Totaalichillaus!

omsnoms.jpg

Moni teistä huolestui edellisen postauksen kommenteissa siitä, lepäänkö mä tarpeeksi / ollenkaan! Se on hyvä huoli se ja olisikin pitänyt tarkentaa, että treenipäivistä pari on aina pelkkää palauttavaa tekemistä (todella rauhallisia kävelylenkkejä) ja kehonhuoltoa, eli venyttelyä. Näiden aikana sykkeet ei nouse yli 120, vaan yritän lähinnä kompensoida muuten todella epäaktiivista elämäntapaani 🙂

Sen lisäksi mä nukun makeasti n. 9h yössä, en ole kovinkaan stressaantunut, sykkeet nousevat ja laskevat normaalisti, eikä kroppa näytä muutenkaan mitään ylikunnon merkkejä. 

Mun muu päivittäinen aktiivisuus ja rasitus on lopulta todella kevyttä (useimpina päivinä istumatyötä ja rauhallista tekemistä) ja kaipaan sen vastapainona kunnon tekemistä, menoa ja meininkiä.

Olen myös huomannut selkeästi sen, että kun treenaan kovaa, vaadin enemmän unta. Lepopäivien tai kevyiden treenien jälkeen nukun automaattisesti muutaman tunnin vähemmän, eikä vireystilassani ole mitään merkittäviä muutoksia. 

Pyrin siis kuuntelemaan kroppaa mahdollisimman paljon niin ravinnon kuin treeninkin suhteen!

Niin ja nyt on muuten tullut kyllä lepäiltyä vielä normaaliakin enemmän, myös täällä blogin puolella! Viime torstain jälkeen otin neljän päivän treeniloman mihin mahtui kaverin polttareita sun muuta hupsuttelua ja tämän loppuviikon pidän kevyenä treenien suhteen.

Pitkiä sarjoja superkevyillä painoilla, tekniikkaharjoittelua, liikkuvuusjumppaa ja kevyttä lenkkiä. Niistä on meikäläisen kevyt viikko tehty!

 

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Mieli

2/7

 

maaliskuu2.jpg

Kaksi kuukautta done! Tämä toinen kuukausi sujui hieman enemmän pohdiskelun ja hienosäädön parissa. 

Helmikuu tuntui kääpiökuukautenakin jotenkin pitkältä, paitsi nyt kun se on takana päin. Vietin käytännössä koko kuukauden täällä Tampereella, missä nautin koko sydämeni pohjasta Poltteella treenaamisesta. Maaliskuussa pitää ryhtyä hieman kikkailemaan ja miettiä miten saan itsestäni yhtä hyvin mehut irti pk-seudulla!

Treenejä tuli tässäkin kuussa 6-7 päivänä viikossa 1-2 kertaa päivässä, mutta noita 2 treenin päiviä oli selkeästi vähemmän, kuin tammikuussa.

 

maaliskuu4.jpg

Näytänkö siltä, että nautin 8:50 herätyksestä lauantaiaamuna?

Helmikuun kriiseilyn hetket liittyivät lähinnä siihen, että paino junnaa. Siis paikallaan. Siis ihan täysin paikallaan. Niin paikallaan, että painan näissä kuvissa grammalleen saman verran kuin kuukausi sitten! Kuukauden saldo on siis tällä päivämäärällä +-0.

En ole cheattaillut kertaakaan muuten kuin suunniteltuina cheat-päivinä, ruokailut ovat muuten säännölliset ja fiksut ja treenit kulkevat todella mainiosti. 

Tiedänkin, että rasvaa on pakosta palanut ja olemukseni tiivistynyt (pidän itselläni myös vähempipukeisia vertauskuvia), enkä siis ole heittänyt tai heittämässä hanskoja tiskiin. Olisi toki mukavampaa kertoa teille kuinka rasva käytännössä vain höyrystyy kehostani, mutta uskon että tästä jumituksien yli pääsemisestä ja sen raportoinnista on monelle kanssaihmiselle enemmän hyötyä.

Kyllä se sieltä ennemmin tai myöhemmin alkaa näkyä vielä entistä selkeämmin, eikä minulla ole minkään sortin kiire 🙂 Tässä korostuu mielestäni aika hyvin se, että kun tekeminen on mielekästä ja palkitsevaa, ei se nopea muutos ole ainoa asia joka motivoi.

Niin ja mitenkäs se mittanauha mistä näkisi tuloksia vaakaa paremmin? Noh… Sellainen kuulemma oli jossain, mutta kun sitä ei ikinä löytynyt, en sellaista käyttänyt 😀 Se on maaliskuun checklistillä!

 

maaliskuu3.jpg

Maaliskuussa keskityn siis entistä enemmän ruokani laatuun, tipautan päivittäistä kalorinsaantia noin 100-200kcal ja lisään kokeeksi aerobisen treenin määrää (joka myös paikkaa tuota kalorivajetta). Muuten homma jatkuu samalla linjalla.

Katsotaan, josko ensi kuussa olisi jotain jännittävämpää raportoitavaa!

 

p.s. Odotan jo innolla analyysejä siitä, mitä kaikkea teen väärin 😉

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Mieli