Mökkihöperöityminen

Tämän vuoden teema on omassa elämässäni tietyllä tapaa ollut unelmien toteuttaminen. Sekä muutama tärkeä keikkaunelma (Adele & Coldplay) että pitkäaikainen unelma omasta koiranpennusta ovat toteutuneet. Tässä kuussa toteutui yksi vielä suurempi haave, kun ostimme mieheni kanssa itsellemme ikioman kesämökin!

Oma kesämökki on myös ollut haaveissani jo pitkään. Olen aina tykännyt mökkeilystä, puutarhanhoidosta ja remontoinnista, joten on ihanaa päästä toteuttamaan näitä juttuja ikiomassa kesäpaikassa. Olemme toki aiemminkin mökkeilleet paljon miehen suvun mökillä ja tehneet siellä myös remonttia, mutta halusimme lisäksi paikan, joka olisi ihan vain meidän kahden oma. Jossa voimme tehdä asiat juuri niin kuin itse haluamme, tai olla tekemättä jos siltä tuntuu.

img_8564.jpg

Halusimme kesäpaikan, jossa olisi paljon remontoitavaa ja laitettavaa, jotta saisimme oman kädenjälkemme näkyviin ja pääsisimme tekemään paikastamme omannäköisen. Olemme molemmat mieltyneitä vanhoihin rakennuksiin ja selvää olikin, että haluamme mökin, joka on vanha ja jossa on vanhoille taloille ominaista luonnetta. Itse en ole kovinkaan suuri uusien rakennusten ystävä, usein ne tuntuvat omaan makuuni jotenkin sieluttomilta ja kylmiltä. Tämä johtuu varmaan siitä, että olen elänyt lapsuuteni rintamamiestalossa, jonka isäni kunnosti omin käsin lattiasta kattoon. Usein elettiin vähän remontin keskellä ja vanhat portaat ja lattiat narisivat aina, mutta voi sitä tunnelmaa! Sitä ei tavoita mielestäni missään muualla, kuin vanhoissa puutaloissa.

Meidän kesämökkimme on 1920-luvulla rakennettu entinen puusepän verstas, tuollainen suloisen mummonmökin näköinen. Tontilla on aiemmin sijainnut suurempi päärakennus, joka on palanut 1960-luvulla, ja silloin tämä verstas on muutettu ”päärakennukseksi”. Tosin, tämä päärakennus on varsin pieni, vain noin 20 neliömetrin kokoinen. Lisäksi tontilla on vanha, melko huonokuntoinen vaja.

img_8577.jpg

Erityisen ihanaa on suuri ja vehreä puutarha, jossa on iso kasvimaa täynnä hyötykasveja sekä myös paljon marjapensaita ja omena- ja muita hedelmäpuita, kukkaistutuksia, muutamakin eri pöytäryhmä ja paljon mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä. Melkein ensimmäiseksi kasasimme pihalle ison uima-altaan, sillä elokuussa on vielä niin lämmintä, että ehtii hyvin polskuttelemaann.

img_8562_0.jpgimg_8563.jpg

Monenlaisia remonttisuunnitelmia pyörii päässä, ja osa on jo polkaistu käyntiinkin. Muovimatot revittiin irti ja vanha lautalattia kaivettiin esiin. Yhden ulkoseinän laudoitusta on alettu purkamaan, jotta se saadaan uusittua ja maalattua. Keltaiset ikkunanpuitteet maalataan valkoisiksi. Keittiö remontoidaan täysin, ja yksi mahdollisuus olisi myös rakentaa ullakolle makuuhuone. Mutta mistään ei oteta liikaa stressiä tai paineita. Mitään aikatauluja ei ole. Hommaa tehdään kun siltä tuntuu, ja sitten kun ei tunnu, voi aina pulahtaa uima-altaaseen tai loikoilla riippukeinussa. Tai voi vaikka lähteä veneilemään, sillä kauppaan kuului myös venepaikkaoikeus mereltä, muutaman sadan metrin päässä taloltamme.

