Sokerittomuus ja vähäinen suolan käyttö edistävät terveyttä ja olen todennut ne hyviksi lähtökohdiksi endottaren ruokavaliossa. Kun valitsen sokeritonta tai suolatonta ruokaa kaupasta, ne ovat usein myös muutoinkin parempia. Eineksissä on aina jompaa kumpaa tai molempia, joten ne on poissa laskuista, tosin ei pelkästään sokerittomuuden tai suolattomuuden vuoksi, vaan myös kaiken sen lisäaine/säilöntäaine sotkun vuoksi. Nuo lisäainesotkut voi kerääntyä elimistöön rasittamaan jo valmiiksi heikentynyttä immuniteettiä erityisesti endottarilla. Valmiiksi marinoidut lihat jää kaupan hyllyyn ja yleensä suolattomat ja sokerittomat tuotteet on myös tuoreempia kuin marinoidut. En tiedä miten paikkansa pitävä oli eräs kirjoitus, jossa kerrottiin, että kaupan lihatiskillä jo päivän maanneet lihat laitetaan vielä marinadiin ja uudestaan myyntiin… Siis suosin puhdasta ja tuoretta raaka-ainetta, josta tunnistan lukematta etikettiä, mitä se sisältää. Maustekaapista löytyy myös paljon suolattomia mausteita, niitä on yllättävän paljon kaupassa, vaikka moniin maustesekoituksiin on laitettu aina jompaa kumpaa, suolaa tai sokeria. Siis silmät auki myös kaupan maustehyllyllä. Mausteiden lisääminen ruokaan kannattaa myös tehdä vasta valmistuksen loppuvaiheessa ellei halua nimenomaan marinoida kanaa tai soijapaloja tms. Jos joku perheestä kaipaa suolaa, sitä voi lisätä valmiin ruoka-annoksensa päälle, jolloin sitä myös menee vähemmän, kun pienempikin määrä maistuu terävämmin siinä ruoan päällä.

Kanakaalipaistoksen ohjeen bongasin ystävältäni. Muokkasin hieman omaan makuun sopivammaksi ja hyvää tuli. Kaali sisältää paljon C-vitamiinia, myös magnesiumia, kalsiumia sekä seleeniä, jonka on todettu olevan hyödyksi naisille, joilla on vaikeuksia hedelmöittymisessä. Kaalin sopivuudessa endottarille on varmasti eroavuuksia. Kaikille se ei vain sovi. Itsellenikin kaali aiheutti ennen turvotusta, mutta tehtyäni suoliston puhdistuksen, on myös kaali sopinut minulle. Paprikassa on myös paljon C-vitamiinia, joka tehostaa kehon omaa immuunijärjestelmää. 

Kanakaalipaistos

400g kananpojan jauhelihaa 

 500g kesäkaalia suikaleina (puolikas keskikokoinen kaali)

 1 paprika suikaleina 

mausteeksi: chiliä (myös tuore!)

paprikajauhe

suolaton currymauste

valkosipulia (jauheena tai tuoreena)

persilja (tuoreena tai kuivattuna)

oliiviöljyä ja suolatonta voita paistamiseen

Jauheliha paistetaan ensin, sitten päälle oliiviöljyä, jotta mausteet ei pala pannulla ja siihen mausteet ja vielä hetken pyörittely pannulla. Laita jauheliha sivuun hetkeksi, laita pannulle öljyä, siihen kaali- ja paprikasuikaleet, paista kevyesti, jotta ravinteet ei kaikki kuumene liikaa ja kuole, niin että ne jää vielä hieman rapsakkaaksi ja sekoita jauheliha joukkoon. Helppoa ja hyvää, NAM!

