Taas havahduin siihen, että aikaa säädetään ja talviajassa ollaan. Jo muutaman viikon ajan olen ollutkin harvinaisen väsynyt ja musta pilvi on tullut pään päälle muka jäädäkseen. Keräsin reilu viikko sitten kasvihuoneesta loput tomaatit, myös vihreät, pois ja se oli minulle merkki kesän loppumisesta ja pitkän pimeän alusta.

Vuosi sitten olin kaksi vuotta kestäneen työpaikkakiusaamisen, liikaa lisääntyneiden töiden ja valtavan uupumuksen seurauksena sairauslomalla. Hirveässä vimmassa tein myös tuolloin kesän viimeisistä tomaateista säilykkeitä, koska pian pitäisi palata työhöni. Silloin vihreät tomaatit säilöttiin kiireessä vihreinä.

Kun kaiken sen sairauslomani kiireen keskellä katsoin itseäni, elämääni ja varsinkin työhön paluutani, tajusin ettei mikään muuttuisi uupumuksessani tai työssäni ellen ota aikalisää. Sanoin itseni irti työstäni,  jota rakastin ja jossa olin erinomainen, ja jonne jäi liuta mahtavia ja osaavia työntekijöitäni.

Kaikki kiire loppui siihen paikkaan ja pitkä toipuminen alkoi psykoterapia apunani. Vasta vuosi tapahtuneen jälkeen pystyin terapeutille lausumaan maagiset sanat:” Olen hyvä ja riittävä näin. Kaikki järjestyy, kun antaa aikaa”. 

Yksin yrittäjänä minulla ei ole kiirettä haalia asiakkaita päivät täyteen. Teen töitä sen mukaan, mitä jaksan. Ehkä ensi vuonna teen jo enemmän. Katsotaan sitten. Liikkujana riittää, että teen aamuvenyttelyn josta saan virkeyttä ja hyvinvointia päivääni. Se riittää.

Mutta ennen kaikkea minulla on aikaa odottaa, kun vihreät tomaatit köllöttelevät keittiön pöydällä kypsymässä ja punastumassa. Silloin teen Katin parasta rakkaudella valmistettua paahdettua tomaattikastiketta, joka nautitaan pimeinä iltoina kynttilän valossa.

Paahdettu tomaattikastike

10 l kattila melkein täyteen tomaatteja 

5 sipulia

1 valkosipuli

5 porkkanaa

Chiliä maun mukaan

2 dl fariinisokeria

1 rkl suolaa

1 rkl pippuria

Punaviiniä sen verran, kuin raaskii laittaa

Hyvää oliiviöljyä reippaasti

Kuumaan leivinuuniin paahtumaan noin tunniksi. Ota pois uunista ja soseuta. Jos haluat säilyttää kastikkeen jääkapissa, voit laittaa säilymisen varmistamiseksi sitruunahappoa ohjeen mukaan. Käytän tomaattikastiketta keittoihin ja kastikkeisiin sekä pizzaan.

Ihanaa syksyä, terveisin Kati

Halloween on taas nurkan takana ja nyt on täydellinen hetki päästää pienet kummituskokit keittiöön! Nämä pikkuruiset kummitukset ovat yhtä aikaa söpöjä ja karmivan herkullisia, eikä niiden tekemiseen tarvita taikavoimia, vain vähän sokeria, munanvalkuaisia ja ripaus hulluttelua.

Ota siis vispilä käteen, laita taustalle jotain kammottavan iloista musiikkia ja valmistaudu loihtimaan lautasellinen herkkuja, jotka saavat jopa kummitukset hymyilemään. Lopputulos on niin hauska, että niitä ei melkein raaski syödä… melkein!

Reseptillä valmistat noin 20 hauskaa haamumarenkia: 

1 dl sokeria

2 kananmunan valkuaista 

Koristeluun muutama pala suklaata, esim. Pandan maitosuklaata

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon sokeri (koko ajan vatkaten). Pursota noin 20 pientä marenkia leivinpaperin päälle ja paista niitä 110-125 asteisessa uunissa n. 60 min. 

Tee haamuille sulalla suklaalla silmät, voit käyttää koristelussa apuna esim. coctailtikkua. 

Terveisin: Meri