Eilen vietettiin kansainvälistä tyttöjen päivää, joka muistuttaa meitä kaikkia siitä, että tyttöjen oikeudet, koulutus ja mahdollisuudet eivät ole itsestäänselvyys. Maailmassa on yhä miljoonia tyttöjä, jotka eivät saa käydä koulua, päättää omasta kehostaan tai valita omaa tulevaisuuttaan. Siksi eilinen päivä oli tärkeä. Mutta yhtä tärkeää on se, että muistaisimme tyttöjen päivän joka päivä, myös täällä Suomessa.

Olen itse kahden tytön äiti. Koulutukseltani olen kätilö ja terveydenhoitaja, olen saanut nähdä läheltä, miten tytön elämän alkuhetki voi olla täynnä toivoa, mutta myös miten ympäristö ja olosuhteet voivat määrittää aivan liikaa sen, millaiseksi elämä myöhemmin muotoutuu. Jokainen tyttö ansaitsee syntyä maailmaan, jossa häntä arvostetaan, jossa hänen äänensä kuuluu ja jossa hänen tulevaisuutensa ei määräydy sukupuolen mukaan.

Yhteisöllisyys on voimaa

Vaikka Suomessa asiat ovat monella tapaa hyvin, emme ole vielä valmiita. Tyttöjen ja naisten asema yhteiskunnassa, palkkaerot, väkivallan kokemukset ja kehoihin kohdistuvat odotukset ovat asioita, joista meidän on puhuttava edelleen avoimesti ja rohkeasti. Kun puhumme, kirjoitamme ja toimimme, me vaikutamme.

Me ekoarkea-blogin naiset olemme erilaisista taustoista tulevia, mutta meitä yhdistää halu rakentaa yhteisöllisyyttä, tukea toisiamme ja tehdä arjesta merkityksellistä. Meidän kirjoituksemme nousevat arjesta, siitä, miten elämme, kulutamme, kasvatamme ja olemme maailmassa. Naisina meillä on usein luonnollinen tarve hoivata, rakentaa ja koota yhteen. Mutta me emme ole vain hoivaajia, me olemme toimijoita, vaikuttajia ja muutoksen tekijöitä.

Tyttöjen päivä muistuttaa siitä, että jokainen pieni teko merkitsee. Se voi olla rohkaiseva sana, keskustelu kotona tasa-arvosta, valinta, joka tukee toista naista tai tyttöä. Kun tuemme toisiamme, rakennamme tulevaisuutta, jossa tytöt kasvavat naisiksi, jotka tietävät arvonsa ja uskaltavat olla oma itsensä.

Tyttöjen päivä on toivon ja vastuun päivä

Minulle tyttöjen päivä on ennen kaikkea toivon ja vastuun päivä. Toivon, että omat tyttäreni saavat kasvaa maailmassa, jossa he voivat tehdä omat valintansa, seurata unelmiaan ja tuntea olevansa turvassa. Vastuu on meillä aikuisilla, pitää huolta, että maailma, jonka he perivät, on oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi kuin meidän aikamme oli.

Tyttöjen päivä ei siis ole vain yksi päivä vuodessa. Se on muistutus siitä, että tasa-arvo, oikeudet ja yhteisöllisyys eivät synny itsestään. Ne syntyvät meistä yhdessä!

Jatketaan siis keskustelua tänäänkin: mitä tyttöjen päivä merkitsee sinulle? Millaisia tekoja sinä haluat tehdä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta tänään ja huomenna?

Terveisin: Anna

Tänään 10. lokakuuta vietetään maailman mielenterveyspäivää. Mielenterveyspäivän juuret ulottuvat vuoteen 1992, jolloin Maailman mielenterveysliitto (World Federation for Mental Health) määritteli sen keinoksi lisätä tietoisuutta henkisestä hyvinvoinnista maailmanlaajuisesti. Suomessa päivän koordinoijana toimii MIELI Suomen Mielenterveys ry, joka haluaa nostaa mielenterveyden näkyväksi osaksi keskustelua, vähentää leimaa ja tarjota matalankynnyksen tukea.

Tänä vuonna kampanja kantaa tunnusta ”Vihreää valoa mielenterveydelle”. Tällä halutaan tuoda esiin, että mielenterveys kuuluu kaikille. Erityisesti Suomessa päivän yhteydessä kannustetaan osallistumaan mielipaussiin, 10 minuutin taukoon, jonka voi käyttää esimerkiksi metsäkävelyyn, lepohetkeen, hengitysharjoitukseen tai vain hiljaisuuteen. Päivä on kutsu meistä jokaiselle: pysähdy, kuuntele mieltäsi ja pidä huolta siitä yhtä aktiivisesti kuin kehostasi.

Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. muistutetaan, että jokainen meistä voi tehdä jotakin oman ja toisten mielen hyväksi. Ehkä tärkeintä on tämä: pysähdy, hengitä ja huomaa, että juuri tässä hetkessä olet jo tehnyt ensimmäisen teon mielenterveytesi puolesta.

Hidasta, hengitä ja huomaa – pieniä tekoja oman mielenterveyden hyväksi

Usein ajattelemme mielenterveyden hoitamista vasta silloin, kun mieli alkaa väsyä, mutta todellisuudessa sen tukeminen on pitkälti pieniä, toistuvia valintoja. Kyse ei ole suurista elämänmuutoksista, vaan pysähtymisestä ja omien voimavarojen tunnistamisesta.

Arjen hidastaminen – enemmän tilaa olemiselle

Arki on täynnä jatkuvia virikkeitä, aikatauluja ja vaatimuksia. Kun mieli käy ylikierroksilla, levon tarve jää helposti taka-alalle. Hidastaminen ei tarkoita pysähtymistä tai vetäytymistä, vaan tietoisia hetkiä, joissa hengität rauhassa ja annat itsellesi luvan olla tekemättä mitään. Voit aloittaa pienesti. Sulje päivän aikana hetkeksi silmäsi ja kuuntele hengitystäsi. Lähde ulos ilman kiirettä ja kulje tavallista hitaammin. Unohda hetkeksi suorittaminen, tehtävälista voi odottaa, mutta mieli ei. Kun opimme hidastamaan, annamme tilaa kehon ja mielen palautumiselle.

Luonto tasapainon lähteenä

Luonnolla on poikkeuksellinen kyky rauhoittaa ja palauttaa. Metsässä sydämen syke laskee, stressihormonitasot vähenevät ja aistit virittyvät uudelleen. Luonto opettaa meitä pysähtymään: katsomaan puita, kuuntelemaan tuulta, tuntemaan maan jalkojen alla. Jos arki on kiireistä, luonnon ei tarvitse tarkoittaa retkeä kansallispuistoon. Jo lähimetsä, puisto tai vesistön äärellä oleminen voi auttaa palautumaan. Kokeile viettää muutama minuutti päivässä ulkona ilman kuulokkeita tai puhelinta, pelkkä läsnäolo luonnossa tekee hyvää. Jos et aina pääse ulos, tuo luonto sisälle: pidä ikkunat auki, tuo kasveja kotiin tai sytytä kynttilä ja kuuntele luonnon ääniä.

Pienet arkiset valinnat – mielen hyvinvoinnin perusta

Mielenterveyttä ei rakenneta pelkillä ajatuksilla, vaan teoilla, jotka tukevat kehoa ja sen kautta mieltä. Säännöllinen uni, ravitseva ruoka ja liikunta ovat peruspilareita, joiden varaan mieli saa vakautta. Pyri menemään nukkumaan suunnilleen samaan aikaan, syö tasaisin välein ja liiku tavalla, joka tuottaa iloa, ilman suorituspaineita. Myös ihmissuhteet ovat tärkeä osa mielen hyvinvointia. Ota yhteyttä ystävään, jota et ole hetkeen kuullut. Vaihda muutama sana naapurin kanssa tai pysähdy kuuntelemaan läheistä, joka haluaa puhua. Yhteys muihin on yksi parhaista suojatekijöistä mielen kuormitusta vastaan.

Meillä on taipumus kohdella itseämme ankarammin kuin muita. Kuitenkin juuri lempeys ja myötätunto itseä kohtaan ovat mielenterveyden ydintä. Kun mieli väsyy, ei tarvitse jaksaa kaikkea. Kun virhe harmittaa, sen voi antaa olla osa oppimista. Myötätunto ei heikennä sinua, se vahvistaa ja auttaa palautumaan nopeammin. Kokeile kysyä itseltäsi silloin tällöin: Mitä tarvitsen juuri nyt voidakseni hyvin? Vastaus voi olla lepoa, ulkoilua, ystävän seuraa tai vain hiljaisuutta. Usein tiedämme kyllä, mitä tarvitsemme, meidän on vain pysähdyttävä kuulemaan itseämme.