Marraskuun vesisateessa selailen viime kesän kuvia. Oikein onnistunut kesä, jonka pystyimme elämään omalla tavallamme ja  omien arvojemme mukaan. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan kierrätys on rakennusprojektiemme johtotähti.

Yksi kolmesta kesäprojekteistamme oli leikkimökin kierrätys, josta on ollut eniten iloa koko perheelle. Kesälomareissussa huomasin kotipaikkakuntani roskalavalla  ilmoituksen hylätystä leikkimökistä. Lyhyen neuvottelun jälkeen, viestin ilmoittajalle hakuinnokkuudesta ja parin päivän päästä olimme jo peräkärryn ja työvälineiden kanssa paikan päällä.

Ensimmäisenä päivänä irroittelimme, ruuvasimme, sahasimme ja hakkasimme leikkimökkiä irti alustalta kesän ensimmäisen ukkosmyrskyn rytmittämänä. Lopulta saimme leikkimökin aseteltua  poikittain peräkärryyn ja kieli keskellä suuta ajelimme kohti kotia ja vain kerran liikennepoliisi pysäytti meidät lastin ihmettelyä varten.

Projektin toinen päivä kului mökin tipauttamiseen peräkärrystä ja kääntämiseen kivien päällä 180 astetta, jotta käynti ei olisi päin mäntyä. Edellispäivän sateesta ei ollut tietoakaan yli 30 asteen lämmössä.  Mutta nurkkakivet saatiin paikoilleen ja leikkimökki vaateriin.

Projektipäivät kolme ja neljä menivät portaiden rakentamiseen kierrätyslaudoista ja talomme maalauksesta jääneillä maaleilla leikkimökki sai uuden (ja paremman!) värityksen. Lapsenlapset valtasivat jo seuraavaksi leikkimökin ja yhdessä järjestettiin tuparit kahvi-mehu-kakku-keksi -tarjoiluineen.

Se, miksi tämä projekti oli mieleenpainuva, on syynsä. Ensinnäkin mitään ei ostettu uutena eikä raha vaihtanut omistajaa. Palkaksi saatiin muutamia mustelmia ja sydämen tykytyksiä, kun mutkissa leikkimökki kallisteli peräkärryssä. Toiseksi teimme hyvää leikkimökin lahjoittajalle siivoamalla heidän pihan hakemalla hylätyn rakennuksen uusien pihaunelmien tieltä. 

Kolmanneksi projekti oli suvun yhteinen. Kolmessa sukupolvessa leikkimökkiä tuunattiin ja yhdessätekeminen lähensi meitä entisestään, kun jokaisen mielipidettä kysyttiin ja jokainen osallistui omalla tavallaan hankkeeseen. Puhumattakaan siitä, että saimme pidettyä taas pikkujuhlat. Leikkimökin tupareissa tarjoiltiin kahvi-mehu-kakkua mökin portailla jo viikko roskalavailmoituksen jälkeen.

Tuparikakku

Tuparikakun ohjekin on kierrätetty vuosikymmenten takaa ja taas kierrätetään se eteenpäin.

2 kananmunaa

2 dl sokeria 

2 dl vispikermaa

1/2 tl ruokasoodaa 

2 dl vehnäjauhoa

1 dl perunajauhoa

1 sitruunan kuori raastettuna

Vaahdota munat ja sokeri, vaahdota kerma ja lisää siihen ruokasooda. Yhdistä vaahdot ja kääntele raaste ja jauhot vaihtoihin varovasti. Paista kakku 1, 5 litran kakkuvuokassa 175 asteessa n. 40 minuuttia. 

Ja valokuvia katsellessa mieli suuntaa jo seuraavaan kierrätysprojektiin…

Terveisin: Kati

Joululahjat symboloivat välittämistä, yhteyttä ja ajatusta siitä, että toinen ihminen on meille tärkeä. Silti joulun ympärillä elää myös kuluttamisen paine, kauppojen mainokset, sesonkitarjoukset ja lahjalistat muistuttavat, että ”oikea” lahja on usein uusi ja kaupasta hankittu. Tämän keskellä monet muutkin varmasti miettivät, voiko kirpputorilta ostaa joululahjan, onko se saajalleen yhtä arvokas tai toivottu kuin uusi?

Ekologisesta näkökulmasta kysymys on ajankohtainen ja perusteltu. Elämme maailmassa, jossa tavaraa tuotetaan enemmän kuin koskaan ja sen elinkaari on lyhyempi kuin koskaan. Samalla ilmastokriisi, luonnonvarojen hupeneminen ja globaali ylituotanto herättävät tarpeen uudenlaiselle ajattelulle.

Ekologisesti kierrätetty lahja on merkittävä. Jokainen käytettynä ostettu esine vähentää tuotantoketjujen päästöjä, energiankulutusta, luonnonvarojen käyttöä ja jätteen määrää. Sen elinkaari pitenee ja samalla viestimme, että arvostamme jo olemassa olevaa. Lahjan ei tarvitse olla uusi ollakseen arvokas, arvon voi tuoda merkitys, tarina ja huolellinen valinta. Ehkä kuitenkin tärkein asia ei ole se, että lahja on uusi, vaan että se on valittu juuri saajalleen.

On totta, että kirpputorilahja vaatii joskus selityksen, ei puolustelua, vaan merkityksen avaamista. Kun kerromme, miksi valitsimme kierrätetyn lahjan, lahjan arvo voi kasvaa. Se ei ole ”halvempi vaihtoehto”, vaan arvolähtöinen valinta. Otsikon kysymystä tärkeämpi kysymys voisikin olla: mikä tekee lahjasta lahjan, onko se uutuus ja hinta, vai lämmin ajatus, läheisyys ja henkilökohtaisuus? Ehkä lahjojen arvon tulisi määritellä sen mukaan, mitä lahja viestii.

Kirpputorilahja voi siis olla yhtä aikaa arvokas, ajatuksella valittu ja ekologinen. Se voi olla teko pois kertakäyttökulttuurista ja askel kohti myötätuntoisempaa maailmaa. Toivon että tulevassa joulussa tärkeintä ei ole se, mikä on uutta, vaan se, mikä on kestävää.

Ideoita kirpputorilahjojen pakkaamiseen ja viimeistelyyn

• Huolla ja puhdista esine ennen antamista.
• Kerro kortissa, miksi valitsit kierrätetyn lahjan.
• Pakkaa se kierrätettyyn lahjapaperiin, kangaskääreeseen tai lasipurkkiin.
• Tee lahjasta osa tarinaa: Miksi juuri tämä sopii lahjan saajalle?

Terveisin: Anna