SEURALAINEN 10

Koko Axelin vierailun jälkeisen viikon minusta tuntui, että hehkuin ylimääräistä virtaa ja valoa joka puolelle. Mies oli jäänyt luokseni iltaan asti ja syönyt kanssani jopa iltapalaa ennen kuin oli sanonut, että hänen piti mennä. Kaverit yliopistolla kyselivät olinko rakastunut ja tytöt klubilla epäilivät, että olin saanut tavallista rahakkaamman pokan.

Olin pystynyt nimeämään yhden sisälleni pysyvästi asettuneen tunteen ja se oli raivoisa mustasukkaisuus. Vaikka minulla ei ollut mitään oikeutta siihen, olin toivottoman mustasukkainen. En voinut itselleni mitään. Aloin kysellä Lauralta ja Emmalta varovaisesti, aina kun siihen tuli luonteva mahdollisuus, keitä tyttöjä Axel säännöllisesti pani heidän tietääkseen. Emma kertoi, että vielä vuosi sitten Axel oli käynyt erityisesti Ayshan ja Vanessan luona, mutta että nyt kukaan ei ollut kertonut mitään pitkään aikaan. Tytöt epäilivät, että mies tapaili jotain klubin ulkopuolista naista. 

Aikaa alkoi taas kulua, tapaamisestamme oli jo viikkoja ja kesä tulossa, kun Axel soitti. Hän ei ollut puhunut minulle mitään henkilökohtaista tai tehnyt mitään kanssani kahdestaan ja aloin olla taas epätoivoinen ja surumielinen. Hän tietenkin soitti useinkin paitsi silloin kun laittoi tiedon, että tulossa oli tapaaminen tai oleskelujakso vakioasiakkaan kanssa, jonka jo tunsin hyvin. Joka tapauksessa – vaikka jouduin aina pettymään – olin aina innoissani ja toiveikas.

– Ellen, mies aloitti lyhyesti.

– Mulla on sulle hommia. Tulee vähän äkkiä, mutta miten sulle sopii huominen?

Minun olisi pitänyt olla lukemassa sopimusoikeuden tenttiin, mutta en sanonut vielä mitään.

– Mitä sulla on tiedossa?, kysyin haluttomasti ja näpräsin hiuksiani.

– Illallinen, johon mä oon menossa ja johon osallistuu neljä muuta henkilöä. 

Sydämeni alkoi hakata kuin hullu. Pyysiko Axel minua mukaansa seuralaisenaan? Nakkasin ajatuksen tenttiin lukemisesta kuuta kiertävälle radalle.

– Kyllä mulle sopii. Onko mitään pukeutumistoiveita? 

– Tärkeitä vieraita. Me mennään Oloon. Sitten siitä Groteskiin tai American Bariin, joten laita parasta päälle. 

Siitä hetkestä lähtien leijuin säälittävästi ilmassa ja aloin suunnitella, miten hurmaisin koko seurueen ja varsinkin Axelin. Olin päättänyt, että halusin puhua miehelle, vaikka minua jännittikin niin että melkein oksetti. Axelilla täytyi olla jotain tunteita minua kohtaan, kun hän käyttäytyi niin kuin käyttäytyi. Hänellä oli vain ärsyttävän hyvä itsehillintä.

Seuraavana iltana katselin kuvajaistani peilistä. Olin pähkäillyt koko illan mitä pukea ja miten laittaa pitkät tummat suortuvani, mutta päädyin meikkaamaan maltillisesti kirkkaanpunaista huulipunaa lukuunottamatta ja kiinnittämään hiukseni ylhäälle. Päälläni oli punainen, pitkähihainen ja korkeakauluksinen Balmainin mekko, joka oli kauniisti kuvioitu ja jossa oli niin lyhyt helma, että minun pitäisi jättää stay-upit pois, vaikka toukokuun illat olivat vielä viileät. Yhdistin mekkoon vielä Minna Parikan korkeat punaiset satiiniavokkaat ja olin valmis. 

Olimme sopineet tapaavamme Ottomaanin alakerran baarissa ja kun saavuin, Axel oli jo paikalla. Hänen silmänsä näyttivät tummemmilta kuin tavallisesti, kun hän katsoi minua päästä jalkoihin. Hänen päällään oli tummansininen puku, valkoinen paita ja solmion sijasta paidankauluksen alle solmittu sininen kaulaliina. 

– Sun asiakas tulee ihan just. Se soitti äsken. 

– Mikä?, minä kysyin hämmentyneenä.

– Asiakas. Risto on suomalainen, mutta sillä on helvetin isot bisnekset piilaaksossa, oma yritys, joka on pelimaailman huipulla ja se on keksinyt useita tunnettuja sovelluksia. 

Nielaisin vaikeasti ja nöyryytyksen puna alkoi hiipiä kaulalleni ja poskilleni. Totta kai. Asiakas. Mitä minä olin oikein kuvitellut? Se, että Axel osallistui jollekin päivälliselle, ei ollut kovin harvinaista – tytöt olivat kertoneet siitä. Mutta hänellä oli aina seuralainen ja olin kuvitellut…Yhtäkkiä viha löi lävitseni niin, että jos minulla olisi ollut puukko kädessäni, olisin saattanut heilauttaa sitä Axelia kohti. 

Omistava. Niin hän oli kuvannut suhdettaan minuun. Omistava, silloin kun se hänelle sopi, ajattelin asian loppuun asti katkerasti.

Tämä loppuisi tähän, minä päätin. Vielä tämän illan olisin maailman paras seuralainen ja sen jälkeen lopettaisin tai ottaisin muutaman ukon mukanani ja perustaisin oman palvelun. 

Samassa ovi kävi ja seurue, jossa oli kolme miestä ja yksi nainen asteli sisään. Axel nousi tervehtimään. Oli ilmeistä, että kaikki tunsivat toisensa ennestään. Hymyilin niin, että suupieleni tuntuivat kramppaavan ja kun Axel esitteli minut, tervehdin kaikkia ystävällisesti. Kaksi vanhempaa miestä olivat saksalaisia, ja kuusikymppinen, kaikenkokeneen näköinen, harmaapäinen ja kovasilmäinen nainen oli amerikkalainen sijoittaja. Asiakkaani Risto oli pitkä, kolmenkymmenen paremmalla puolella oleva ruskeatukkainen söpöläinen. Hänellä oli ruskeat lämpöiset silmät, kaunis nauramaan taipuvainen suu ja paksu ruskea taipuisa tukka. Odotimme vielä hetken, ja Vanessa pitkine säärineen ja vaaleine hiuksineen saapui Axelin rinnalle vaaleanvihreässä, liehuvassa mekossa. He näyttivät todella hyviltä yhdessä, ajattelin käärmeissäni, mutta käänsin sitten pääni pois.

