Joulu on vuodenajasta ehkä ristiriitaisin. Monelle meistä joulu merkitsee perinteitä, lämpöä ja yhdessäoloa, mutta ihan yhtä usein se tarkoittaa myös kiireisiä aikatauluja, suorittamista, odotuksia ja velvollisuuksia. Usein juuri joulukuussa meillä on eniten tapahtumia, tapaamisia, juhlia ja tehtävälistoja. Elämä täyttyy pienistä velvoitteista, jotka yksittäin tuntuvat kepeiltä, mutta voivat yhdessä muodostavat painavan kuorman.

Lisäksi joulun aikaan heräävät tunteet voivat olla syviä. Menetykset, yksinäisyys, ihmissuhdejännitteet tai taloudellinen stressi voivat nousta pintaan ja samalla sosiaalinen media tulvii täydellisiä kuusia, hymyileviä perheitä ja kiiltäviä paketteja. Vertailu, paine ja odotukset elävät vahvoina. On siis hyvin ymmärrettävää, että juuri nyt moni kokee kuormitusta ja uupumusta.

Ja silti meillä on tapana ajatella, että joulun täytyy olla erityinen: täydellisesti järjestetty, loppuun asti mietitty, kaunis ja hallinnassa. Kun kiire kasvaa, hengitys muuttuu pinnalliseksi, ajatukset poukkoilevat, ja hermosto alkaa toimia jatkuvasti hälytystilassa. Tällöin keho ei palaudu, ja mieli kiristyy. Kiireen hetkillä teemme usein suuren virheen siinä, että odotamme, että rauha löytyy vasta, kun kaikki on valmista. Että levätä voi myöhemmin.

Mutta rauha ei synny joulukuusen koristeista tai täydellisistä joulupöydistä, se syntyy sisäisestä pysähtymisestä. Rauhoittuminen vaatii vain hetken: yhden hengityksen syvennyksen, muutaman sekunnin tietoisen tauon, katseen nostamisen näytöltä tai ajatuksen pysähdyksen. Pienet pysähdykset eivät vie aikaa, vaan antavat sitä takaisin.

Siksi on tärkeää muistuttaa itseään: joulun kauneus löytyy pienistä läsnäolon hetkistä. Nämä hetket ovat portti siihen tunteeseen, jota usein joululta eniten toivomme: lämpöön, yhteyteen ja rauhaan.

Tässä muutamia harjoituksia ja vinkkejä, jotka on suunniteltu kiireiseen hetkeen. Ne voivat auttaa sinua löytämään pieniä rauhan saarekkeita joulukiireiden keskelle, niin että sinäkin ehdit hengittää.

1–3 minuutin hengitystauko

Nopea, huomaamaton ja toimiva missä vain. Uloshengitys aktivoi parasympaattista hermostoa, rauhoittavaa järjestelmää, jonka kiire usein turruttaa.

• Istu tai seiso rennosti.
• Hengitä nenän kautta sisään neljän sekunnin ajan.
• Pidä tauko hetki ja hengitä ulos kuuden sekunnin ajan.
• Toista 5 kierrosta.

Aistien jouluhetki

Etsi katseellasi:

• jotain punaista
• jotain vihreää
• jotain, jonka muoto kiinnostaa
• kuuntele yhtä ääntä ympäristöstä
• huomaa yksi tuoksu tai fyysinen tuntemus

Aistit tuovat mielen tähän hetkeen. Se on läsnäolon ydin.

Kolme kysymystä, jotka rauhoittavat

Pysähdy hetkeksi ja kysy itseltäsi:

1. Miltä minusta juuri nyt tuntuu?
2. Mitä kehoni kertoo? (jännitys, lämpö, kylmyys?)
3. Mitä tarvitsen seuraavien tuntien aikana voidakseni paremmin?

Ei tarvitse muuttaa koko päivää, riittää, että huomaat itsesi.

5 minuutin iltarituaali

Kun joulukiireiden päivä kääntyy iltaan, kokeile tätä ennen nukkumaanmenoa:

1. Kirjoita ylös kolme asiaa, jotka sujuivat hyvin tänään.
2. Laita puhelin pois näkyvistä.
3. Makaa selälläsi ja hengitä rauhallisesti 20 hengityskierrosta.

Pieni hetki laskee kierroksia ja helpottaa unen tuloa.

