Syys–lokakuun vaihteessa yölämpötilat hipovat jo nollaa, ja sen huomaa kotona viimeistään iltaisin. Meillä oli pieni toive, että päästäisiin lokakuuhun asti ilman lämmityksen päälle kytkemistä ja näyttää että onnistuimme. Täytyy kuitenkin myöntää, että muutamana iltana on jo tullut laitettua tuli takkaan, sekä kotona että mökillä.

Ensin lisävaatetta, sitten vasta lisää lämpöä

Monesti ensimmäinen reaktio viileään kotiin on kääntää termostaattia suuremmalle. Mutta kannattaa kokeilla ensin lisätä villasukat jalkaan, villapaita päälle ja lisäviltti sänkyyn.

Kodin oleskelutiloihin suositellaan noin 20–22 °C lämpötilaa. Se tuntuu mukavalta, pitää ilman raikkaana ja tukee jaksamista paremmin kuin turhan lämmin sisäilma. Ja mikä on myös tärkeää jokainen aste, jolla lämpötilaa laskee, voi pienentää lämmityskuluja jopa 5 % vuodessa.

Toinen tärkeä vinkki on huolehtia siitä, ettei lämpö karkaa. Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen sekä vaikkapa kaihtimien ja verhojen käyttö voivat vähentää vetoa. Kun vetoa on vähemmän, koti tuntuu heti lämpimämmältä, eikä huonelämpötilan pieni lasku tunnu juuri missään.

Suomessa kotien keskimääräinen sisälämpötila on monia muita maita korkeampi. Ennen vanhoissa taloissa siedettiin viileyttä enemmän, ja siihen tottui nopeasti. Jos koti tuntuu alkuun turhan viileältä, kannattaa lämpötilaa laskea pikkuhiljaa. Ihminen tottuu lämpötilamuutokseen parissa viikossa.

Viileästä lämpötilasta on hyötyä hyvinvoinnille

Pieni viileys tekee hyvää keholle ja mielelle. Vireystaso on parhaimmillaan viileässä ilmassa, aivot toimivat terävämmin, keskittyminen sujuu ja olo pysyy virkeänä. Viileässä makuuhuoneessa uni tulee helpommin ja on syvempää. Sopiva lämpötila nukkumiselle on 17–19 °C.

Liian lämmin ja kuiva sisäilma tuo mukanaan myös terveyshaittoja. Talvella, kun lämmitys kuivattaa huoneilmaa, hengitysteiden limakalvot ja silmät ärtyvät, ja vastustuskyky viruksia vastaan heikkenee. Tämä johtuu siitä, että kuivassa ilmanvaihdossa värekarvat eivät pysty suojaamaan samalla tavalla bakteereilta ja viruksilta. Siksi sisäilman suhteellinen kosteus voi olla talvella jopa tärkeämpi terveyden kannalta kuin pelkkä lämpötila.

Pienillä valinnoilla iso vaikutus

Ennen kuin patterit napsahtavat päälle, kokeile näitä:

• pue päälle villasukat ja villapaita
• lisää ylimääräinen viltti sohvalle
• tarkista ikkunoiden ja ovien tiivisteet
• totuttele viileämpään lämpötilaan vähitellen
• makuuhuoneessa viileämpi ilma takaa paremman unen

Olen viime aikoina pysähtynyt miettimään, mitä arvot oikeastaan ovat. Arvot tuntuvat helposti kovin abstrakteilta, kuin ne olisivat jotakin suuria julistuksia tai poliittisia ohjelmia. Mutta lopulta omassa elämässä ja arjessa arvot näkyvät hyvin konkreettisesti siinä, mitä valitsen tänään, miten kohtelen toista ihmistä ja millaisille asioille annan elämässäni tilaa.

Vihreillä arvoilla tarkoitetaan arvoja ja periaatteita, jotka liittyvät ympäristön, luonnon ja kestävän kehityksen huomioimiseen. Taustalla on ajatus siitä, että ihmisen hyvinvointi on sidoksissa ympäristön hyvinvointiin, kun pidämme huolta luonnosta, pidämme huolta myös tulevista sukupolvista. Vihreät arvot liitetään usein siihen, että pyrkii kuluttamaan vähemmän, kierrättämään enemmän ja huolehtimaan luonnosta. Ei siis mitään valtavia tekoja, vaan pieniä valintoja, lajittelen roskat, kävelen kauppaan tai mietin, voisinko syödä enemmän kasvisruokaa, joilla yritän pitää huolta luonnosta ja samalla vähän tulevaisuudestakin.

Kun miettii vihreitä arvoja, huomaa että niillä on usein yhteys pehmeisiin arvoihin, kuten myötätuntoon, oikeudenmukaisuuteen ja huolenpitoon. Itse ajattelen, että pehmeät arvot antavat vihreille arvoille syyn ja merkityksen. Ne ohjaavat sitä, miten kohtelemme itseämme ja muita, ja usein ne näkyvät siinä, miten suhtaudumme erilaisuuteen, ristiriitoihin ja yhteiseen hyvinvointiin.

Kun pehmeitä arvoja katsoo rinnakkain vihreiden arvojen kanssa, huomaa yhtäläisyyden, molemmissa on kysymys välittämisestä. Pehmeät arvot suuntautuvat usein toisiin ihmisiin ja yhteisöihin, vihreät arvojen ydin taas on välittämisessä ympäristöstä ja luonnosta. Mutta lopulta kumpikin kertoo halusta rakentaa parempaa maailmaa.

Mutta mistä tietää, mitä omat arvot ovat?

Minulle ne ovat paljastuneet kysymysten kautta: mistä asioista en ole valmis tinkimään? Mikä tekee elämästä merkityksellistä? Missä hetkissä olen ylpeä itsestäni? Vastaukset eivät aina ole selkeitä, mutta pienetkin oivallukset kertovat jotain siitä, mikä on tärkeää.

Joskus huomaan, että arvoni eivät näy arjessa niin kuin haluaisin. Saatan puhua ympäristöstä, mutta kuitenkin ostan turhan herkästi tavaraa. Voin pitää myötätuntoa tärkeänä, mutta silti kiireessä ärähdän läheiselle. Ehkä oleellista onkin tunnistaa ristiriidat ja hyväksyä, ettei kukaan elä täydellisesti arvojensa mukaan. Arvojen mukainen elämä ei ole määränpää vaan jatkuva harjoitus.

Pysähdy hetkeksi arvojesi äärelle

Arvojen mukainen elämä on pieniä tekoja, jotka kerta toisensa jälkeen muistuttavat: tämä on minulle tärkeää. Ehkä juuri siksi arvoihin palaaminen on merkityksellistä, se auttaa tekemään elämästä enemmän oman näköistä. Jos haluat, voit kokeilla tätä harjoitusta kanssani vaikka viikonloppuna:

1. Kirjoita ylös kolme asiaa, jotka ovat sinulle tärkeitä asioita, joista et helposti luovu.
2. Mieti, näkyvätkö nämä asiat tällä hetkellä arjessasi. Missä hetkissä ne jo toteutuvat?
3. Valitse yksi pieni teko, jolla voisit tuoda arvojasi enemmän näkyväksi tulevalla viikolla. Se voi olla kauppareissu pyörällä, luontoretki perheen tai ystävien kanssa, kasvisateria tai päätös olla multitaskaamatta läheisen kanssa jutellessa…

Itse aion viikonloppuna pysähtyä saman äärelle ja kirjoittaa vihkoon kolme tärkeintä asiaa ja valita niistä muutaman pienen teon viikonlopulle ja ensi viikolle.

Mukavaa viikonloppua toivotellen: Anna