Olin julmetun vihainen, mutta ainakin asiakkaani oli nuori ja hyvännäköinen.

Sen hetken jälkeen en vilkaissutkaan Axelia. Menimme ravintolaan ja kyselin Ristolta järjestelmäarkkitehtuurista, hänen kehittelemistään sovelluksista, elämästä Kaliforniassa ja kun hän kertoi pitävänsa Kafkasta, aloimme keskustella kirjallisuudesta.

– Mikä sun lemppari on?, kysyin Ristolta.

– Muodonmuutos, hän vastasi epäröimättä. – Siinä on niin avuton fiilis sen Samsan puolesta. Oon joskus miettinyt, että jos kaikki bisnekset menis nurin jonkun hirveen oman mokan takia, mulla vois olla samanlainen olo. Jenkeissä on paljon kavereita kun menestyy, mutta olis mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuis, jos musta tulis luuseri. Saisin palata häntä koipien välissä kotiin Suomeen ja perhekin varmaan häpeäis mua. 

Aloin nauraa. 

– Tuskin sä ittees niin epätoivoisesta asemasta löydät, että heräät joku kaunis päivä jonain syöpäläisenä tai koppakuoriaisena.

Silmäni livahtivat kielletysti ja varkain Axeliin. Hän puhui vieressään olevalle amerikkalaisnaiselle, jonka nimen olin jo unohtanut, mutta hänen silmänsä olivat minussa. Hän näytti kireältä ja tyytymättömältä ja hänen suupieltensä juonteet näkyivät selvästi aivan kuin hän olisi purrut hampaitaan yhteen. Mitähän minä nyt tein väärin? Vai oliko hän vaihteeksi taas omistavalla tuulella?

Illallinen meni hienosti ja kun pääsimme American Bariin, tilasin talon Daiquirin ja sitten toisenkin. En yleensä juonut paljon, ja illallisen aikana tarjotun viinin jälkeen cocktailit alkoivat pehmentää vihani ja suruni särmiä. Valitettavasti ne toivat esiin myös ei-toivotut tunteet, joita olin päättänyt vältellä.

Niinpä sitten siinä kauniilla sohvalla istuessani, englantia, saksaa ja suomea sorinana korvissani, myönsin viimein itselleni sen, mikä oli ollut ilmiselvää jo kuukausikaupalla. Että olin pyristelyistäni huolimatta rakastunut Axeliin. Intohimoisesti ja täysin peruuttamattomasti. Olisin halunnut kuristaa Vanessan, joka flirttaili ja kosketteli miestä ja minua tympäisi ajatus mennä sänkyyn Riston kanssa. Viimeksi mainittu oli uusi tunne ja olin havainnut siitä oireita sen jälkeen, kun Axel oli käynyt kotonani tivaamassa poikaystävästäni.

Drinkkien jälkeen kysyin joka tapauksessa Riston suunnitelmia loppuillaksi ja hän sanoi matalalla äänellä haluavansa päästä nukkumaan. Sillä ehdolla, että minä tulisin hänen kanssaan hotellihuoneeseen drinkille. 

Risto oli selvästikin uusi seuralaisbisneksessä. Vaikka hänen itsetunnossaan ja repliikeissään ei ollut vikaa, hän vaikutti hiukan vaivaantuneelta. Kysyin, mistä hän oli saanut tietää palvelusta. 

– Mun kaveri kertoi, Risto sanoi. – Ja mä olin utelias. Mä oon nähny tuttujen kainaloissa tyttöjä, joiden oon tienny olevan escorteja ja ne on ollu upeita. Oli vaikeeta uskoa, että Suomessa olis sama taso. Mun moka. Sä oot uskomattoman kaunis.

– Kiitos, sanoin yksinkertaisesti ja sivelin Riston kättä. 

– Mennäänkö?, ehdotin sitten. 

Risto nousi heti paikalla ja tarttui käteeni. Hän ei ollut kähmijätyyppiä, mikä oli mukavaa vaihtelua. Huomasin Axelin silmien seuraavan meitä, mutta en katsonut niihin. Risto oli majoittunut hotelli Torniin, joten meidän ei tarvinnut muuta kuin ajella hissillä hotellin Jugend-sviittiin. Huone oli pienempi kuin ne suuret hienot sviitit, joissa olin usein oleskellut, mutta tunnelma oli ihana ja huoneessa oli kakluuniuunikin. 

Risto ei puhunut paljon, kun kävelin huoneen lävitse ikkunaan. Hän tuli taakseni, veti mekkoni vetoketjun alas ja pudotti vaatteen nilkkoihini. 

– Mä oon koko illan halunnu tehdä tän Ellen, mies sanoi takaani käheästi. 

Potkaisin avokkaani pois jaloistani ja nautin, kun hyväkuntoinen, lihaksikas miehen vartalo painautui minua vasten. Minulla oli ylelliset Agent Provocateurin alusvaatteet, jotka olivat hiukan kinky-henkiset ja melkein läpinäkyvät. Risto käänsi minut ympäri ja minä katsoin häntä viettelevästi. Olin vihainen, loukkaantunut ja seksuaalisesti turhautunut ja Risto näytti hyvältä. Tästä tulisi hyvä keikka. 

Mies avasi tukkani yksinkertaisen nutturan ja alkoi sitten hyväillä ihoani samalla, kun hän nyki alusvaatteet päältäni. Kun hän katsoi paljasta vartaloani, hänen hengityksensä oli jo hyvin kiihtynyt. Siirsin käteni hänen takinliepeisiinsä ja kysyin:

– Haluutko säkin vähän vähentää vaatetta?

– Toki, mies vastasi, mutta melkoisen poissaolevasti. 

Hänen kätensä puristivat rintojani ja minä suljin silmäni ja voihkaisin pehmeästi. Nipukkani kovettuivat välittömästi ja Risto painoi päänsä ja imaisi toisen rinnankärjen suuhunsa. Samalla hänen toinen kätensä painui jo kosteaa häpyäni vasten. Päästin uuden voihkaisun ja painauduin miehen housujen alla seisovaa kullia vasten. 

Risto oli kärsivällinen mies. Hän piti selvästi hitaasta etenemisestä ja hän jaksoi hieroa ja kiihottaa klitoristani pehmeästi ja sivellä märkää vakoani niin pitkään, että polveni vapisivat. Samalla hän koko ajan kiusasi rintojani näykkimällä ja imemällä ja puristelemalla toista toisella kädellään. 

Olin saanut riisuttua hänen mustan pukunsa takin ja avattua pari paidannappia, mutta vasta kun polvistuin ja kaivoin hänen hyvänkokoisen ja mukavan paksun kalunsa esiin ja otin sen suuhuni, mies alkoi riisuutua todenteolla. Suutelin kalun kärkeä, joka vuoti jo tippoja ja kostutti miehen elintä, nuolaisin terskaa ja tein sen uudelleen. 

Kuulin Riston henkäisevän terävästi. Kun otin hänen entisestään jäykistyvän kullinsa kunnolla suuhun ja aloin imeä ja runkata vartta toisella kädelläni, hän tarttui tukkaani ja sihahti:

– Ellen. Lopeta. Mä en kestä kauaa, enkä haluu tulla vielä. Enkä sun suuhun.

Minä nostin katseeni mieheen ja Risto alkoi riisuutua. Puvun alla oli kauniisti ruskettunut ja upean lihaksikas vartalo ja nuolaisin huuliani. Sain harvoin näin hyvännäköistä ja mielenkiintoista asiakasta. Ajatukseni katkesivat, kun Risto nappasi minut syliinsä ja pyörähdimme sänkyyn. 

– Voi jumalauta Ellen, mä haluun sut kaikissa asennoissa. Mulla on seissy koko illallisen ja mietin jo, pitäiskö mun viedä sut vessaan pikapanolle, kun musta tuntui, että mä laukeen mun housuihin.

Hymyilin miehelle kiusoittelevasti ja otin hänen kalustaan kiinni.

– Hyvä, ettet vienyt. Mä tykkään, kun tää sun kyrpä on niin kivikovana. 

Sen jälkeen en pystynyt puhumaan. Risto suuteli minua. Hän näykki huuliani, tunnusteli hampaitani ja tutki suuni sisäpuolta kuin arkeologi. Huolellisesti, milli milliltä. Minä vastasin vaistomaisesti. Se tuntui todella hyvältä. Kun Risto nosti lantiotani ja painoi päänsä reisieni väliin, aloin huohottaa ja kiihottua järisyttävää vauhtia. Hän nuoli vakoani alhaalta ylös, paineli kielellään klitoristani, pumppasi kielenkärkeään pilluani vasten ja näykki ja lipoi poimujani. Kun hän painoi kaksi sormeaan sisääni ja hieroi kielellään klitoristani, kirosin silmät kiinni ja päästin kimeän kirkaisun, kun laukesin ensimmäisen kerran. 

Risto nussi minua sormillaan ja imi klitoristani niin pitkään, että supisteluni laantuivat ja sitten aivan äkkiä hän nousi polvilleen levitettyjen reisieni väliin, nosti toisen sääreni vartaloaan vasten ja tarttui kiinni nilkastani samalla, kun hän nosti lantiotani toisella kädellä.

– Sä oot niin suloisen pieni ja seksikäs, Risto kuiskasi käheästi ja survaisi kivikovan kyrpänsä sisääni, pohjaan asti. 

Minulta pääsi kissamainen naukaisu ja sitten värisevä, äänekäs huokaisu. Mies tuntui hyvältä. Hän näytti hyvältä. Suljin silmäni, mutta kun Axelin silmät alkoivat pyöriä mielessäni, avasin silmäni ja tuijotin tiukasti ja päättäväisesti suklaanruskeisiin himosta tolaltaan oleviin silmiin. Risto alkoi nussia ja enää hän ei jaksanut olla kärsivällinen. 

Hän kynti tiukkaa, märkää rakoani kärsimättömästi, mutta hänen kätensä jaksoivat yhä hieroa minua. Kiima tuntui virtaavan kovien rintojeni ja kuuman pilluni välillä, kun Risto nipisteli hellästi nännejäni ja klitoristani vuoronperään. Tuijotin häntä edelleen tiukasti silmiin ja vartaloni alkoi kiristyä uutta kliimaksia varten. Mies huomasi, kun aloin läähättää ja kiihdytti tahtiaan. 

– Voi Risto, mä en kestä! Anna…voi pane mua, tuntuu niin hyvältä…, anelin mieheltä ja se taisi olla ensimmäinen kerta, kun aidosti tarkoitin sanojani asiakkaan kanssa.

– Perkeleen pieni kolo sulla, pikku Ellen, mies murisi minulle, eikä vaikuttanut enää lainkaan ystävälliseltä. – Mun on saatava sut takaapäin, että saat kullia oikein syvälle, niin kuin tykkäät…, mies mutisi ja käänsi minut ympäri.

Hän nosti perseeni ilmaan, niin että pääni ja käsivarteni nojasivat patjaa vasten ja rintani ja vatsani olivat ilmassa, tarttui lanteisiini ja alkoi työnnellä kyrpäänsä sisääni luvattoman herkullisesti ja kovaa. 

– Mä kuulin, että yks parhaista huorista maailmassa on koto-Suomessa, Ellen, ja arvaa kuka se on? Sun pillu on niin kuuluisa, että sä oot kohta tasoissa Amelién kanssa. 

Kuuntelin vain puolella korvalla, mutta hänen sanansa kiihottivat minua ja työntelin lantiotani anteliaasti miehen kullia vasten. Samassa mies voihkaisi.

– Mä oon niin herkkänä…, Risto huohotti. Hän veti kalunsa pois sisältäni hetkeksi, niin että vain hänen kalunsa kärki painautui pilluani vasten. 

– Haluuko sun ahne pieni pillu lisää?, mies ärisi takanani ja minä huohotin ”kyllä” ainakin kymmenen kertaa. 

Risto työntyi taas kerralla sisään ja alkoi työstää jo valmiiksi kouristelevaa koloani tiukkaan tahtiin.

– Voi vittu, mikä perse, Ellen rakas, mä ostan sut puoleksi vuodeksi, vähintään, eihän tää riitä mihinkään, mies huohotti takanani ja nautinto vyöryi aaltoina ylitseni, jokaisen rivon sanan iskiessä korviini. 

