Vaikeuksista ja vahvuudesta

Englantilainen sananlasku kuuluu: ”A smooth sea never made a skilled sailor.” Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa, että tyyni meri ei koskaan ole tehnyt kenestäkään taitavaa purjehtijaa.

Niin totta, joka sana. Ja niin katkeransuloista. Myrskyt ovat kamalia ja pelottavia, mutta omalla tavallaan niitäkin tarvitaan.

img_9397_0.jpg

Tämä koko alkuvuosi on ollut minulle henkisesti rankkaa aikaa. Ehkä se on välittynyt rivien välistä täällä blogissakin, tai ehkä ei. Mitään vakavaa ei ulkoisesti ole tapahtunut, mutta päänsisäisessä maailmassani on myrskynnyt senkin edestä. On kuin minut olisi heitetty syvään tervatynnyriin ja olisin räpiköinyt epätoivoisesti päästäksesi pinnalle ja pysyäkseni siellä. Ja vielä päästäkseni pois koko pirun tynnyristä.

Vaikeat ajat ovat jännä juttu. Niiden ollessa päällä ne tuntuvat niin helvetin raskailta ja vääriltä. Sitä vain kyselee, että miksi taas minä. Mitä tein ansaitakseni tämänkin paskan? Mutta sitten kun asiat alkavat olla jo parempaan päin ja akuutein vaihe ohi, voi niissä useimmiten, oikeastaan lähes aina, nähdä asioiden merkityksen. Ja se jos mikä tekee vaikeuksista niin katkeransuloisia. Ne ovat syvältä ja nimensä mukaisesti vaikeita, mutta usein ne ovat myös olennainen tienviitta johonkin uuteen ja avain muutokseen. Joskus juuri niiden kaikkein vaikeimpien vaiheiden kautta uskallamme viimeinkin muuttaa asioita, tai elämä saattaa suorastaan pakottaakin meidät tekemään sen.

Vaikeudet laittavat meidän polvilleen, riisuvat aseemme ja pakottavat meidät luopumaan vanhoista tavoistamme ja ajatusmalleistamme ja kohtaamaan ne kaikkein vaikeimmatkin tunteemme ja pelkomme. Ne pakottavat ottamaan uuden suunnan ja uuden tavan toimia.

img_9401.jpg

Kaikki elämäni hirveimmät ja vaikeimmat ajat ovat aina opettaneet jotain ihan valtavan tärkeää ja vieneet uuteen suuntaan. En tietenkään ole tajunnut sitä siinä hetkessä, enkä tietenkään ole sitä mieltä, että olisin kaikkia niitä juttuja kohdalleni ansainnut tai että haluaisin elää nuo ajat uudelleen, mutta pystyn silti jälkiviisaana näkemään, mikä ”tarkoitus” tai merkitys noilla tapahtumilla on ollut. En väitä, että ne olisivat olleet ”kohtaloni”, koska en edes tiedä uskonko kohtaloon. Mutta sen tiedän, että sitten kun vaikeuksista selviää, niistä todellakin nousee ylös vahvempana. Ehkäpä suomalainen vastine tuolle tämän postauksen alussa olevalle englantilaiselle lainaukselle olisikin ”se mikä ei tapa, vahvistaa”. Jokainen meistä on sen joskus kuullut, vaikka se onkin niin kliseistä, on siinä iso totuuden siemen.

Alan olla nyt siinä vaiheessa, että pysyn jo tervatynnyrissäni pinnalla. Ja nyt aion vielä kammeta itseni sieltä ylös. Voin suoraan sanoa, että vaikeaa on ollut. Mutta silti, jo nyt, voin nähdä, miksi minun oli tiputtava tynnyrin pohjalle. Koska tiettyjen asioiden ja omien tapojeni oli viimeinkin muututtava. Oli jälleen aika kasvaa ihmisenä. Elämä päättää välillä puolestamme, koska sen aika on. Kivaa se ei useinkaan ole, mutta luultavasti välttämätöntä.

img_9400.jpg

Olen joskus lukenut myös sitaatin, joka kuuluu: ”I’ve never met a strong person with an easy past”. En väitä, etteivätkö he, joilla ei ole ollut erityisiä vaikeuksia elämässään, voisi olla vahvoja. Mutta ehkä kaikkein vahvimpia tapaamiani ihmisiä ovat kuitenkin he, jotka ovat joutuneet kokemaan monenlaisia asioita ja käsitelleet ne ja jatkaneet sitten elämää eteenpäin.

Mahtuipa tähän yhteen postaukseen monta lainausta. No, joskus näinkin. Ihanaa iltaa ruudun sille puolen <3

-Netta

Lue myös:

Aika on arvokkain valuuttamme

Jos sen on oltava niin, olkoon sitten niin

Valitse nähdä hyvä

Kommentit (9)
  1. Mie kans...
    19.2.2019, 18:59

    Hyvä kirjoitus,paljon viisauden sanoja. Vaikeuksien on tarkoitus kasvattaa ja opettaa meitä henkisesti ja hioo taitoja paremmiksi. Toiset käyvät kovemman elämänkoulun kuin toiset, mutta ei turhaan, hän tulee niitä taitoja myös tarvitsemaan.

    1. Kiitos! 🙂 Vaikeudet kyllä opettavat aina todella paljon elämästä. Sitä ei toki usein huomaa juuri siinä hetkessä, mutta myöhemmin taaksepäin katsoessa voi aina todeta oppineensa paljon ja kasvaneensa ihmisenä. Toki, jos saisin valita, olisi moni ikävä asia puolestani saanut jäädä tapahtumatta. Mutta on silti lohdullista huomata, että niistä on aina myös auennut jotain uutta ja oppineensa jotain. Siinä mielessä ne kokemukset eivät ole koskaan olleet turhia, vaikka ovatkin kipeitä ja vaikeita olleet.

      Tuo on muuten jännä, että vaikeudet eivät jakaannu ”tasan”. Jotkut elävät paljon rankemman elämän ja kokevat enemmän vaikeuksia kuin muut. Mutta toisaalta heistä myös tulee kokemuksiensa myötä vahvoja, he omaavat paljon elämänkokemusta eivätkä näe enää asioita mustavalkoisesti. 

      1. Mie kans...
        20.2.2019, 13:13

        Näin minäkin olen asiat mielessni taaplannut. Mielummin kaikki asiat menisivät kerralla just niin täydellisesti kuin vain voi mennä, vieläpä joka kerta. Olisinko silloin sen viisaampi, tuskimpa. Epäonnistumisetkin opettavat todella paljon,ehkä enemmänkin kuin onnistuminen tuurilla tai taidolla.

    1. Paljon sydämiä sinne, ihana! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *