Ystävämme yskänrokko ja ajatuksia itsetunnosta

Viime viikolla heräsin tunteeseen, joka on itselleni ah niin kovin tuttu vaikkakin onneksi harvinainen. Oloni oli levollinen hyvin nukutun yön ansiosta (tämä ei ole se harvinaisuus tällä hetkellä), mutta silti epämääräisellä tavalla epämukava. Lopulta kosketin varovasti kielelläni huulen sivua ja sitten sen tajusin –  huulessani tuntui paitsi kihelmöintiä, myös pieni patti/rakkula. Pulssini kohosi, pomppasin sängystä ylös ja mielessäni pyöri lause ”älä ole se mitä luulen…” rynnätessäni ulos makuuhuoneesta. Taisin jopa törmätä seinään kiiruhtaessani kylpyhuoneeseen, mutta tämä saattaa olla tilanteen dramatisointia päässäni. No mutta, törmäsin tai en, päästyäni kylpyhuoneen ja tuijottaessani kuvajaistani peilistä, mieleni synkkeni nopeasti. Ajatukseni ”älä ole se mitä luulen” nimittäin osoittautui todellisuudeksi ja huultani korosti;

Ystäväni yskänrokko alias huuliherpes alias herpes simplex (HSV) 1 – virus.

Tunnetaan nykyisin myös meidän taloudessamme nimellä Herra Herbert. Herra Herbert saapuu talouteemme vieraaksi noin kerran parissa vuodessa, yleensä stressin ja valon lisääntymisen seurauksena. Tarkennettuna hän saapuu siis vain minun vieraakseni, olen yksi niistä ’onnekkaista’, jotka saavat tästä seurasta nauttia säännöllisesti. Toki esimerkiksi pusuja ei tällöin meidän taloudessamme jaeta, sen verran itsekäs Herbertti on.

Tähän kohtaan huomautus: Postaus ei tule sisältämään kuvia Herbertistä, vaikkakin alla olevien kuvien otto hetkellä rakkula huulessa olikin. Taktinen toisen posken kääntö ja some-kulissin kokoaminen, ilmiannan itseni nyt 😉 

Mutta miksi haluan kirjoittaa Herra Herbertistä? Siksi, koska vaikka noin 90% väestöstä on viiteen ikävuoteen mennessä saanut viruksen ja monilla kyseinen jää ns. lepovaiheeseen eli ei aktivoidu, olen huomannut asiassa kytevän epätietoisuutta. Etenkin jos Herbertistä erehtyy käyttämään sanaa huuliherpes eikä vaikka yskänrokko, voi vertauskuvallisesti melkein kuulla miten yleisö kohahtaa. Koska en ole lääkäri tai minkään muunkaan terveydenhoitoalan edustaja, suosittelen lukaisemaan Herbertistä itsestään lisää esimerkiksi Terveyskirjaston-sivuilta.  Tuolla myös määritellään eri herpesten eroja.

Toisekseen olen huomannut, ettei huuliherpeksestä juurikaan puhuta paitsi joissain satunnaisissa artikkeleissa. Kummasti kukaan ei koskaan tunnu kärsivän samasta vaivasta. Itsekin pohdin pitkään haluanko aiheesta kirjoittaa, eihän tämä mitenkään mediaseksikäs ole. Kuitenkin tiistaina herätessäni sen näköisenä kuin grillijonossa olisi tullut kahakkaa, totesin että himskatti – nyt nostan käteni ja heilutan, että yksi kohtalon toveri täällä hei. Tein nimittäin tiistaina uuden ennätyksen – juuri kun toinen Herra Herbert parani, saapui toinen Herbert eri puolelle huulta. Tätä ei ole ikinä käynyt ja olen aina vieläkin hysteerisempi hygieniasta kun tämä vaiva iskee 😀 Sitä miten tämä on siis mahdollista – en tiedä. Stressitaso vol 2021? 😀 Ja taaperosta asti vaivasta kärsinyt, näköjään 2021 on kummien aikojen vuosi.

Tästä päästäänkin mukavalla aasin sillalla itsetuntoon ja siihen miten Herra Herbert tähän liittyy. Ensiksi on kuitenkin määriteltävä näin keittiöpsykologina termit itsetunto ja itsevarmuus. 

Itsetunto vs. itsevarmuus

Itsetunto (self-esteem) määritellään muun muassa Suomen mielenterveys ry:n sivuilla seuraavasti;

”Hyvä itsetunto tarkoittaa myönteistä realismia omista mahdollisuuksista ja rajoitteista. Se ei tarkoita itsensä näkemistä yltiöpositiivisessa valossa tai itsensä korottamista muiden yläpuolelle. Se on myönteinen, mutta totuudenmukainen arvio itsestä.”