Risto nussi minua kuin henkensä hädässä ja minä puristuin hänen ympärilleen kerta toisensa jälkeen tiukemmin. Koko vartaloni jännittyi vähitellen ja alavatsani oli kireitä, kiimaisia solmuja täynnä. Olin läpimärkä, mutta Risto täytti minut niin hyvin, että vaikka en voinut tehdä muuta kuin voihkia ja huutaa ja painaa takamustani hänen kyrpäänsä vasten, aloin tuntea, kuinka orgasmi lähestyi kovaa vauhtia.

– Multa tulee! Multa tulee! Multa tulee! Lujempaa, ole kiltti!, kiljuin lopulta, kun olin pelkkien vaistojeni ja vartaloni tuntemusten varassa. 

Risto totteli. 

– Saatana, mikä kiimainen lutka sä oot!, mies ärähti. Minä laukesin kovemmin kuin pitkään aikaa. Vääntelehdin ja väännyin Riston alla ja pilluni puristi hänen kulliaan niin lujaa, että hän kirosi uudelleen ja uudelleen. Kun aloin kouristella valtavalla voimalla hänen ympärillään, mies ärjäisi ja ampui spermansa syvälle sisääni. Orgasmini kasvoi ja jatkui uudelleen, kun tunsin, kuinka Riston kulli nyki ja pumppasi lastiaan sisääni. Mies piteli mina kiinni lanteista, kulli sisälläni niin pitkään kuin mahdollista, kunnes laski minut vuoteelle ja heittäytyi huohottaen viereeni.

Suljin silmäni ja nautin hetken täysin ajatuksettomasta tilastani. Sitten muistin loukkaantumiseni ja raivoni ja pakotin silmäni taas auki. Halusin työntää ikävät asiat nyt syrjään ja nauttia Ristosta niin kauan kuin mahdollista. 

– Odota hetki, pikku jakorasia, sä saat tänä yönä sellaset kyydit, ettet istu viikkoon, Risto uhkasi pehmeästi ja minä naurahdin. 

– Ehkä sä tosiaan et saa musta tarpeeksi hetkeen, kiusasin häntä ja yritin kuulostaa huolettomalta. Tosiasiassa minua kiehtoi ajatus päästä eroon Axelista ja häntä kohtaan tuntemistani kipeistä tunteista ja hänen minulle jakamistaan alituisista loukkauksista. Vaikka ehkä Axel ei edes ajatellut niitä loukkauksina. Hän vain kohteli minua mielitekojensa mukaan. Ja minulle alkoi riittää. 

– Ehkä en, Risto virnisti minulle. – Mä en oo koskaan ostanut escortia, mutta ostin kerralla oikean. Ehkä mun tosiaan on pakko viedä sut mukanani. 

Kun yö oli ohitse, Risto oli nainut minua niin monta kertaa, että olin seonnut laskuissa. Hän oli pannut minua jokikisellä sviitin pinnalla, suihkussa, kylvyssä ja kerran jopa parvekkeella: hän oli yksinkertaisesti vetänyt minut mukanaan kylpyhuoneesta parvekkeelle, kun minulla oli ollut pelkästään pyyhe ympärilläni, nojannut minut parvekkeen kaidetta vasten ja nussinut keskellä iltaöistä Helsinkiä, vastapäätä valaistuja ikkunoita ja alla kulkevaa hiljaista katuvilinää.

Olin aivan varma, että ainakin muutama katse oli etsinyt voihkimisen ja ähinän alkulähdettä ja ehkä löytänytkin. Minut. Ja olemattoman pyyhkeeni, joka oli pian valunut Riston työntöjen tahdissa pois rinnoiltani, lopulta niin, että ainoa, mikä kiimasta kireitä rintojani oli peittänyt, olivat olleet Riston kovat, valkoista lihaa leipovat ja puristelevat sormet. Eipä sillä, että Ristokaan takanani olisi ollut erityisen hyvin peitetty. Hänellä oli ollut yllään pelkät bokserit, joiden lomasta hän oli upottanut kullinsa minuun.

Kun heräilimme aamupäivästä, mies tarttui minuun taas ja siveli hiuksiani taaksepäin.

– Pystytkö sä irrottautumaan muutamaksi kuukaudeksi?, Risto kysyi. 

Minä tuijotin miestä ja ajattelin hetken asiaa. Hän oli hyvännäköinen, nuorehko, upea pano ja ystävällinen. Ja epäilemättä saisin ostaa hänen laskuunsa ihan mitä halusin. 

– Totta kai, minä vastasin hymyillen ja päätin, että Axel saisi haistaa pitkän paskan, jos yrittäisi estää minua. Sanoisin hänelle myös, että hänen taksansa oli juuri tippunut 30 prosenttiin ja sitä tulisi hänelle vain seuraavan kuukauden ajan siitä hyvästä, että hän oli tutustuttanut minut Ristoon. Hermostunut värinä kulki vatsanpohjassani, mutta olin niin vihainen, että en välittänyt. 

– Mun pitää vaan käydä juttelemassa Axelin kanssa, sanoin Ristolle. Risto nyökkäsi ja veti minut sitten taas allensa. 

– Mutta ei vielä, pikkuinen. Ensin mä nain sua. Mulla on sun perse kokeilematta, ja ensin sä saat lastit taas tuonne pikku koloon.

Huokaisin hiukan liioitellun tyytyväisenä, suljin silmäni ja heitin pelkoni romukoppaan ainakin hetkeksi.

Suhteet Seksi Suosittelen Höpsöä

SEURALAINEN 9

Sen yön jälkeen Axel otti minuun selvästi etäisyyttä. 

Hän koulutti minua, kuten aiemminkin. Kuuntelin luentoja eri maiden tavoista, tervehtimisjärjestyksestä, pukukoodeista ja jos hän koki, ettei itse tiennyt asioista tarpeeksi, hän toi mukanaan asiantuntijan. Minulle annettiin perehdytystä arkkitehtuurista venäläiseltä ja hollantilaiselta huippusuunnittelijalta. Sain kuunnella erästä ranskalaista tyylikonsulttia, suomalaista huippusommelieria, saksalaista olutasiantuntijaa, joka selitti oluen valmistusprosessin aina ohran tai muun viljan käsittelystä mallastamiseen ja siitä eri tyyppisten oluiden valmistamiseen. 

