Vuoden vaihtuminen on innostavaa aikaa: uusitaan ruokavalio, vaihdetaan olohuoneen järjestys ja värjätään hiukset. New year, new me hoetaan kyllästymiseen asti ja osa aikoo tehdä juuri niin – uudestisyntyä. Itsekin olen monta kertaa hurahtanut ajattelemaan, että nyt muutan itseni ja elämäni toisenlaiseksi. Varsin usein se on jäänyt vain yritykseksi. Korkeintaan pieniä muutoksia on saattanut jäädä elämääni ja onhan sekin parempi kuin ei mitään. Siksi olen tästä lähtien päättänyt ajatella uudenvuodenlupauksista eri tavalla kuin aikaisemmin: niitä ei luoda velvoittaviksi, vaan motivaatioksi. Ne voivat tönäistä kohti uusia juttuja ja kannustaa muutosten tekemiseen, mutta ne eivät velvoita mihinkään.

Yllä kerrottu pätee vain uudenvuodenlupauksiin. Muut lupaukset ovat edelleen lupauksia, joita ei ole tehty rikottaviksi. En vain ymmärrä sitä, miksi positiivisesta asiasta tehdään niin stressaava ja syyllistävä. Jos lupaa jotain uutena vuotena, on hölmö, koska niidenhän pitäisi olla tavoitteita. Jos ei lupaa mitään, on laiska ja mielikuvitukseton, eikä ole valmis muuttumaan paremmaksi ihmiseksi. Öö? Sen sijaan, että stressaamme uudenvuodenlupauksista tai niiden tekemättä jättämisistä, nautitaan vuoden vaihtumisesta ja suunnataan katse tulevaan. Mitä toivot tältä vuodelta ja mitä aiot tehdä toiveidesi eteen?

Olen aiemmin kirjoittanut leivontablogia, siitä on kohta jo viisi vuotta aikaa. Minulla on keliakia, joten lukioaikanani (2010-2013) intouduin todella hääräämään keittiössä. Sen jälkeen kirjoitin No Dream No Life -nimistä blogia ja viimeisimpänä Aina kun ei sada -blogia. Ne ovat kertoneet elämästäni. Viime vuoden lopussa aloin kuitenkin pohtia, että olisi mukavampi kirjoittaa hieman rajatummasta aiheesta. Hyvinvointi- ja liikunta ovat lähellä sydäntäni ja vuonna 2013 kouluttauduin Trainer4You:llä hyvinvointi- ja kuntosalivalmentajaksi. Tällä hetkellä opiskelen Turun yliopistossa pääaineena mediatutkimusta ja valmistun filosofian maisteriksi keväällä 2019. Koska treenaaminen on vahvasti läsnä elämässäni, haluan tässä blogissa panostaa siihen. Kirjoitan treenaamisesta, syömisestä, levosta, tasapainon metsästämisestä ja muusta hyvinvointiin liittyvästä. Aion myös pohtia sitä, kuinka hyvinvointi voi muuttua pahoinvoinniksi. 

Oma matkani kohti hyvinvointia on vielä kesken, mutta lähtöpisteestä olen tullut kauas. Ei ole aina helppo luovia kiireen keskellä erilaisten valintojen edessä, mutta itsensä arvostaminen on kaiken a ja o, koska silloin ymmärtää huolehtia itsestään. Mitä energisempi ja hyvinvoivempi olet, sitä enemmän pystyt antamaan itsestäsi muille ja saat elämästä enemmän irti. Mielelläni myös kuulen teidän kokemuksia ja tarinoita hyvinvoinnin löytämisestä tai sen metsästämisestä.

Yksi uudenvuodenlupauksistani oli tehdä tämä blogi – se ei jäänyt rikottavaksi. Kirjoittaminen on minulle tärkeä itseilmaisun muoto ja koen sen avulla jäsentäväni asioita eri tavalla. Kirjoitan tätä saadakseni uusia ajatuksia ja järjestettyä vanhoja selkeämmin, sekä toivottavasti antaakseni tänne löytäville inspiraatiota ja motivaatiota löytää hyvä olo. Tästä tulee hyvä vuosi, mielenkiintoinen matka.

Upeaa uutta vuotta!

-Nora