Puolestaan itsevarmuus (self-confidence) vaikuttaisi painottuvan enemmän tunnetilaan ja korreloivan tietyllä asteella toki hyvän itsetunnon kanssa. Kuitenkin toisin kuin itsetunto, joka on yleensä kokonaisvaltaisempaa, itsevarmuus voi vaihdella eri elämän osa-alueilla. Tietysti itsetuntokin voi vaihdella elämäntilanteesta riippuen, mutta jos nyt yleistetään voitaisiin katsoa itsetunnon määrittelevän laajempaa kuvaa itsestä. Muun muassa Psychology Today-sivuston artikkelissa todetaan, että ihminen voi kokea olevansa itsevarma esimerkiksi esiintymis-tilanteissa tai työurallaan, mutta tämä ei tarkoita hänen olevan itsevarma jokaisella elämänalueellaan tai kokisi oloaan mukavaksi omassa kehossaan. Itsevarmuutta voi käsitellä myös tietyllä asteella kulissina – saatamme esimerkiksi meikata tavoitellaksemme itsevarmempaa oloa, joka toki voi tukea itsetunnon rakentumista. 

Mielestäni edellä mainitussa Psychology Today:n artikkelissa kerrottiin loistava esimerkki siitä, miten itsetunto ja itsevarmuus konkreettisesti eroavat; artikkelissa kehotettiin ajattelemaan  julkisuuden henkilöitä, jotka ovat voittaneet töistään palkintoja. He saattavat olla menestyneitä työssään ja itsevarmoja kyseisellä osa-aluella, mutta mikäli heidän itsetuntonsa on alhainen, eivät henkilöt ole kokonaisvaltaisemmin iloisia/tyytyväisiä itseensä/saavutuksiinsa. Lukaiskaa paremmin tuolta artikkelista, tämä oli täysin vapaa käännös 😉 

Muita mielenkiintoisia artikkeleita:
Nyyti ry – Itsetunto
NBC News – Dr. Fernstrom: Self-esteem vs. Self-confidence – and how to boost both!
Psychology Today – Self-Esteem

Herra Herbertin ja itsetunnon välinen korrelaatio

Mutta miten itsetunto ja yskänrokko alias Herra Herbert liittyvät omalla kohdallani toisiinsa? No jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin ei sitä kovin hemaiseva olo ole jos huulessa on mätää erittävä rakkula. Oloni muuttuu epämukavaksi, koska ulkonäön lisäksi Herra Herbert on usein myös kovin inhottavan tuntuinen – kutisee ja kihelmöi kuin viimeistä päivää. Herbertin saa tänä päivänä peitettyä maskilla ihmisten ilmoilla, mutta herpeksen aiheuttamaa tunnetta ei saa pois ennen kuin ollaan voiton puolella. Lisäksi niinkin arkiset toimet kuin juominen ja ruoan syöminen saavat aivan uuden ulottuvuuden – mikäli rakkula on esimerkiksi suun sivussa, etenkin rupivaiheessa yrittää olla rikkomatta kyseistä. Kaikki vain muuttuu vaikeamman tuntuiseksi, yhtäkkiä vesikin roiskuu paidalle varovaisuuden takia.

Ehkä kuitenkin tänä päivänä Herra Herbert vaikuttaa enemmän itsevarmuuteeni esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa (paitsi jos maski on naamalla) kuin konkreettisesti kokonaisvaltaiseen itsetuntooni. Mikäs siinä neljän seinän sisällä möllöttäessä, näin etätyöläisenä tulee hieman (enemmäkin…) pöllähtäneenä muutenkin kuljettua. Kuitenkin sosiaalisissa tilanteissa jotain tapahtuu ja muutun paljon tietoisemmaksi rakkulasta. Yhtäkkiä huulta vain kutittaa ja polttaa toisen katseen alla paljon enemmän. Toki jos onni on osunut kohdalle, ei rakkulaa välttämättä edes ulkopuolinen huomaa.  Tai näin ainakin jotkut joskus ystävällisesti väittävät, totta tai ei, helpottaa silti oloa 😀