Opin pitämään Fendin nahkalaukuista, vaatteissa lempimerkkini olivat loistavan värikäs Kenzo ja toisaalta jännittävä mutta klassinen A.P.C. sekä Balmain. Kun viinit olivat kyseessä valitsin lempirypäleikseni Rieslingin ja Malbecin, oluista pidin Hefe-Weizenista tai Weissbieristä, kuten münchenlainen kouluttajani sitä kutsui tai melkein mistä tahansa hyvin tehdystä IPA:sta. Mikä tärkeintä, opin, että jos minulla oli mahdollisuus asiantuntijan konsultointiin, minun kannattaisi kuunnella.

Koska vietin päivät yliopistossa ja illat Axelin koulutuksessa, olin iltaisin rättiväsynyt. Axel järjesti minulle aika ajoin uusia asiakkaita, mutta he olivat järjestään saman tyyppisiä kuin Pietro. Vanhempia, kohteliaita miehiä, jotka halusivat päästä irti arjesta kanssani, ja jotka halusivat tehdä oloni mukavaksi.

Minulla ei ollut syytä kieltäytyä sänkyyn menemisestä kenenkään kanssa ensimmäisellä kerralla, vaikka orgasmin saaminen kaikkien kanssa ei ollut helppoa. Joidenkin miesten tekniikka oli vain niin pielessä, että jouduin ohjaamaan heidän kätensä kädestä pitäen oikeaan paikkaan tai antamaan oikeaa painetta. Kukaan ei kuitenkaan valittanut, jos suljin silmäni ja ajoin itseni jonnekin aivan muualle ja hieroin käytännössä itse itseäni. Ja kuvittelin jonkun muun tilalle.

Erään suomalaisen yritysjohtajan kanssa seksi oli niin luvattoman huonoa, että edes minä en pystynyt laukeamaan. Tajusin jo illallisella, että hänen kanssaan ei voinut keskustella saatikka yrittää neuvoa häntä jossain, sillä kyseessä oli tyyppi, joka luuli tietävänsä kaiken. Illallispöydässä hän tunki jo kätensä hameenhelmani alle ja roplasi kovakouraisesti häpyäni. Siitä oli seksikkyys kaukana. Harkitsin jo illan keskeyttämistä, mutta hän ei ollut väkivaltainen. Ennemminkin epätoivoinen. Kun pääsimme hotellihuoneeseen, hän vain repi vaatteeni pois, hieroi rintojani kuin olisi luutunnut lattioita ja vaikka hän kuinka puhui rumia ja kehui vartaloani, en millään saanut itseäni halukkaaksi. Pannessaan rynkytti ja ryski ja kohteli jalkoväliäni kuin olisi hieronut hiekkapaperilla huonekalua. Olin siinä vaiheessa onneksi jo niin kokenut, että minulla oli hiukan öljyä ja liukastetta mukanani ja heti kun tajusin, mitä oli tulossa, kävin vessassa hoitamassa alapääni kuntoon.

Tytöt nauroivat itsensä läkähdyksiin, kun kuvasin tilannetta ja kerroin, että suuren metsäyhtiön toimitusjohtaja saattoi olla suuri johtaja, mutta että nussia hän ei osannut ollenkaan. Olin muutamassa kuukaudessa oppinut tuntemaan useimmat tytöistä, ja varsinkin Laurasta ja jo vähän vanhemmasta Emmasta oli tullut hyviä ystäviäni. He tituleerasivat minua mielikuvitusseksin sankariksi sen jälkeen, kun olin kertonut heille, miten pystyin saamaan orgasmin melkein kenen kanssa hyvänsä. Emma oli Aleksein vakiotyttöjä ja hän kertoi, että hän kiihottui juuri siitä, mikä oli minulle ollut inhottavaa. Se, että häntä kohdeltiin kuin esinettä. Mutta Emma olikin s/m-tyttö ja harrasti sitä vapaa-ajallaankin. Virallisesti emme olisi tietenkään saaneet juoruta asiakkaista saati nauraa heille, mutta se oli osa prosessia, jolla päänsä piti pinnalla varsinkin jos asiakkaita oli monta viikossa. 

En edelleenkään hävennyt sitä, että sain rahaa seksistä ja että sain orgasmin helposti, mutta joskus minua hiukan ahdisti, että minun piti vaihtaa partneria niin usein. Axel huolehti siitä, ettei heitä ollut kahta enempää viikossa, mutta koska minulla ei ollut kainaloa, johon käpertyä keikkojen jälkeen, tunsin itseni yksinäiseksi, vaikka saatoinkin nauttia seksistä. Kaipasin yhteyttä toiseen ihmiseen, aitoja tunteita. Työstäni ei myöskään tehnyt helpompaa se, että makasin melkein aina minua ainakin 30 vuotta vanhempien miesten kanssa, joilla suurimmalla osalla oli roikkuva maha, heikosti seisova kulli ja keltaiset hampaat. Harvalla nuoremmalla oli tarpeeksi rahaa.

Olin hankkinut uuden vuokra-asunnon Ullanlinnasta kauniista vanhasta talosta Jääkärinkadulta ja oman vuoteeni sylissä ja illan pimeydessä myönsin joskus, että osa ahdistuksestani saattoi johtua siitä, että Axel ei tullut minua lähellekään, ellei ollut kyse koulutuksestani. Ja kun hän eräänä syystalven päivänä sanoi tehneensä kaiken, mitä pystyi, yhteytemme katkesi käytännössä kokonaan.

Tienasin hurjia summia. Minulla oli asiakkaita, jotka buukkasivat minut viikoksi ja kyseessä oli silloin kymmenien tuhansien eurojen lasku. Yhden vuorokauden hinnaksi oli vakiintunut 10 000 Euroa ja sen maksoivat mielellään pihit hollantilaisetkin. Edes se surkea suomalainen johtaja ei valittanut. Hän tuskin edes tiesi, että nainen saattoi saada orgasmin.

Ennen kuin seuraava kevät saapui, minulla oli koossa mukava pieni pesämuna, jonka avulla otin lomaa aina silloin tällöin. Viikon tai kahden asiakkaani olivat vieneet minut milloin minnekin: Rivieralle purjehtimaan, Egyptiin snorklaamaan, Singaporeen shoppaamaan. Kerran olin ratsastanut Pustalla, parina iltana vaeltanut Mentonin kaduilla, jota pidin kauneimpana kaikista näkemistäni kaupungeista ja kerran olin istunut pistävän jäätävässä tuulessa Jäämeren rannalla, kun asiakas oli vienyt minut Hammerfestiin. 

