Tag: Arki

Näin mukavan postauksen tästä aiheesta  ja uskaltauduin kopiomaan idean.  Tarkoituksena kertoa itsestäni jotain sellaista, mistä ei ole aiemmin ollut puhetta. Mahdoitko jo tietää, että Nukkekotitarvikevarastoni on iso. Liian iso. Pystyisin hyvinkin kalustamaan ja tuunaamaan näillä tarvikkeilla ainakin yhden (ellen kaksi) nukkekotia. Kun toisen roska on toisen aarre, on aarteita kertynyt. Perusperiaatteksi olenkin asettanut, että yhtä […]

Meillä siis tosin todella harvoin. Minulle tehdyn pallolaajennuksen jälkeen oli pakko. Sain ohjeeksi ”ottaa rauhallisemmin viikon ajan” sairaalasta päästyä. Viisas miniä USA:n puolella oli heti sitä mieltä, että sano kotona kaksi viikkoa. – Vahinko oli kuitenkin jo ehtinyt tapahtua. Mainitsin kotona vain viikon. Ei kantamista, ei mitään muutenkaan raskasta. Miten kävi? Myönnettävä on, että hänen […]

Kotikaupunki  tarjoaa mukavia kuntoilulenkkejä aivan kotiovelta alkaen. Tavoitteeni on kerätä 10 000 askelta päivässä. En tiedä, onko tälle määrälle jokin tieteellinen perusta, mutta minulle se käytännössä merkitsee noin 1,5 tuntia liikkumista ulkona. Käytännössä näin ”toipilasaikana” olen ollut liikkeellä aamupäivällä, lisäksi illansuussa biojätepussia viedessä puolen tunnin happihyppelyllä.  Satoi tai paistoi, ulos on päästävä päivittäin. Muuten ajatus tahmastuu. […]

Käsillä tekeminen tuo hyvän mielen. Mitä sitten teetkin,neulot, askartelet, piirrät tai vaikka maalaat. Minä päätin aloittaa uuden islantilaisneuleen.  Koska koen olevani vielä toipilas pallolaajennukseni jälkeen, kokovalinta osui tällä kertaa 11-vuotiaalle tyttärentyttärelle sopivaksi. Oivalsin myös keventää urakkaa pyrkimällä valmistamaan topin (tai pikemminkin liivin). Islantilainen neule voi olla myös liivi tai toppi. Olen kuullut, että kutominen saattaa […]

Kakkosasuntomme tyhjennyttyä (mummo ja vaari pääsivät takaisin omaan kotiinsa) katselin tilannetta ja totesin, että nyt on aika raikastaa sen keittiötä. Keittiö on tehty 1994 edellisen perheen toimesta eikä se enää vastaa tarpeisiin. Haaveilen 50-luvun tyylistä. Talomme on rakennettu vuonna 1953.  Rempattava tila ei ole suuren suuri. Ja siksi juuri haasteellinen. Kapea, työskentelytilaa ei paljoa ole. […]

On tasan vuosi siitä, kun aloitin täällä Lilyssä. Blogia olin pyörittänyt aiemmin muualla, kahtakin. Toisessa keskityin harrastukseeni, nukkekotiaiheisiin, toisessa yleisesti elämän ihmettelyyn. Vuosi sitten iäkkäät vanhempani muuttivat julkisivuremppaansa pakoon vastapäiseen asuntoomme. Yksi tärkeistä aiheistani onkin mummon ja vaarin elämän seuraaminen, vaarin muistisairauden väjäämätön eteneminen ja sen mukanaan tuomat pulmat. Seikkailua kuluneeseen vuoteen tässä mielessä riitti. […]

Näin on. Viikko sitten yllättäen operaatiossa ja vieläkin väsyttää. Mitään ei jaksa eikä oikeastaan ihan heti mitään suurempaa voi puuhatakaan. Liikkeellä on kuitenkin oltava ja askeleita kerrytettävä. Pallojaajennuksen jälkeen on kuntoiltava mutta pikkuhiljaa. Aika matelee. Muutamasta asiasta on ollut ajankuluksi: TV:n taloremppa- ja sisustusohjelmat. Remppa vai muutto, Kiinteistöveljekset – Rempalla uuteen kotiin, Grand Designs – Unelma-asunnot, […]

Mummo ja vaari harjoittelevat omassa kodissa pärjäämistä. Pari viikkoa on asuttu kotona taas. Muutamia asioita on  otettava haltuun. Kuten koronaohjeistuksia. Maskin käyttöä on opetettava joka päivä. Viikkosiivous näköjään oli unohtunut, kun viimeksi vierailin. Se tehtiin sijaiskodissa aina torstaisin ja imuroinnista ja lattioiden kosteapyyhinnästä huolehti vaari. Minä hoidin/hoidan edelleen kylpyhuoneen puhdistuksesta. Pyykinpesukin ontuu, kun oman pesukoneen […]

Itse kullakin on jääkaapin ovessa aarteensa. Aamuni alkoi tänään mukavasti, kun ovenkahvojen pintasiivouskierroksella tilannetta inventoin. Kihtidieetti muistuttaa ruokavalintojen merkityksestä, saa jäädä. Muutama matkamuistomagneetti pitää säilössä polkupyörän takuulappua, mummon ja vaarin eteistuolin kuittia ja näköjään vielä mökin nuotiopaikan tiililaskua. Siirtyvät paperiarkistoon. Magneetit kuitenkin jäävät. On muutama ,joista en henno luopua. Lapsenlapsen piirrokset kertovat paljon. Vanhin niistä […]

Tyttäreni sanoi jo pienenä tyttönä, että miksi sinä äiti olet vihainen. Enkä minä ollut. Olin totinen. Se lienee perusilmeeni. Kun siihen liittää itselleni ominaisen pessimismin ja elämänkokemuksen tuoman arki(inho)realismin , on tulos varma: aina hiukan vihaisena ja asioita enempi negatiivisena kuin positiivisena tarkasteleva. Minkäs sille teet? Se tulee hyvin esille tyttären luomasta mummohahmosta, joka oli […]