Teen valmiiksi voi – oliiviöljy sekoitusta aina jääkaappiin. Sekoitussuhde vaihtelee 1-2 desiä oliiviöljyä ja n. 250g voita. Voin pitää ensin hieman pehmentyä pöydällä (tunti), jotta sen saa tehosekoittimessa oliiviöljyn kanssa sekoitettua. Sitten vaan rasiaan nuolijan avulla ja oma voi-oliiviöljyseos on valmis, eikä sisällä taatusti mitään ylimääräistä, kuten kaupan valmiit sekoitukset. Erehdyin sellaisenkin kerran ostamaan, kun ajattelin oman sekoituksen olevan liian työläs.. pah! Käytän sitä omaa sekoitusta paistamiseen (jos en paista kovin kuumassa) ja myös leivän päälle. 

Leivistä itse asiassa sen verran, että kannattaa välttää ainakin vehnäjauhoa sisältäviä leipiä. Valkoinen vehnäjauho ei sisällä mitään hyviä ravinteita ja sen on monissa tutkimuksissa todettu olevan haitaksi terveydelle. Se voi jopa laukaista ärtyneen suolen oireyhtymän ja aiheuttaa nivelkipuja monelle. Nivelkipuisen kannattaakin jättää pois vehnä sekä ruis ja ohra, mutta kaura saattaa sopia. Valkoinen vehnäjauho on halpa raaka-aine, siitä on poistettu kaikki terveellinen, mutta ihmiset on tottuneet sen makuun ja edelleen suurin osa ihmisistä ostaa siitä valmistettuja tuotteita, joten teollisuus vastaa kysyntään… Alkuun tuntui, että ei ole olemassakaan leipää, jossa ei olisi vehnäjauhoa, mutta kyllä niitä sitten alkoikin löytyä. Oma lempparini on Perheleipureiden/Ehon Kaura 100, myös Vaasan 100%Kaura. Viimeisin kokeilu oli Uotilan Kultakaura, ihan kohtuullinen sekin. Sen sopivuutta pitää testata vielä uudelleen ilman menkkoja, jolloin suolisto tuntuu elävän ihan omaa elämäänsä muutenkin. Ruisleipää kokeilen silloin tällöin ja jälleen Ehon/Perheleipureiden Luomu ruislimppu vie voiton. Rukiin sopivuudesta en ole vielä täysin vakuuttunut, jatkan ihmiskoettani sen kanssa. Suolatonta ruisleipää valmistaa Haagan leipomo, mutta sitä en ole vielä päässyt maistamaan. Suolaa leivissä on vaikea välttää. 

Mustikoiden tiedetään vähentävän monien sairauksien riskiä ja jopa parantavan joitain silmäsairauksia. Niissä on A-, B- ja C-vitamiinia, kuitua ja mm. magnesiumia. Chian siemenet ovat hillosokeria terveellisempää, ne turpoavat ja tekevät mustikoista hillomaista.

Tuore mustikkahillo ilman sokeria

1/2 litraa mustikoita (jos pakasteesta, sulata ne melko pehmeiksi)

2 rkl chian siemeniä

1/2 dl vettä

1 tl hunajaa

(tai 1 rkl, jos ei vielä ole tottunut makeuttamattomaan elämään)

Laita chiansiemenet turpoamaan veteen hetkeksi, 5 min. riittää. Laita tehosekoittimeen marjat, hieman jo turvonneet chiansiemenet ja hunaja (juokseva hunaja sekoittuu helpommin). Tuosta määrästä tulee yhden ison mariskoolin verran hyvää ja terveellistä mustikkahilloa. Sillä voi herkutella vaikkapa banaanilettujen kera (banaania soseeksi ja kananmunaa sekaan ja paistetaan pikkulettusia). Jääkaapissa hillo säilyy pari päivää, voi myös pakastaa.

Mustikoita tuntuu olevan ihan kohtuullisesti paikka paikoin, joten ei muuta kuin metsään keräämään mustikoita. Puolukan raakileitakin näytti olevan. Luonnossa samoilu on myös hyvää terapiaa <3