img_8572.jpg

Vieläkin on vähän vaikeaa uskoa todeksi, että kaupat on todella tehty ja tämä paikka on nyt meidän. Yhtäkkiä elämässä tapahtuukin niin paljon ihania ja onnellisia juttuja, ettei pää meinaa pysyä mukana.Vähän välillä pelottaa, voiko hyvä tuuria jatkua loputtomiin. Mutta ei sellaista kannata turhaan pelätä. ”Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan”, sanoi Muumipappa. Ehkäpä en joskus vain ollut itse vielä valmis? Ja nyt näytän olevan erittäinkin valmis, kun kaikkea hyvää tupsahtaa eteen. Muistakaa tekin olla, sillä elämä osaa yllättää positiivisesti!

-Netta

Lue myös:

Onko kuivanmaan mökissä järkeä?

Terveisiä mökkipuutarhasta

Mökin tupa on melkein valmis

Suhteet Sisustus Oma elämä Mieli

Blogimaailma silloin ja nyt

Yksi parhaista jutuista maailamssa on nostalgiointi. Oli sitten kyseessä vanhat ala-astejutut, nuoruuden lempibändit tai vaikkapa 80-luvun tyyli, on vanhojen muistelu aina yhtä hupaisaa ja toisaalta vähän kaihoisaakin. Yhtenä päivänä nostalgioimme kaverini kanssa vähän Suomen blogiskenen muuttumista, ja totesin, että aihe on niin herkullinen, että siitä pitää kirjoitella vähän omaan blogiinkin. Aihe on toki myös sellainen, jota säännöllisesti blogeissa kolutaan ja jokaisella on siihen oma näkökulmansa, tässäpä omia mietteitäni Suomen blogiskenestä silloin joskus ja nyt.

img_6187.jpg

Itse törmäsin blogeihin ensimmäistä kertaa noin kymmenen vuotta sitten. Mielestäni yksi tärkeä vaikuttaja blogien syntyyn oli silloinen Tyylitaivas-sivusto, jonne muodista innostuneet nuoret naiset perustivat oman profiilin ja postasivat päivän asu -kuviaan ja kommentoivat muiden tyylejä. Samaan aikaan syntyivät Suomen ehkä ensimmäiset muotiblogit, joissa esiteltiin myös lähinnä päivän asu -kuvia sekä uusia ostoksia. Itse liityin myös Tyylitaivas-sivustolle ja perustin oman pienen muotiblogini. Ensimmäiset muotiblogit Suomessa olivat kaikki tosi samanlaisia: itselaukaisimella otettuja päivän asu -kuvia, ostosesittelyä, unelmatyyli-kollaaseja ja joskus esimerkiksi ruokakuvia. Asukuvissa hauskinta oli se, että suurin osa leikkasi niistä aina oman päänsä pois ja blogia pidettiin täysin anonyymisti, koska se täällä Suomen takapajulassa oli vielä vähän ”noloa”. Näin oli omalla kohdallanikin; olin kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa kaikkea vähänkään erilaista katsottiin aina kieroon. En uskaltanut kertoa blogista kenellekään ja keksin mitä hassuimpia tapoja napata asukuvia yksin itse itsestäni. Editoin aina pääni pois kuvista enkä koskaan kertonut nimeäni tai asuinpaikkaani blogissa. Koska blogin pitäminen täysin ”salassa” oli hankalaa, päädyin lopulta poistamaan koko blogini.

img_2392.jpg

Asukuvista tulee mieleen myös se, kun eräällä bloggaajalla oli söpö tyyli ottaa kaikki kuvat seisten pienellä jakkaralla. Tätä maneeria esiteltiin aikoinaan Helsingin Sanomissa asti. Jossain vaiheessa jotkut bloggaajat uskalsivat alkaa näyttämään koko naamansa kuvissa, mutta alkuun niin, että katsottiin aina jonnekin kaukaisuuteen, eikä suoraan kameraa kohti. Miehistä käytettiin yleensä aina etukirjainta koko nimen suhteen.