Jouluterveisin: Anna

Vuoden raskain kuukausi, marraskuu, on ohi. Markkinoiden keksintö Black Friday ja CyberMonday ahdistivat jo heinäkuun lopusta alkaen, varsinkin kun jatkoa ostohuumalle on tiedossa koko joulukuun ja vähän vielä tammikuun puolelle.

Miksi jo heinäkuussa alkaa marraskuun kulutushuipentuma ahdistamaan? Perinteisesti heinäkuun lopulla on vietetty maailman ylikulutuspäivää, joka merkitsee kulutuksemme ylittävän maapallon tuotantokyvyn ja uusiutumiskyvyn kyseisenä vuonna.  Loppuvuoden eli viisi kuukautta kulutamme velaksi luonnonvaroja. Suomen ylikulutuspäivä vuonna 2025 oli 6.huhtikuuta mikä tarkoittaa, että tämä varhainen ylikulutuspäivä korostaa suomalaisten suurta kulutusta suhteessa maapallon kapasiteettiin. 

Tämän vuoden alussa ilmoittauduin henkilökohtaista ylikulusta ehkäisevään haasteeseen, jossa osallistujat ostavat vuoden aikana vain viisi uutta vaatetta tai kenkäparia. Kierrätettyjä tai tuunattuja vaatteita ja kenkiä eikä alusvaatteita ja sukkia lasketa tähän viiden joukkoon. Nyt joulukuun alkukolmanneksella uusien hankintojen listani on seuraavanlainen:  T-paita, collegepusero, leggingsit ja talvikengät. Aika hyvin ensikertalaiselta, mutta pohdiskelen jatkuvasti olisinko sittenkään tarvinnut näitäkään?

Mietin, olenko oppinut mitään vuoden aikana vaateshoppailustani tai tarpeistani. Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen siivosin vaatekaappini ja huomasin siellä olevan tosi mukavia vaatteita. Syöpähoitojen jälkeisestä kehonmuutoksesta huolimatta, sopivia vaatteita on edelleen runsaasti. Joten kaapit kannattaa pitää siistinä ja niin, että näet yhdellä silmäyksellä sen sisällön. 

Kaivoin pitkästä aikaa esille ompelukoneen ja saumurin. Osaan edelleen käyttää niitä. Rikkoutuneita vaatteita voi korjata, yhdistellä niitä luoden uutta tai ylimääräisestä pöytäliinasta tulikin mukava hellepäivän paita eikä kaikkeen vaateompelemiseen tarvita kaavoja. Vaatteiden tuunauksesta tuli mukava sadepäivän huvi. Jopa lapsenlapsi luovutti housunsa, josta muovautui hame nopeasti ja helposti. Tuunausideoita on joka puolella tarjolla, kun vain avaa silmänsä ja mielensä tarjonnalle. Tunnen suurta tyytyväisyyttä, kun saan luotua jotain ihan uutta rikkinäisistä farkuista ja hyljätyistä verhoista. 

Parasta on, etten kokenut pakonomaista tarvetta liittyä superetucyberblackmahtimarkkina – hulinaan, vaan hymy huulilla kuljen ohi juuri valmistuneessa villapaidassa, farkkuhameessa ja mummun perintösaappaissa. ❤

Kyllä minä edelleen hypistelen uusia vaatteita ja sovittelen kenkiä niitä himoiten, mutta jotenkin koen vuoden opettaneen enemmän harkitsevaisuutta hankintoihin. Uuden käsityötaidon opettelu ja vanhan ylläpitäminen on tuonut tyydytystä enemmän kuin ostovaatteen ensikäyttö.

Jospa jokainen suomalainen harkitsisi ensi vuonna tarkemmin vaatehankintojaan ja vähentäisi reilusta 40 vuosittaisesta vaatehankinnasta vaikkapa vain kymmenen eli noin 25%. Jokainen pärjäisi pienemmällä vaatevarastolla, maapallo kiittäisi ja voisimme jopa siirtää suomalaista ylikulutuspäivää hieman eteenpäin.

Aloitetaanko tästä?

Kati

J.K. Siivotessa kaappeja, huomasin olleeni sukkahamsteri. Mitään sukkia ei tarvitse ostaa arviolta kymmeneen vuoteen. Huh-huh! Aika karu paljastus itselle.