Huhheijaa!

Minua on vaivannut kevätvirkeys ja unettomuus, mutta tulipa sitten kirjoiteltua. Kartano valmistui juuri ja viimeisiä lukuja kertyi peräti neljä lisää. Omilla sivuillani myönsinkin jo, että leikin angstin kanssa ihan huolella, kun ihan tämän tasoista draamaa ei kirjoissani ole nähty.

Lukuja seuranneet pääsevät ostoksille tästä:

KARTANO LUVUT 9-12

Jos et vielä ole tarinaan tutustunut, niin lyhyesti: kolmen tähden tarina, joka ei kuitenkaan huitele aivan Onnenonkijan tai Koston sfääreissä. Toki syntisiä ryhmähetkiä ja vaihtuvia partnereita löytyy, mutta myös kiihkeä rakkaustarina varatun miehen ja häneen retkahtavan ”palvelustytön” välillä. 

Jos et vielä tunne tarinaa, sen kahteen ensimmäiseen lukuun voit tutustua täällä:

KARTANO***

Kirja seuraa perässä niin pian kuin mahdollista, mutta sen kokoaminen ottaa aina oman aikansa: viimeistään huomenna kaupassa, mutta laitan siitäkin sitten vielä viestiä.:)

Sitten haluan jakaa iloisen uutisen niille, jotka käyttävät Storyteliä. Solmin sopimuksen Storytelin kanssa vastikään, ja aivan pian kirjani löytyvät myös heidän palvelustaan! Tuotteiden lataaminen heille onkin seuraava urakkani.

Nämä ovat minulle suuria juttuja, sillä minullahan ei ole takanani minkäänlaista suurempaa kustantamoa ja olen hankkinut itselleni aivan omat kustantajatunnukset. Nextoryssahan suurin osa tuotantoani onkin, joten siellä eroottista viihdettä Lilithin tapaan on myös tarjolla.

BookBeatiltä tuli aikanaan kuittaus, että he saavat indie-kirjailijoilta koko ajan paljon kyselyitä, ja etteivät kirjani toistaiseksi kiinnosta, mutta jos käytät ko. palvelua ja toivot kirjojani sinnekin, toivomuksia kannattaa aina lähettää ja bim – sisältö saattaakin yllättäen pompata tarjolle.

En tiedä, tuliko nyt harvinaisen sekava postaus, mutta toivottavasti siitä sai edes jotain selvää.

Lyhyttä likaista on taas loppuviikosta luvassa ja uusi tarina starttaa sitten, kun olen vähän makustellut asioita.:D

Nyt aurinkoisia kevätpäiviä ja kiitos taas jokaiselle tarinoitani hankkineille – ihan jokaiselle! <3

t. Lilith

Hei taas!

Kartano on edennyt taas pari lukua ja läheltä piti -tilanteita riittää, kun Inkeri tekee lopulta valinnan houkuttelevamman pahan hyväksi. 🙂

Olen itse käynyt Tihanyssa, pienessä niemennokassa sijaitsevassa historiallisessa kylässä Balatonin rannalla ja ihastuimme ex-puolisoni kanssa paikkaan niin, että jäimme yöksi. Istuimme terassilla korkealla vetten päällä, katsoimme kuinka ukkonen nousi järvelle aivan yllättäen ja salamoi näyttävästi meidän syödessämme lounastamme keskellä näytelmää.

Kaiken keskellä kohoaa kaksitorninen luostarikirkko ja ympärillä kiemurtelee vanhoja kujia, joita reunustavat heinäkattoiset, usein valkoisiksi kalkitut talot.

En muista, oliko hotellissamme samanlaista takorautaista kaidetta kuin Kartanon tarinassa, mutta huone oli vanhassa, kauniissa talossa, huoneet olivat valtavia ja korkeita – ja hinnat naurettavan alhaiset tasoon verrattuna. Suosittelen siis ehdottomasti käymään tässä kylässä, jonka keskiössä on ikivanha, edelleen toimiva luostari.

Myös viiniretket ovat Unkarissa edullisia ja maassa valmistetaan valtavasti hyvälaatuisia viinejä, jotka valitettavasti eivät tänne Suomeen tunnu rantautuvan. Emme kierrelleet Balatonin alueen viiniviljelmiä, mutta Egerissä, Tokajissa ja Villányssa olen käynyt. Eniten pidän Villányn alueen punaviineistä. Ne ovat usein täyteläisiä, tukevia ja jotain Unkarin kuivasta maaperästä niihin on jäänyt – vähän samaa kuin mitä aina maistan espanjalaisissa  punaviineissä.

Kerran kaarsimme upean kartanomaisen rakennuksen eteen, jonka ajotie oli kuin jostain James Bondista reväisty. Heti kun nousin autosta, vastaan tuli valkoiseen paitaan ja mustiin housuihin pukeutunut tyylikäs mies, joka kyseli, voisiko hän auttaa. Kysyin saisiko tilan viinejä maistella. Meidät ohjattiin kohteliaasti nyökytellen yhteen pieneen…ehkä salonki on oikea sana…ja sinne meille kärrättiin valtava valikoima upeita punaviinejä.

Erityisesti mieleeni on jäänyt viini, jota esittelijä kutsui fekete bóriksi eli mustaksi viiniksi. Ja toden totta, viini näytti ensi näkemältä aivan mustalta. Se oli täyteläistä, täynnä kirsikkaa, ehkä luumua ja me ostimme sitä pullokaupalla kuten myös muita tuotteita.

Äh, nyt alkaa suu lopsaamaan, kun herkuttelen tässä mielessäni herkulla, jota ei mistään täältä saa. Ehkä kävelen vappuaattona kauppaan ja otan jotain, mikä on edes vähän sinne päin. 🙂

Joka tapauksessa, kartanon luvut 7-8 löytyvät tästä alta ja tarinaanhan voi tutustua kotisivuillani kahden luvun verran ilmaiseksi. Juonikuvaus löytyy myös tätä linkkiä klikkaamalla.

Mukavaa vapun odotusta. Ehkä täältä pölähtää pieni likainen kertomuskin loppuviikosta!

t. Lilith

KARTANO LUVUT 7-8

WWW.EROOTTISIATARINOITA.FI