Suomen blogiskenessä ihan ensimmäisenä muotiblogina mainitaan usein Precious Girl, ja hänen blogiaan luin itsekin. Sitten blogeja alkoi tippua muitakin, ainakin Nelliina, Ranna, NFV, Focus on Fashion, Pupulandia, Auroran henkarit, TyylitELLEN, MFF ja Fashionweek. Blogeja seurattiin Blogilistan kautta ja ainakin itse pyrin lukemaan aina joka ikisen postauksen lempiblogistani. Blogit olivat pieniä ja miten ihanaa olikaan, kun bloggaajat ehtivät aina vastata kommentteihin nopeasti ja kommenttibokseissa käytiin keskustelua mistä milloinkin. Toisaalta ensimmäiset bloggaajat saivat myös ihan hirveästi kuraa niskaan, kun anonyymit kommentoivat välillä todella ilkeästi milloin mitäkin. Bloggaajat saivat paljon kateutta ja pahoja puheita osakseen.

Suurta ja mahtavaa oli, kun joku bloggaaja joskus sai jonkun pienen tuotepaketin arvottavaksi lukijoilleen, ja kaikkiin kilpailuihin olikin tietysti pakko osallistua. Itsekin sain oman muotiblogini ollessa vielä pystyssä makeislähetyksen eräältä tehtaalta, jotta kirjoittaisin heidän tuotteistaan. Huvittavaa sinäänsä, koska blogillani tuskin oli kovinkaan suurta lukijakuntaa.

Pikkuhiljaa bloggaajat alkoivat myös yhdistää voimansa ja järjestää blogimiittejä ja muita, ensin tosi pienellä budjetilla ja omin voimin, sittemmin ne siirtyivät sponsoreiden järjestämiksi, toinen toistaan hienommiksi tapahtumiksi.

img_3102.jpg

Vaikka ensimmäiset blogit olivat aluksi vähän räpellystä, oli siinä kotikutoisuudessa jotain niin sympaattista ja paljon sellaista, jota nykyään kaipaa blogimaailmaan. Ei ollut vielä liian siloteltua pintaa, samanlaisia muokattuja kuvia ja samoja mainoskampanjoita kaikissa blogeissa. Kukaan ei saanut vielä hommasta rahaa, vaan kaikki perustui harrastukseen ja aitoon intoon. Kuvat olivat ehkä vähän tärähtäneitä, mutta niissä oli sitä jotain aitoa ja todellista. Nykyään tuntuu usein, etten löydä seurattavia blogeja, koska kaikki blogit ovat niin samanlaisia, kuvia ja sisältöään myöten. Moni blogi, joita silloin seurasin, on jäänyt pois suosikeistani, koska en tykkää liian siloitellusta pinnasta tai täynnä yhteistöitä olevista blogeista. Toki on valtavan hienoa ja upeaa, että niistä alkuajan harrastusmuotoisista blogeista on tullut joillekin leipätyö!

img_5615.jpg

Toisaalta blogeihin on tullut myös hurjasti sisällöllistä variaatiota. Kun ihan aluksi lähes kaikki blogit tuntuivat käsittelevän muotia, on nykyään blogeja joka aiheesta: perheblogeja, sisustusblogeja, urheilublogeja.. You name it. On myös hienoa, että blogit ovat nykyään niin arkipäivää, ettei kenenkään tarvitse enää salailla ja häpeillä pitävänsä blogia, ja suurin osa bloggaajista esiintyykin blogeissaan ihan omalla nimellään ja naamallaan.

Omia lempiblogejani tänä päivänä ovat muun muassa Uusi Kuu, Kaikki mitä rakastin, Isyyspakkaus, Homevialaura, Vihreä Talo, Cosy Home ja Aamukahvilla. Mutta kaipailisin joukkoon lisää ehkäpä hieman pienempiä blogeja. Kysyinkin teiltä vinkkejä, osaatteko suositella joitain rennon letkeitä lifestyleblogeja? Myös oman bloginsa saa mieluusti ilmiantaa. Ja hei, mielelläni nostalgioisin vielä lisää tästä blogiskeneaiheesta. Jatketaanko kommenttiboksissa? 🙂

Ps. Postauksen kuvat Instagramistani, @nettafrancesca.

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään Höpsöä