illalla tilasimme syötäväksi juustoja ja viiniä. Pelasimme lautapelejä tilan salissa ja nautimme. Lisää tällaista olisimme kaivanneet myös Tammiston tilalle, mutta ehkäpä se on enemmän lapsiperheisiin panostava kohde.

Kaunis ja mukava paikka joka tapauksessa, ja saimme viettää aikaa luonnon helmassa vailla turhia ärsykkeitä. Seuraavassa postauksessa kerron, mihin matkamme täältä jatkui.

-Netta