Onko siellä muita joiden energiatasot alkavat olla nollassa kaikesta harmaudesta johtuen? Ulkona on pimeää kun lähtee töihin, ikkunoista näkyy harmaa, sateinen maisema ja kotiin lähtiessä ulkona on säkkipimeää. Lisäksi kaiken kruunaa lähes viikon jatkunut sadesumu – ei siis sada, mutta silti hiukset räjähtävät kosteasta ilmasta täyteen mahtavuuteensa (huraa luonnonkiharakähärä) ja iho on kostea lyhyen ulkopyrähdyksen jälkeen. Sadevarjo tuntuu turhalta, eihän sitä vettä kaatamalla tule eikä varjo oikeastaan edes auta – tuuli pitää siitä huolen. Tänäänkin meinasi varjo lähteä tuulen tuiverruksen mukana kun sen kerrankin jaksoin avata suunnatessani bussipysäkiltä töihin. Ei tullut Maija Poppanen-efektiä, sitä olisi toki kaivattu ja arvotettu. 

Jos nyt täysin rehellisiä ollaan niin ”pariin otteeseen” on tehnyt mieli pomppia Krista 5-vee tyyliin tasajalkaa ja heittäytyä X-asentoon makaamaan kun sadesumu piiskaa kasvoja ja sadevarjo meinaa lentää kädestä. Mutta sitten aina muistan, että olen 25-vuotias ja pitäisi edes yrittää olla yhteiskunnallisesta näkökulmasta normaali. Ja että se maa on aivan märkä ja sitten vasta ärsyttääkin. Onneksi kotona voi sitten kuivassa sisätilassa pomppia kaikessa rauhassa koko päivän edestä :’D 

No mutta, ei se sää valittamalla parane (valitettavasti). Mutta on se ihmeellinen juttu millainen vaikutus ilmalla on energiatasoon. Vaikka alkusyksystä oli myös harmaata, piristivät puiden lehtien värit kaikessa upeudessaan ja aina kun aurinko pilkahtaa niin aivojen energiakapasiteetti tuplaantuu. Niiden värien ja satunnaisten aurinkoisten päivien voimalla olenkin jaksanut pysyä suht energisenä tähän asti. Näin reilun viikon jälkeen kyllä alkavat ne viimeisetkin väri- ja valoenergiavarastot huveta, rajansa kaikella. Odotankin innolla jo lunta, jota toivon mukaan tulisi mahdollisimman pian – rakastan lumista maisemaa yhtä paljon kuin ruska-aikaa. Ja rakastan myös ulkoilua vielä enemmän kun on pikku pakkanen ja valkoinen lumipeite tuo valoa poluille. Fun fact – pelkään pimeää. Olen todella vainoharhainen jos kävelen yksin säkkipimeässä, kuulen kaikki rasahdukset tuplana. Nuorempana tämä piirre oli vielä paaaaljon voimakkaampi ja kotona yksin ollessani tarkistin kaikki kolot ennen nukkumaan menoa. Ja jätin tietysti valon eteiseen. Siltikin jännitti. 
 

No mutta minkä voimin tässä sitten on pötkitty eteenpäin? Tässä harmaudessa edes jonkin asteen energiatason ylläpitämisessä itselläni avainasemassa on ehdottomasti liikunta. Kuntosali, jumpat, silloin tällöin kävelylenkit… Jokaisesta saa uskomattoman paljon voimia päiviin. Siis sitten kun saa itsensä hilattua sinne asti, se on se vaikein juttu. Faktahan on, että usein tekisi mieli vain hautautua sohvalle peiton alle, tuijottaa Netflixistä jotain aurinkoiseen maisemaan suuntautuvaa sarjaa ja juoda inkivääriteetä ämpärittäin. Sekä murehtia kun on niin harmaata ja ajatella ”oi, olisinpa tuolla”. Onneksi itselleni liikunta on nykyisin rutinoitunut osa arkea. Ilman tuota rutinoitumista en todennäköisesti pystyisi suuntaamaan mihinkään muualle kuin kotiin jäätelöpurnukan kanssa. Toki on tärkeää ettei liikkuminen mene yli ja on tärkeää huolehtia tasapainosta. Tällä hetkellä elämässä on kuitenkin mukava balanssi ja liikkuminen ei ota vaan ainoastaan antaa energiaa. 

On henkilökohtaista, mistä asioista saa voimia painaa päivästä toiseen ja näinä pimeinä syyspäivinä onkin omasta mielestäni tärkeää huomata kyseiset asiat ja yrittää pitää niitä yllä. Toiselle se on juurikin liikunta, toiselle lukeminen tai piirtäminen. Jotkut taas nauttivat ulkoilusta, kaverien näkemisestä, viinin litkimisestä tai reissujen suunnittelusta. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa pitää energiatasoa yllä, vaan jokainen on yksilö. Mikä on sinun tapasi taltuttaa syysväsymystä? Kaikki vinkit ovat tervetulleita, laitetaan hyvä kiertämään!
 

Postauksen kuvituksena kuvia aiemmilta harmailta päiviltä kun puiden lehtien värikirjo toi kuitenkin eri sävyjä maailmaan. Väriterapia kuvien kautta näin jälkikäteen on myös hyvä rohto kun meinaa murjotuttaa pimeys. 

Tulipa positiivinen maanantai postaus, kunnon ajatuksen virtaa 😀 Mutta näiden tekstien jälkeen onkin hyvä toivottaa tsemppiä kaikille uuteen viikkoon. 🙂 Ja hei tiedättekö muuten mitä? Alle kuukausi ja voi laittaa jouluvalot (ellei tätä ole jo tehty ;)) – siinähän on valoa kerrakseen, jes!