Minulle ehdotettiin blogiin aihetta. Tämä sen todistaa: tätä lukee ainakin yksi ihminen itseni lisäksi. Kyseessä ei edes varsinaisesti ollut toivepostaus, vaan enemmänkin heitto kirjoitusideasta. Yhtä kaikki aloitan sen innoittamana toivepostausten sarjan. Saa ehdottaa aiheita!

Omat siteeni e-urheiluun ovat erittäin löysät. Se ei kiinnosta minua. Avopuoliso pelaa jonkin verran paljon ja se ärsyttää minua ajoittain. Koen, että olisi olemassa mielekkäämpääkin tekemistä, kuin jonkun nettipelin pelaaminen. Tällainen ajattelu on toki hiukan tekopyhää, jos itse kulutan samaan aikaan tunteja instagramia selaillen.

Penkkiurheilijana e-urheilu kiehtoo minua. Olen seurannut sivusilmällä joitakin Ylen pelilähetyksiä. Älkää nyt vaan kysykö, että mistä pelistä oli kyse, koska en tiedä, muista ja/tai ymmärrä. Mutta siis ne lähetykset. Oli kunnon alustusta ja tunnelmanluontia. Ennakkospekulaatiota ja analyysiä. Selostus oli myös ensiluokkaista ainakin mitä tulee tunnelataukseen. Huutoa, kiihkeärytmistä puhetta, voivottelua. Juuri sitä, mitä kaipaan urheilua katsoessani.

Olen lukenut lehdistä eläkeläisten e-urheiluturnauksista. Suomi vastaan Ruotsi. Siellä joku Maire tykittää Björnin joukot tuusan nuuskaksi. Uolevi hyökkää ja tekee lopun Per-Erikin ja Agnetan yrityksistä. Lämpenen ajatukselle harmaahapsisista nettipelaajista.

Ainoa tapa saada itseni kiinnostumaan e-urheilusta on juurikin tämä Suomi vastaan joku muu-asetelma. Minua ei kiinnosta yksittäisen pelaajan menestys tai rahapalkinnot, vaikka ne toki hienoja suorituksia ovatkin. Kaipaan sitä, että Suomi voittaa. Että selostaja hehkuttaa. Että ollaan huumassa.

Urheilugaalan vuoden sykähdyttävin urheiluhetki 2018-äänestys on meneillään. Yhtenä vaihtoehtona monien joukossa on Joona ”Serral” Sotalan historiallinen voitto eteläkorealaisista e-urheilun StarCraft II -pelin MM-finaalissa. En usko, että Joonalla on mahdollisuuksia, koska Iivo. Kertoo kuitenkin jonkinlaisesta sukupolvenvaihdoksesta, että e-urheilu on ehdolla. Ei siitä kuitenkaan niin kauaa ole, kun pohdittiin onko Formula 1 urheilua. En itse usko, että tiukat rajanvedot ovat tarpeellisia. Maailma muuttuu ja urheilu sen mukana. On hienoa, että e-urheilu saa näkyvyyttä eikä sitä enää pidetä pelkkänä hikisten teinipoikien (anteeksi teinipojat ja -tytöt) harrastuksena. Aika paljon saa kuitenkin tapahtua, että koko kansan palvomat urheilusankarit ovat e-urheilijoita.