Näin suhteellisen paljon salilla ja jumpissa aikaa viettävänä ihmisenä sitä ehtii aina välillä kiinnittää huomiota omaan ja muidenkin pukeutumiseen. Ihan akateemisella mielenkiinnolla toki, sen enempää ketään arvostelematta. Naisilla on karkeasti arvioituna kaksi eri koulukuntaa. Toiset vetävät yläasteaikaisissa verskahousuissa (tai niissä harmaissa pieruverkkareissa, tiiätte kyllä) ja siinä puuvillaisessa T-paidassa, jota ei ole raaskinut heittää pois kun ”voi sitä käyttää vielä vaikka salilla”. Sitten on se toinen pääty, jotka vetävät ylleen viimeisimmät vermeet ja joilla on aina ekana ne kivoimmat uudet jumppatopit. (Miesten salipukeutumista en sillai erityisesti kyttää, mutta vähän samanlaiset menot sielläkin tuntuu olevan kuin naisillakin.)

Tämän päivän jumppapukeutumis”tyyliä”. Samat tossut kuin aina, tekninen paita , löysät housut ja iänkaikenvanhasta ”mutku tää on kivan värinen” paidasta leikattu ”no ei tää nätti oo” -hihahärpätin (piilottaa kainaloläskit osittain).

Iltasanomissa kerrotaan, että kuntosaleilla harrastetaan oikein kilpavarustelua vaatteilla ja pohditaan, että miten sinne sitten pukeudutaan oikein.

Kuntosalille voi mennä collegehousuissa ja tavallisessa t-paidassa, koska siellä ei hikoilla niin paljon.

Näin sanoo PT Halme.. Vai että salilla ei tule hiki? Ahahahaha. Tuleepas.

Niinkun noh, kukin toki tavallaan. Itse olen ehkä sitä välikoulukuntaa, että voin ihan hyvin mennä pieruverkkareissa, mutta toisaalta inhoan sitä kun se puuvillainen paita on hiestä märkä ja liiskautuu oikein ihoon kiinni. 

Enemmän ehkä mulla vaikuttaa se että mille tunnille meen. Tanssilliselle tunnille en mene trikoissa ja topissa, mutta steppiin ja pumppiin saatan mennäkin. Tanssitunnille pitää saada se oikea fiilis, niin sitten on kiva että on jotenkin omasta mielestä asiaan kuuluvat kamat. Jos koittaa tanssata streettiä edes jotenkin katu-uskottavasti (jossain omassa haavemaailmassa edes), niin itseltä se ei onnistu jos on kireät trikoot ja kireä toppi. Pitäisi olla hopparihousut ja joku kiva paita. Ja vaikuttaa paljon sekin, että miltä se oma peilikuva sitten näyttää. Onhan se nyt kiva että näyttää omasta mielestään pätevältä jumpparilta, kun että lusmuilisi ylilöysien collegehousujen ja löysän hupparin alla piilossa. Tai siis mun mielestä on kiva.

Jotenkin sitä vaan näistä vaatejutuista tehdään sellainen numero, että jos ostat niitä teknisiä ja kivoja treenivaatteita niin tulee kommenttia että ”no mitä sitä nyt, kun näillä verskoilla missä isomummikin salilla kävi niin pärjää ihan hyvin”. Pärjää joo, mutta kun siellä salilla viettää aikaa niin paljon niin voin niihin vaatteisiin rahaakin pistää.

Muita tekstiiliurheilijoita paikalla? Samoilla kamoilla kaikki jumpat läpi, vai vaihdatteko jumppalajin mukaan vermeitä?