Mennään metsään!

48C1A8EE-8976-479A-A7DD-8A2053A08EB7.jpeg

Kun minulta ja monelta muulta suomalaiselta kysyy, mikä luontokohde on sinulle rakkain, vastaamme epäröimättä metsä. Metsässä rentoudumme, rauhoitumme ja vedämme kaiken kiireen keskellä välillä happea. 

Meillä kaikilla on yksilöllinen ja henkilökohtainen suhde metsään. Minulle metsä on ollut aina läsnä elämässäni. Lapsuudessa metsän reuna on näkynyt kodin ikkunasta, viimeisimpinä vuosina lähimetsäni on ollut kävelymatkan päässä oleva Helsingin Keskuspuisto. Tällä hetkellä olen niin onnekas, että pääsen käymään usein metsässä.

Minulle metsä on tähän asti ollut vain retkeilyä ja virkistäytymistä varten. Tutustuttuani nykyiseen mieheeni olen saanut nähdä, miten moni suomalainen saa myös elantonsa metsästä. 

On hienoa, että meille suomalaisille mahdollisuus ja oikeus mennä metsään on niin arkista, ettemme tule ajatelleeksi jokamiehenoikeuksia. Jokamiestenoikeuksien pitäminen itsestäänselvyytenä voi kuitenkin olla tulevaisuudessa myös uhka. Jos emme muista, kuinka mahtava asia jokamiehenoikeudet ovat, emme myöskään muista puolustaa niitä.

Jokamiehenoikeudet eivät tarkoita pelkästään oikeutta marjastaa ja kerätä sieniä, jokamiehenoikeudet mahdollistavat jokaisen koiralenkin metsässä, uimisen järvissä ja merissä, oikopolut ja hiihtolenkit, kaikki luonnossa oleminen alueella, jota emme itse omista. 

Mennään metsään -kampanjan yhtenä tavoitteena on jokamiehenoikeuksien vieminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Jos näytämme yhdessä, että jokamiehenoikeudet ovat jatkuvassa käytössä ja meille edelleen arvokkaita, voi haku Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle alkaa. Unescon aineetoman maailmanperinnön listalle pääseminen velvoittaisi Suomen valtion suojelemaan jokamiehenoikeuksia.

Mennään metsään -kampanja pyytää jokaista suomalaista kertomaan, montako kertaa on käynyt metsässä kahden syksyisen viikon aikana, 24.9-7.10.2018. Käythän sinäkin merkitsemässä metsäkäyntisi Mennään metsään -laskuriin, jonka löydät täältä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/23/merkitse-metsakayntisi-mennaan-metsaan-laskuriin-suojellaan-nain

Mennään siis vielä huomenna yksin tai porukalla metsään ja merkitään metsäkäynnit Mennään metsään -laskuriin ja suojataan jokamiehenoikeuksien säilyminen myös tulevaisuudessa! 

Terveisin: Anna (jokanainen) 

Puheenaiheet Hyvä olo Vastuullisuus

Taas alkoi takkakausi

4DA8CA08-FABA-4AC4-95B1-01EDDB5EADF8.jpeg

Kakluuni, pönttöuuni, kamina… kaikki minulle yhtä rakkaita. Jokaiseen niistä liittyy paljon lämpöisiä muistoja lapsuudesta ja elämäni varrelta. Olen aina, niinä aikoina, jolloin kotoa ei ole ollut takkaa ikävöinyt hurjasti takkatulen lämpöä ja tunnelmaa. Nyt minulla on taas mahdollisuus nauttia varaavan takan pehmeästä lämmöstä. Illalla istun (vielä liian myöhään) fiilistelemässä takkatulen ääressä ja aamulla käyn aina herättyäni ensimmäiseksi silittämässä pönttöuunin lämmintä kylkeä. 

Meillä maalla takka on kodin keskipiste, jonka ympärille kokoontuu vaihtuva ja vaihteleva määrä perheenjäseniä, sukulaisia ja ystäviä. En malttaisi odottaa ensimmäistä talvea maalla. Sitä hetkeä kun istun takan ääreen, kun sormet ovat kohmeessa ja nenää paleltaa. 

Nyt syksyllä varaava pönttöuuni olohuoneessa riittää meillä hyvin ainoaksi lämmönlähteeksi. Talvella se toimii lisälämmönlähteenä ja pienentää huomattavasti energialaskua. Ikävä kyllä, vaikka puun pienpoltto onkin niin ihanaa, se aiheuttaa myös pienhiukkaspäästöjä. Pienillä teoilla päästöjä pystyy kuitenkin vähentämään. 

Kun takkaa polttaa oikein, päästöjä syntyy vähemmän. Tärkeintä on käyttää kuivaa ja puhdasta polttopuuta. Takassa ei kannata polttaa roskia tai kierrätyskelpoista materiaalia ja tuhkat tulisi poistaa tulipesästä sekä arinan alta säännöllisesti. 

Jään vielä haaveilemaan ja suunnittelemaan, että saisimme hankittua alakertaan vanhanaikaisen kaminan. Tästä projektista (jossa hankalin vaihe on luultavasti mieheni suostutteleminen) kuulette varmasti kylmenevinä päivinä lisää…

Lämpöisin terveisin: Anna

Puheenaiheet Sisustus Vastuullisuus