Tuli joulu vähän vähemmälläkin

Jouluni sai tänä vuonna ihan uuden twistin, kun sopivan pakkasen ilmaannuttua aloin valmistaa taloyhtiömme pihalle jäälyhtyjä. En sitten ihan ulottunut nostamaan ämpäriä parvekkeelta, jonka lattia oli lumen peittämä. Koska en halunnut kastaa jalkojani, nappasin sisäpuolen kynnysmaton ja levitin sen lumen päälle. Nyt jo voi arvata miten kävi.Matto oli oivallinen liukuri,ja  niinpä romahdin vasemman lapaluuni kanssa suoraan vasten kynnystä. Onneksi en päätäni lyönyt.  Vasen kyynärpää sen sijaan sai kolhun, joka vuoti niin, että se liimattiin Mehiläisen hellässä ja nopeassa hoivassa. Tästä kaikesta seurasi (tapahtui sopivasti 10 päivää ennen jouluaattoa), että kaikenmoinen valmistelu joulun suhteen jäi liki tekemättä. Pärjäsin silti. Vasen kylki ei vieläkään oikein pelitä. Kotitapaturmat ovat valitettavan yleisiä. Se on nyt todettu. Ja joulu tuli. Joulupöydässämme istuivat mukana mummo ja vaari. Veli ja vaimonsa saivat koronan ja osallistuivat tapahtumaan hetken aikaa etänä.

Joulukukkaset
Tytär toimitti kauniin joulukimpun mieltä liennyttämään.

Koti on vaarallinen paikka

Kannattaa siis käyttää järkeään, kun kotona puuhastelee. Huomasimme myös melko monen sähköpistokkeen (vuodelta papu) olevan likimain irti. Onneksi sähkömiehemme pääsi apuun parahiksi vielä ennen joulunpyhiä. Kotona kannattaa huolehtia turvallisuudesta. Kirjotin asiasta aikoinaan, kun mummon ja vaarin kanssa käytiin läpi turvallisia toimintatapoja.

Joulusiivouksen voi toteuttaa maltillisesti

Olen ihan lapsesta asti ihmetellyt, miten paljon kotona siivottiin juuri jouluksi. Kädet liki ruvella vaihdoin nastoilla kiinnitetyt hyllypaperit keittiössä tietäen, että vuoden päästä sama on edessä. Ikinä en omassa kodissani moista ole tehnyt, en siis peittänyt  hyllyjä paperilla. Tämän joulun koristeet suurimmalta osin jäivät etsimättä. Ne ovat siellä keittiön yläkaapissa ja edellyttävät tikkaiden käyttöä. Kotiprofessori ei voi kiivetä, kun huimaa ja minun kylkeni sanoi ei-ei. Onneksi koristelimme kuusen pikkuneidin kanssa hyvissä ajoin, jo ennen tapaturmaa. Ja onneksi teimme piparitalot.

Minikokoiset piparitalot
Nämä pienet talot syntyivät pikkuneidin kanssa. Löysin aihiot Ikeasta. Ei tarvittu kuin koristelu ja palasten yhteenliimaus tarkoitukseen sopivalla ”liimalla”.

Kylkivammasta toipuminen vie aikaa

Ihmeekseni ja onnekseni pystyin kutomaan (jotkut neulovat, minä kudon). Samalla tuli seurattua suoratoistojen palveluja, mm aina yhtä ihana Morse tuli katsottua alusta asti puikkoja heilutellessa. Onnekseni pipojen saajat matkasivat jouluksi muille maille ja pipojen valmistamisen aikataulu ei ollut liian tiukka tilanteeseen nähden.Käsitykseni on, että vielä hetki pitää välttää rajumpaa liikkumista kuten kävelyä. Kummasti nappaa kylkeen, vaikka kuinka rauhallisesti etenisi.

Helppo ja nopea pipo
Valmistin pipot kaksinkertaisesta 7 Veljestä langasta ja käytin nro 8:n puikkoja. Suoraa putkea (52 ja 56 silmukkaa isommille päille) ja lopussa kavennuksia 4 viimeisen kerroksen aikana. Toivottavasti lämmittävät.

Sokerina pohjalla meillä on ollut vastuulla pienen Elmo-siilin hoito, kun perheensä on tovin matkoilla. Voitte hyvin kuvitella, miten muina mummoina tämän otuksen kanssa juttelen terraarion puhdituksen yhteydessä.

Lemmikkisiili
Elmo on afrikkalainen kääpiösiili. Elmo syö mieluiten matoja. Nukkuu päivät ja touhuaa yöt. Juoksupyörä on suuri suosikki.

Näin soljui joulumme.

Jäälyhtyjä ei syntynyt.  Onneksi joku muu oli toimeen ryhtynyt ja pihallamme tuikki ainakin eilen viehko lyhty. Kotitapaturmat ovat valitettavan yleisiä. Ja ne voivat olla todella kohtalokkaitakin. Nyt selvittiin ”vähällä”.