Jos otin omaa lomaa, en halunnut matkustaa ulkomaille. Palasin aina Tornioon. Isäni oli Kemistä ja äitini Torniosta ja joskus pois lähtiessä tuntui, että hampaani halkeavaisivat, kun purin niitä niin kovaa yhteen koti-ikävästä jo etukäteen. Olin kasvanut rehvakkaan murteen, mahtavien jokisuistojen, rajakaupan ja vihaisena vinkuvan merituulen alueella ja vaikka olin nähmyt ja kokenut paljon, aloin arvostaa eri tavalla kotiseutuni omaleimaisuutta, joka oli monelle suomalaisellekin täysin tuntematon.

Vaikka olin ollut uhmakas Axelille sinä iltana, kun hän oli myöntänyt, että hän ei pitänyt siitä, että panin Lauria tai Panua, vältin molempia parhaani mukaan. Lauria ei paljon näkynytkään, mutta Panu oli tehnyt aloitteen pari kertaa. Toisella kerralla oli ollut jo huhtikuu ja silloin kerroin hänelle valheen. Että minulla oli poikaystävä. 

– Miten sä sen vielä kaiken tän keskellä hoidat?, Panu nauroi ja luulen, että hän tiesi minun valehtelevan. Miten minä olisin ulkomaanmatkani ja jatkuvat yölliset poissaoloni poikaystävälle selittänyt? Oli aivan tarpeeksi vaikeaa selittää äidille ja isälle, miten minulla oli varaa käydä jatkuvasti ulkomailla, vaikka valehtelinkin usein olevani vain Baltiassa tai vaikka Ruotsissa.

Kaksi iltaa keskustelun jälkeen ovikelloni soi. Olin hiukan hämmästynyt. Oli torstai-iltapäivä ja se oli minun ainut tynkäpäiväni yliopistossa. Kukaan kurssikavereistani ei kuitenkaan ollut ilmoittanut, että olisi tulossa käymään. Ja sellaisia, jotka olisivat voineet tehdä niin, oli vain pari. Ottomaanin tyttöjen kanssa meillä oli kirjoittamaton sääntö, että emme sotkeneet yksityiselämäämme liikaa työhömme ja tapasimme lähinnä Ottomaanissa tai sitten joskus harvoin ravintolassa tai pubissa.

Hetken ajattelin, että ovella saattaisi olla joku yli-innokas asiakas, joka oli jotenkin selvittänyt osoitteeni. Kerran oli käynyt niin. Ei mies mitään pahaa ollut aikonut tai tehnyt – itse asiassa hänellä oli mukanaan ruusukimppu, mutta klubilta hän oli lentänyt välittömästi ja ajatus stalkkerista oli epämiellyttävä. 

Roplasin kuitenkin oven auki. Axel seisoi sen takana, astahti askeleen eteenpäin, jotta voi nojata ovenkarmiin ja katsoi minua silmiin sanomatta sanaakaan. 

– Axel, minä henkäisin melko tyhmästi ja katsoin häntä päästä jalkoihin ja epäilin, että suupielestäni valahti hiukan kuolaa suupieleeni. En ollut nähnyt miestä kuin tulossa ja menossa tai puhumassa jollekin toiselle tytölle niinä ohikiitävinä hetkinä, joina olimme lipuneet toistemme ohitse. Olin monta kertaa miettinyt, miten miehestä oli tullut se, mitä hän oli. Aatelisperheen kasvatti, joka kantoi asetta venäläisten gangstereiden varalta. Korkeatasoisen seuralaispalvelun pyörittäjä, joka tuntui tietävän jotain melkein kaikesta maan ja taivaan välillä. Ja herra tietää mitä sen lisäksi. Epäilin, että seuralaispalvelu oli vain pieni osa Axelin bisneksiä. 

Mies pysyi hiljaa, mutta risti pitkät käsivartensa rinnalleen. Olin niin lähellä häntä, että minun täytyi taivuttaa niskani melkein epämukavaan asentoon, jotta näkisin hänen kasvonsa. Axelilla oli päällään kolmiosainen puku, joita olin oppinut rakastamaan. Vain harva suomalainen käytti sellaisia, ja Axelin puvut olivat aina niin hyvin istuvia, että epäilin niiden olevan mittatilaustyönä tehtyjä. Tämän päiväinen asu oli harvinaisen värinen: kylmän ruskean ja luumunpunaisen väliltä, joka sai hänen vaaleanvihreät silmänsä hehkumaan jaden värisinä. Hänen paitansa oli viininpunainen. Vaikka asu oli huoliteltuakin huolitellumpi, hänen melkein valkoiset hiuksensa olivat vähän sekaisin ja suun tienoilla näkyi kireyttä, jota en osannut tulkita. 

– Mitä…?, minä aloitin, kun hiljaisuus venyi ja mies vain tuijotti minua. 

– Saanko mä tulla sisään?, Axel kysyi ja astuin sivuun. 

Minua harmitti hiukan, että mies ei ollut ilmoittanut tulostaan, sillä minulla oli päällä vain yksinkertainen valkoinen t-paita ja skottiruutuiset punaiset olohousut. Kävelimme pieneen keittiööni.

– Asutteko te yhdessä?, Axel kysyi harkitun uteliaaseen sävyyn, mutta hän vilkaisi minua terävästi. 

Tajusin heti, mistä oli kysymys.

– Eikö mulla saa olla yksityiselämää? Emmalla on, minä vastasin niin viileästi kuin osasin, mikä ei ollut paljon, kun Axel oli kyseessä. 

– Saa tietysti, mutta mun bisnekset on luottamuksellisia ja jos sä asut jonkun kanssa, sä paljastut ennemmin tai myöhemmin. Sun työhön on mahdotonta yhdistää idyllistä perhe-elämää.

– Ehkä se ei vaan halua tietää. 

Axel nauroi teräksiseen sävyyn. 

– Ai että miestä ei kiinnosta, missä sen tyttöystävä tai avovaimo luuhaa yöt pitkät tai minne se matkustaa viikoiksi ilman häntä itseään? Älä unta näe. Jos se sellasta paskaa sulle syöttää ja sä uskot sitä, sä oot tyhmempi kuin mä luulin. Mieti, kuinka helppoa sen on seurata sua mihin vaan. 

– Emmalla on avomies!, minä ärähdin.

