Mäkättäjät vastaan mököttäjät

704B010D-8195-4120-88C0-282CDBDE8519.jpeg

Meillä asuu mäkättäjä ja mököttäjä. Elämänkumppania valitessa ihastuu (usein tiedostamattaan) vastapuoleensa, näin kävi varmasti myös meillä. Parhaina päivinä täydennämme toisiamme, mutta erilaisuutemme myös ärsyttää ja kärjistyy ristiriitatilanteissa.

Olemme täysin erilaisia myös riitelytavoissamme. Minä mäkättäjänä tykitän. Annan tulla ulos säästelemättä tunteeni (loukatut sellaiset) ja tarpeeni, enkä osaa ylikiehuessani kuunnella toista, saati toisen loukattuja tunteita. Hän taas vaikenee, panttaa viimeiseen asti ajatuksiaan, tunteitaan ja tarpeitaan. Mitä enemmän hän vetäytyy, sitä enemmän minä lisään volyymiä. 

Kirjoitan paljon onnellisuudesta ja rakkaudesta. Mutta kyllä myös meillä riidellään. Itse ajattelen, että riitely ei ole pelkästään negatiivista, sen kautta luodaan ja sovitaan suhteen pelisääntöjä. Parisuhteissa riidellään yleensä eniten ajasta, rahasta ja tunteista.  En edes kehtaisi tunnustaa, että meillä riidellään eniten tavaroista. Kuulostaa todella tyhmältä (ja sitä se varmasti onkin), mutta tiedostan, että vaikka riitelemme näennäisesti ruokapöydästä on sen takana paljon muutakin. Asioita ja tunteita, joista emme uskalla tai halua jostain syystä vielä puhua. 

Riitely kuuluu siis terveeseen ja hyvään parisuhteeseen, merkityksellisempää onkin se MITEN riidellään. Riitely ei saisi olla hylkäävä tai hyökkäävää. Omassa parisuhteessamme syyllistymme molemmat myös näihin. Minä hyökkään, osaan sanoilleni provosoida, ärsyttää ja loukata. Hän pitää mykkäkoulua ja vetäytyy ja saa minussa heräämään kaikki aikaisemmat hylkäämiskokemukset (ja niitähän meillä kaikilla riittää koulu- ja työpaikkakiusaamisesta, entisistä ihmissuhteista jne.). 

Parisuhteessa on se harmillinen puoli, että siinä pystyy muuttamaan vain omaa toimintaansa. Jos saan vielä mököttäjän puhumaan, koitan vielä enemmän kuunnella. Yritän laittaa hetkeksi omat tunteet jäähylle ja olla avoin toisen ajatuksille, tunteille ja tarpeille, niistä loukkaantumatta tai syyllistymättä. Joku fiksumpi on joskus sanonut, että mäkättäminen on kuin soittamista puhelimeen, johon ei juuri nyt saada yhteyttä. Mököttäminen sitä, että lakataan soittamasta. Toivon, että meillä saadaan yhteydet jälleen toimimaan! 

-Anna

Suhteet Rakkaus Mieli Vastuullisuus

Hyvästit Sitku-elämälle!

4763E52C-8C19-4EC2-81B2-EA21625CE6F2.jpeg

Saanen esitellä teille vanhan ystäväni Sitkun. Sitku on se, joka kuiskii korvaasi ”Sitku on viikonloppu, kesä, rahaa, uusi työ, opinnot valmiina…”. Sitku ei ole kaveri, jonka voi kutsua kylään kun itselle sopii. Ei, Sitkusta tulee riesa, huono tapa. Suosittelenkin hakemaan heti lähestymiskieltoa Sitkulle! 

Viime kuukausina olen miettinyt paljon Sitku-elämää, unelmien toteuttamista ja onnellisuutta. Niin minä, kuin muutkin haaveilemme elämänmuutoksista, jotka toisivat lisää aikaa ja onnellisuutta. Useimmiten kuitenkin jäämme tutulle mukavuusalueelle ja haaveet jäävät vain unelmiksi. 

Ennen elin oikein kunnolla Sitku-elämää: ”sitku olen lomalla, sitku tämä projekti on valmis”. En elä enää. Lopetin Sitku-elämän ja nautin nykyään jokaisesta päivästä! Tottakai suunnittelen edelleen tulevaisuutta ja asetan itselleni tavoitteita, mutta sillä erolla, että nautin elämästäni ja asioista, joita minulla on juuri nyt.

Sitku-elämä on salakavalaa, sillä sitkua ei välttämättä tule. Sitku-karkaa useimmiten aina vain kauemmaksi tai kun sen saa vihdoin kiinni, ei se teekään enää tyytyväiseksi. Pahimmassa tapauksessa emme anna edes itsellemme mahdollisuutta saavuttaa tavoitteita tai unelmia, koska ”Mutku”. Sitkun uskollinen kumppani Mutku tulee ja kertoo kaikenlaisia syitä, miksi juuri nyt ei onnistu, kannata tai voi tehdä asialle mitään… 

Sitku-asioiden tavoittelemisesta seuraa myös se, että nykyhetki menettää merkityksen, koska kaikki hyvä siintää Sitku-elämässä. Haluan vieläkin enemmän oppia arvostamaan omaa elämääni, sitä ainutlaatuista mitä minulle on annettu. Aion lopullisesti antaa hatkat Sitkulle, Mutkulle ja muille selityksille. 

Jos haluat elämänmuutosta, pientä tai suurta, älä jää odottamaan sopivaa hetkeä, sitä ei tule. Hetki ei ole koskaan täydellinen. Olen itse tyytyväinen, että uskalsin tehdä elämänmuutoksen, vaikka se tarkoitti luopumista tutusta ja turvallisesta. Tällä hetkellä en voi olla muuta kuin kiitollinen kaikesta tästä Nytku-elämän tuomasta onnesta! 

-Anna

Suhteet Oma elämä Mieli Vastuullisuus