Elämä on.

Terveisin EijaL

PS Tutustu oheisen linkin kautta kodin tapaturmalistaukseen  https://www.kotitapaturma.fi/aineistopankki/kodin-turvallisuuden-tarkistuslista/#6a12c17f

Puheenaiheet Terveys Tapahtumat ja juhlat Ajattelin tänään

Parhaat joulukalenterit

Parhaat joulukalenterit sisältävät jotain itse tehtyä. Joku muu on tehnyt tai sitten voin luukun aihioista itse työstää pikkutarvikkeen valmiiksi.  Lapsena joulukalenteri oli hieno, kun siinä oli kimalletta päällä. Aamuisin jännitti, mitä luukusta tulee. En muista vuotta, milloin markkinoille ilmaantui suklaakalenteri, joskus oman tyttäreni lapsuudessa kuitenkin. Nykylapsilla on mitä erilaisimpia, luukuissa on suklaapatukoita, leluja ja ties mitä, olen läheltä saanut seurata. Oman elämäni mukavimmat joulukalenterit ovat olleet tyttären valmiiseen ”joulukuusilaatikostoon” valmistama teekalenteri, nukkotiystävien kanssa tehtävä ”swap” eli kalenteriluukkujen vaihto ja kolmen viime vuoden aikana itselleni ostama 24 luukkua sisältävä, suuresti arvostamani nukkekotitaitelijan kalenteri. Tänä vuonna tosin  hankin sen hiukan myöhässä ja pääsin luukkujen avaamisen iloon vasta joulukuun puolenvälin paikkeilla.

Teetä ja taidetta joulukalenterista

Tämän kalenterin aihion hankin itse vuonna 2014 ja sen täydensi tyttäreni. Joka luukusta sain teepussin ja sen lisäksi luukkuun  oli taiteiltu nukkekotikoon sopiva taideteos tai pieni loru, olipa mukava joulun ostoslistakin. Viime vuonna sain hiukan toisenlaisen teekalenterin, josta kirjoitinkin.

Joulukalenteri lokeroilla
Tästä joulukalenterista (vuonna 2014) riitti iloa pitkään. Osa sisällöstä päätyi nukkekotiasumuksiin, ja jokaisesta lokeron teepussista sain hyvät teet. Mikä parasta, tekijä oli todella tehnyt itse joka luukun. Ja ihan parasta on se, että tätä voi käyttää aina vain uudelleen.

Pääset tunnelmaan klikkaamalla eijulista-blogiini.

Nukkekotiharrastajien  kalenterivaihto eli swap

En muista vuotta, milloin aloitin jouluaattoluukun vaihdon. Oli miten oli, tämänkin jouluaaton pikkupaketit ovat jo saapuneet.Saan ohjeen mukaan avata paketteja paketin päällä olevan ohjeen mukaan. Alkuun pääsen heti joulurauhan jälkeen ja viimeisen saan avata, ”kun olen rauhoittunut” kaikesta aaton tohinasta.  Kiitos Anne.

Nukkekotiswap
Jouluaattona onkin jännää. Ohjeet on kirjattu pakettien päälle. Tämä perinne on pysyvä, toivon niin.Pakettien koko on noin 5×5 cm eli sisältö liittyy yhteiseen harrastuksemme, nukkekoteihin.

Käsillä tekeminen tuo joulumielen

Varsinainen kalenterini (24 luukkua) on nukkekotitaitelija Maria Malmstömin valmistama. Joka luukussa on suomalaiseen jouluperimään (tai muuten vain suomalaista esineistöä) liittyvä miniatyyriesine, joka on esityöstetty. Luukun avaaja sitten itse viimeistelee esineen. Mitä herkkuja!

Nukkekotikelkka
Tällä kelkalla pääsee nukkekotiväki mäkeen. Ensin osat irrotetaan, hiukan hiotaan ja sitten maalaus. Ja sitten mäkeen!

Itse tilasin tämän vuoden kalenterin hiukan myöhässä, pääsin mukaan vasta joulukuun puolenvälin jälkeen. Yhtään en ole vielä koonnut.  Jätän sen tulevalle vuodelle. Pitää myöntää, että kahden edellisvuodenkin aarteista osa on vielä pussukassaan. Mutta hyvää kannattaa odottaa. Marian töihin pääset tutustumaan oheisen linkin kautta https://www.nukkekotivainola.fi

Parhaat joulukalenterit sisältävät jotain itse tehtyä. Niistä tulee mukava mieli. Aattoa on kiva odottaa.

Millainen sinun joulukalenterisi on?

Kohta on joulu.

Elämä on.

Terveisin EijaL

Puheenaiheet DIY Tapahtumat ja juhlat Ajattelin tänään