– Joka tekee töitä mulle!, Axel vastasi yhtä ärtyneesti. – Ja se tietää, miten pidetään turpa kiinni!

– Mistä sä tiedät, miten mun poikaystävä…

En ehtinyt pidemmälle, kun Axel käveli minuun kiinni, nappasi poninhännällä olevasta tukastani kiinni ja taivutti minua hiukan taaksepäin niin, että minun oli otettava kiinni ruokapöytäni reunasta joka painautui takamustani vasten. 

– Kuka se on?, Axel kysyi hermostuttavan pehmeästi ja kumartui korkeuksistaan niin, että hänen kasvonsa olivat melkein kasvoissani kiinni.

– Miksi niin?

– Mä laitan sen seurantaan. Ja varmistan, että se ei ala hengata sun perässä, kun sä teet töitä. 

– Miten sä sellasta pystyt järjestämään…, aloitin, mutta silloin Axel suuteli minua. Oikeasti suuteli minua. Ja aivan eri tavalla kuin ennen. Hän painoi huulensa ensin pehmeästi huuliani vasten, hieroi niitä omiani vasten ja jo siinä vaiheessa ilotulitteet räjähtelivät kaikkialla kehossani. Otin kiinni hänen takinliepeistään ja avasin suuni. Hänen kielensä livahti sisään ja veri suonissani kohisi ja kiehui riemuissaan kuin sisälläni olisi räjähtänyt pato, joka oli pitänyt kaiken liikkeen ja voiman pysähdyksissä pitkän aikaa. 

Päässäni pyöri ja kehoni painautui Axelia vasten. Viimeinkin, viimeinkin, viimeinkin, päässäni hakkasi ja vaikka liimauduin miestä vasten kuinka lujaa hyvänsä, tiesin, että mikään ei riittäisi ennen kuin saisin hänet. Saisin hänet oikeasti itselleni. Edes hetkeksi. Sormeni näpräsivät miehen paitaa ja liiviä auki, enkä edes huomannut koko asiaa, ennen kuin Axel kohotti päätään silmät oudon sumeina.

– Mitä sun poikaystävä tähän sanoo? Mitä jos se yllättää meidät? 

– Ei mulla oo mitään poikaystävää, minä vastasin hiljaisella, vapisevalla äänellä.

– Sä sanoit Panulle, että sulla on, Axel sanoi ja suuteli samalla kohtaa kaulassani, jossa suoni sykki hurjaa vauhtia. 

– Mä en halunnu antaa sille ja mä halusin, että se lakkaa vonkaamasta.

Axelin kädet kulkivat t-paitani alle ja hän kuiskasi korvaani:

– Kukaan ei voi näyttää noin syötävän hyvältä tavallisessa kotiasussa.

Viimeistään se teki minusta lopun ja nyyhkäisin Axelille:

– Ota mut ole kiltti. 

– Mä en ole kiltti.

– Ota silti.

Miehen kädet liukuivat selälleni ja hän pujotti t-paitani pois yltäni ja tuijotti hetken kuin huumaantuneena kasvojani ja rintojani. 

– Mikä siinä on, että mä en saa sua mielestä, hän  ärähti melkein itsekseen. 

Tunsin juovuttavaa voitonriemua, sillä vaikka kuinka olin yrittänyt, en ollut päässyt yli Axelista, ja hän oli edelleen kaikkien fantasioideni ja yksityisten, turhautuneiden masturbointihetkieni kohde. En halunnut tunnustaa sitä hänelle ikinä, mutta sen jälkeen kun olin maannut Laurin kanssa, en ollut koskenut yhteenkään mieheen, joka ei ollut asiakas. Ja kuten aiemmin mainitsin, asiakkaissa ei usein ollut paljonkaan kehumista. Ja jos olikin, tyydytys, jonka sain, oli puhtaasti fyysistä.

Olin kyllä aikonut. Ja aikonut. Mutta kaikissa opiskelijapojissa oli jotain vikaa ja he tuntuivat naiiveilta. Ollessani vapaalla en vain jaksanut alkaa säätämään mitään kenenkään kanssa, vaikka tilaisuuksia oli silloin tällöin tullutkin. Ja mikä ero siinä olisi ollut suhteessa asiakkaisiin? Olin aivan tietoinen siitä, että suhdetta olisi vaikea ylläpitää ja yhdenillanpanoja minulla oli ammattini puolesta jo aivan tarpeeksi muutenkin. 

Kun Axel irrotti hiusrenksuni ja pujotti kätensä tummiin kiharoihini ja toisen olohousujeni vyötärön alle, kaikki mietteeni häipyivät aivoihini äkkiä hiipineeseen hernerokkasumuun. Tunsin vain Axelin kädet, jotka pudottivat housuni ja pikkuhousuni nilkkoihin niin, että alaston vartaloni painautui hänen täysissä pukeissa olevaa vartaloaan vasten. Mies suuteli minua uudelleen ja ajattelin, että hän ottaisi minut siinä pöydällä. 

Sen sijaan hän nosti minut hajareisin syliinsä ja kantoi minut pieneen makuuhuoneeseeni ja laski minut vuoteelle. Jostain syystä silmäni tuntuivat kosteilta, kun hän katsoi minua ja alkoi riisuutua hitaasti ja harkitusti. Vasta kun hän oli täysin alaston, ja silmäni sinkoilivat kuin lottopallot edestakaisin hänen suuressa ja niin pitkään himoitsemassani vartalossa, hän kiipesi viereeni sänkyyn. Hänen painava kätensä laskeutui rinnoilleni ja minulta pääsi matala ja pitkä huokaus. Vartaloni oli virittynyt täyteen valmiuteen, kun se oli päässyt Axelin läheisyyteen: kuin se olisi ollut vuosikymmeniksi nurkkaan heitetty ja jälleen löydetty ja hellään huomaan otettu Stradivarius. Kun Axelin käsi siirtyi hitaasti vatsalleni, aloin epäillä, että hän halusi tappaa minut. Saisin jonkin kohtalokkaan aivo- tai sydäninfarktin, jos hän jatkaisi yhtä hitaaseen tahtiin. 

– Axel…, minä aloitin ja nostin varmasti enemmän kuin rukoilevat silmäni Axelin silmiin.

– Onko sulla kiire?, mies kysyi ja silitti reittäni.

– On…ei…ei siis mihinkään menoa…mutta…

– Ole sitten hiljaa, hän vastasi ja avasi hiukan reisiäni.