Pakko kuitenkin myöntää, että nyt tiistaina toisen Herra Herbertin ilmestyttyä huuleen teki mieli kiljua ”ei taas!”. Meinasi mennä jo ihan itsetunnon päälle, olo ei todellakaan ole ollut hemaiseva. Olikin mielenkiintoista lukea Psychology Today:n toisesta artikkelista niin sanotusta ”beauty self-esteem” eli vapaasti käännettynä ”kauneus itsetunto” -termistä. Artikkelin mukaan kauneuden osalta itsetunto muodostuu kolmesta tekijästä; 1) miltä oikeasti näytämme (geenit) 2) miten pidämme huolta itsestämme ja 3) miltä ulkonäkömme meistä itsestämme tuntuu. Artikkelissa todetaan, että jos koemme yhden edellä mainituista asioista toteutuvan, mutta kaksi muuta jää mielestämme toteutumatta, voi tämä johtaa negatiiviseen tuntemukseen ulkonäöstämme ja vääristää minä-kuvaamme, riippumatta siitä miten muut meidät näkevät. Pääset lukemaan artikkelin tästä, oli mielestäni mielenkiintoista luettavaa ja antaa konkreettisia harjoituksia siihen, miten itsetuntoa voi rakentaa.

Niksinurkka – miten fiilis paremmaksi (jos yskänrokko ärsyttää)?

Puhun tässä kohtaa fiiliksestä, koska tosiaan tässä tapauksessa fiilis ei todellakaan ole ollut kovinkaan riemukas. Kuitenkin vuosien varrella ja itsetunnon vahvistuessa olen oppinut muutamia keinoja, joilla fiilis kohenee, enkä vain vetäydy huoneen nurkkaan Herra Herbertin kanssa voivottelemaan elämääni. Toki joskus tähän yhä hairahdan, mutta se on elämää se.

Mutta nyt niskinurkkaan! Ja nämä ovat taas ihan vain omia vinkkejäni, toimivat itselläni ja käyttö omalla vastuulla 😀

1. Kaivaudu nostalgiaan ja kuuntele biisejä, jotka saavat sinut aina paremmalle tuulelle. Itseäni alkoi tänään muun muassa naurattamaan kun Spotify päätti, että aamu pitää aloittaa tänään keskiviikkona High School Musicalin tahtiin – ”We’re All in This Together”!

2. Konkreettinen vinkki Herra Herbertin hoitoon – aloita Vectavirin tai muun hoitovoiteen käyttö heti ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Myös sinkkivoide toimii itselläni, kuivattaa herpestä nopeasti. MUTTA maailmani mullistui löydettyäni tällä viikolla reseptivapaita huuliherpeksen hoitoon tarkoitettuja suun kautta otettavia tabletteja apteekista. Uskokaa tai älkää – vuorokaudessa toinen Herra Herbert vetäytyi takavasemmalle! Kysykää apteekista, jos haluatte testata, ja lukekaa myös aina käyttöohje.

3. Älä tuijota peilikuvaasi liian aktiivisesti. Mitä enemmän tuijotat itseäsi, sitä enemmän ns. virheisiin keskittyy.Tai jos tuijotat – irvistä! Ja keksi ns. virheille uusi lempinimi, kuten Herra Herbert.

4. Itse olen alkanut kutsumaan ulkonäkö-ärsytyksiäni persoonallisuus-/kauneuspilkuiksi. Vaikka tämä voi kuulostaa ihan hölmöltä, niin kyseinen on vaikuttanut paljon siihen miten itseni näen. Myös huonoina päivinä.

5. Jos joudut kuvaustilanteeseen – rock it! Tai jos ei siltä tunnu (niin kuin allekirjoittaneella) käännä toinen poski tai pyydä ottamaan kuvat kauempaa. 😀 Pitäisi kyllä joskus taltioida Herra Herbertkin kuviin haha.

6. Muista, että et ole  yksin. Olemme yleensä itseämme kohtaan niin paljon kriittisempiä, kuin muita. Anna itsellesi armoa, äläkä odota itseltäsi jatkuvaa täydellisyyttä. Koska tiedätkö mitä?

Täydellistä ei ole olemassa. Täydellinen on aina subjektiivista.

***********************

Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa. Nyt voisin vetäytyä Herra Herbertin ja Herra Aviomiehen kanssa sohvalle, miksi nenääni kantautuu pannukakun tuoksu…? Oh my! Mukavaa viikkoa kaikille ja kiitos jos jaksoit lukea tänne asti <3

xx Krista

PS. Euroviisut olivat tänä vuonna ihan mahdoton jännitysnäytelmä!! Kuvat viikon sisältä, kuvat minusta ottanut rakas ystäväni kuka myös sanoi ettei Herbertiä edes huomaa <3

Nyt soi: High School Musical Cast – Work This Out (jep yhä nostalgian uumenissa :D)

Lue myös:
Elämäni kolme epäonnistumista ja mitä niistä opin (vai opinko mitään?)
Muutama ajatus epävarmuudesta
Tunteista kauhein on kateus?