Vaarallinen onnen tunne läikehti sisälläni samalla, kun jossain tunteen reunamilla välkkyi varoitusvalo kuin kaukana siintävä majakka. En piitannut majakasta. Minä en ollut menossa sitä kohti. Silmäluomeni tuntuivat raskailta ja ojensin käsivarteni, jotta sain koskettaa alastonta miesvartaloa, jota olin kaivannut enemmän kuin olin myöntänyt itselleni yhtenäkään päivänä tai yönä ennen tätä päivää.

Axel hyväili lanteitani ja siveli reisiäni niin, että levitin sääreni ja painauduin hänen kättään vasten niin hyvin kuin taisin. Hän suuteli rintojani sen sijaan, että olisi purrut ja kun hän imaisi rinnankärkeäni, hän ei tehnyt sitä kärsimättömästi eikä siten kuin olisi ollut vihaisen himon hallitsema. Itse asiassa se tuntui aivan päinvastaiselta. Aivan kuin hän olisi…palvonut minua. Tai ainakin vartaloani. 

Kun hänen kätensä lopulta painautui jalkoväliini, päästin niin pitkän voihkaisun kuin vain ihmiskeuhkoillani pystyin. Nyin Axelia päälleni, mutta mies sukelsi jalkoväliini ja maistoi nesteitäni ja jo kivuliaan turvoksissa olevia poimujani. Kun hän painoi kielensä klitorikselleni, laukesin ensimmäisen kerran. Hajosin kuin korttitalo ja puristin Axelin hiuksia nyrkeissäni kun selkäni kaartui kuin jousi. 

– Voi luoja, voi luoja…mä en kestä…ota mut kunnolla jooko…, höpötin, enkä edes oikeastaan kuullut itseäni, kun mielihyvä – sekä fyysinen että henkinen löivät ylitseni.

Valitukseni teki ilmeisesti viimein ja vihdoin lopun ainakin osasta Axelin itsehillinnästä, ja hän asettautui päälleni ensin puolittain niin, että pystyi suutelemaan minua ja hyväilemään rintojani. Kun kiehnäsin häntä vasten edelleen kärsimättömänä ja himoissani, hän huokaisi suutani vasten hiljaa: ”Voi saatana, Ellen”. Axel nousi kyynärpäidensä varaan pääni molemmin puolin ja alkoi viimein työntyä minuun. Se kesti ikuisuuden. Tuijotimme toisiamme kuin lumottuina ja vannon, että räpyttelin silmiäni vasta, kun Axel oli aivan perillä ja täytti minut ääriäni myöten. Kun hän vetäytyi ja sulki silmänsä kivulias ilme kasvoillaan, minä kurottauduin suutelemaan häntä uudelleen. 

Silloin se alkoi. Loputon orgasmini. Axel avasi taas silmänsä, tuijotimme toisiamme, suutelimme aistillisemmin kuin ikinä, ja kehomme painautuivat toisiaan vasten kuin olisimme olleet kaksi toisiinsa yhteen kuuluvaa palapelin osasta. Minä aloin sykkiä Axelia ympärillä jo ensimmäisillä työnnöillä, laukesin räjähtävän nopeasti, ja siitä lähtien kliimaksilleni ei tullut loppua. Voihkin ja huokailin ja kun ensimmäiset aallot laantuivat hieman, puristuin ja kiristyin hänen ympärilleen taas ja laukesin uudestaan. Ja huusin hänen nimeään. Hän jatkoi ja minä kouristelin entistä voimakkaamman orgasmin kourissa. Kun hän nosti lantioni ilmaan ja alkoi työnnellä sulavasti mutta silti valtavalla voimalla sisääni, tuijotin häntä silmiin ja kun näin, että hän ylitti rajan, minä suljin silmäni ja tempauduin hänen mukanaan sellaiseen pyörteeseen, josta ei selvitä hengissä. Ainakaan henkisesti.

Upposin syvälle, syvälle, syvemmälle kuin mihin Mariaanien hauta ylettyy ja sisälläni ui outoja, minulle ennestään täysin tuntemattomia olentoja, jotka valtasivat minut ja tiesin, että ne eivät enää koskaan päästäisi minua irti. En halunnut yrittää nimetä yhtäkään niistä, sillä tiesin, että minulla olisi koko elämä aikaa yrittää. Se olisiko Axel koskaan mukana kanssani, oli täysin epävarmaa. Varmaa oli vain se, että hän oli tuonut ne olennot sisääni, eivätkä ne lähtisi sieltä enää ikinä.

– Ellen!, Axel murisi kerta toisensa jälkeen hiestä kosteaa niskaani vasten ja makasimme pitkän aikaa toisiimme kietoutuneina siihen asentoon, mihin olimme romahtaneet. 

Lopulta Axel vetäytyi pois, mutta veti minut kiinni itseensä. Olin niin onnellinen, että se oli epäilyttävää, enkä halunnut miettiä tunnetta tarkemmin. 

– Mun ei pitäny tehdä tätä, mies kuiskasi hiuksiini. 

– Mä oon iloinen, että teit, minä vastasin autuaallisessa horroksessani.

– Mä en voi jäädä, Axel sanoi sitten.

Koko kehoni puristui kasaan sydämeni mukana. Eipä tietenkään, ajattelin sumuisesti.

– Tuutko sä takaisin?, kysyin hyvin hiljaa, niin hiljaa, että Axel ei ehkä kuulisi.

– Mä en haluis, kuului vastaus ja onnellinen horrokseni sai taas pienen iskun kohti todellisuutta.

Päätin silti yrittää. Käännyin Axelia vasten ja suutelin hänen rintaansa. 

– Ehkä vielä kerran? Kun sä nyt tänne eksyit, sanoin hengästyneesti ja yritin kuulostaa niin rennolta kuin mahdollista.

Axel pyörähti selälleen ja veti minut mukanaan. Hän siristi silmiään ja katsoi silmiini, joiden eteen yritin asentaa kaikki tunteet sisällä pitävät säleverhot. Suutelin häntä suulle, sitten kaulaan ja kun aloin kuljettaa käsiäni hänen rinnallaan, tunsin, kuinka hänen kalunsa alkoi jäykistyä vastaansanomattomasti.

– Yhden kerran, hän lupasi ja minä helvetti soikoon iloitsin kuin lapsi jouluna.

 

 

 

Suhteet Seksi Suosittelen Höpsöä