Tavoitteet todeksi!

Blogini nimi on haaveista todeksi. Sattumoisin ystäväni kyseli minua mukaan luennolle jonka nimi oli Tavoitteet todeksi. Olihan sinne lähdettävä. Olin siis eilen illalla iltavapaalla osallistumassa työpajaan Tavoitteet Todeksi. Kertomassa ja inspiroimassa oli Innostumon Sanna Jämsen. Paikkana oli Mielen matka ja laukku Jämsässä. Aivan ihana miljöö ja todella innostava puhuja. Ilta oli järjestetty Forever-työn tiimoilta ja sille porukalle, mutta Jämsenin kertomat asiat ja vinkin sopivat ihan minkälaiseen elämäntilanteeseen ja vaikkapa työhön tahansa.

Itselleni jäi jotenkin päällimmäisenä mieleen omat arvot, ja se kuinka tavoitteet tulisi aina asettaa omien arvojen pohjalta. Ja miettiä onko ne arvot joita pitää ominaan oikeasti omia, vai onko ne jonkun muun (isän, äidin, poikaystävän, työnantajan..) asettamia arvoja. Jos omat arvot on hukassa saatta asettaa tavoitteita joihin ei ikinä pääse. Tämä aiheuttaa turhautumista ja stressiä. Ja kyseessä onkin vain se että omat arvot ovatkin jotain muuta kun minkä perusteella on tavoitteet asettanut. Tavoittelee ns. jonkun muun unelmaa. 

Toinen ihana asia oli että pitää haaveilla. Haaveet ja unelmat ovat ne joista syntyy sitten ne tavoitteet, joita lähdetään totetuttamaan. Hän sanoi myös ihanasti ”Mikään tavoite ei ole liian iso. Isoille tavoitteille pitää vain antaa aikaa, ei olettaa pystyvänsä juoksemaan maratonin viikossa.” Pitää uskaltaa unelmoida ja haaveilla, tuntea se tunne kun haave toteutuu, miltä sitten tuntuu, ja palata tähän tunteeseen aina välillä.

Saatiin paljon hyviä työkaluja ja pieni kotiharjoitus myös asian tiimoilta. Suosittelen lämpimästi kuuntelemaan jos joskus bongaatte Sannan jossain kertomassa näitä juttuja. Hän järjestää myös tyky iltoja yrityksille, eli vink vink jos sellaiselle on tarvetta.

Olinkin jo asettanut itselleni täksi vuodeksi tavoitteen olla kiitollinen jostain joka päivä. Ennenkuin edes tiesin tällaisesta illasta mitään. Vaikka olisi kuinka huonoja päiviä, mietin illalla asian joka on hyvin ja josta voin olla kiitollinen. Yleensä ne on ihan pieniä juttuja, jotka tulee mieleen, mutta vähitellen olen oppinut tämän ja siitä on jo muodostunut tapa.

Siitä on mukava mennä nukkkumaan kun jää sellainen hyvä ajatus päällimmäiseksi mieleen <3

Asetin myös hieman pidemmän tähtäimen tavoitteen jota kohti tässä kovasti räpiköin. Jotta pääsen tavoitteeseen pitäisi alkaa laatimaan suunnitelma. Ja vielä käydä läpi onko se todella sellainen mitä haluan, ja nimenomaan miksi sitä haluan. Vetää työhaalarit päälle ja ryhtyä toimeen sen saavuttamiseksi. Taidankin tänään hieman miettiä näitä juttuja. Ehkä teen jonkin toiminta suunnitelman… Jotain olenkin jo asian eteen tehnyt, mutta ehkäpä voisi tehdä vielä lisää..

Hienoa ajatuksia herättävää asiaa kyllä oli eilen. Ja mikä parasta, meillä oli tosi innostunut ja aktiivinen porukka <3

Hyvinvointi Mieli Suosittelen Työ

Helmikuu

No jopas on taas mieliala vaihtunut. Nyt on ihan eri meininki. Olen nyt viikon verran nukkunut tosi hyvin. Nukahtanut siis illalla ja herännyt aamulla mitä ei ole tapahtunut, no, hetkeen. Ehkä jopa puoleen vuoteen ainakaan näin pitkää aikaa yhtämittaa. Nukkuminen tietenkin vaikuttaa päivään, eli jaksaa tehdä ja touhuta ja illalla on sillätavalla normaalisti väsynyt että uni tulee helposti. Tarvittavia lääkkeitäkään en ole juurikaan tarvinut enää pariin viikkoon. Toiveissa olisi että tämä jatkuisi.  Nyt huomaa taas miten innoissaan on tästä normaalista olosta, vaikka tätä on ollut vasta viikon. Olen jo ihan varma (taas kerran) että nyt tämä jatkuu tällaisena. Nyt on löytynyt oikea lääke kombo joka on minulle sopiva. No, aika näyttää. Olisihan se mukavaa jos olisi virtaa ja jaksamista niin että perus arki alkaisi sujumaan.

Töitä olen taas aktiivisesti hakenut. Olisi mukava päästä jo takaisin normi arkeen kiinni. Ainakaan kohdallani ei ole kyse siitä ettenkö yrittäisi löytää töitä. Olen viimeisen puolen vuoden aikana laittanut varmaaan 15 hakemusta, joista yhdessä pääsin jatkoon.

Omalla paikakkunnalla kun ei niin mainittavaa määrää noita työpaikkoja ole, on ollut hieman pakko laajentaa tuota hakualuetta. Nyt olisin jopa valmis ajelemaan pienen matkan jos hommia (mielekkäitä sellaisia) löytyisi. Toisaalta pelottavaa miettiä töihin paluuta, on pelko omasta jaksamisesta ja mitä sittne jos en jaksakaan. Entä jos taas väsyn ja vajoan pohjalle? Se on niin tuskaista. Lisäksi pitää miettiä niin monta poikien kuviota jos saa kesäksi töitä. Toinen on kuitenkin jo kaikki päivät kesälomalla kotona, ja mitä tekemistä sille sitten kehittelee..no, ne on sitten sen ajan murheita jos onni osuu kohdalle.

Tänään me vietetään vapaa päivää poikasen kanssa. Suunnitelmissa ei ole mitään, eli mennään minne nokka näyttää tai ei mennä minnekään. Olen opetellut tietoisesti olemaan tekemättä mitään. Normaalisti puuhaan ja touhuan koko päivän heti kun virtaa on, ehkä pelkona se että voimat taas loppuu eikä jaksa mitään..Nyt oltiin tällä viikolla jopa pari iltaa ihan tekemättä mitään. Eli siis pojat leikki pihalla ja kotona, ja itse tartuin sukankutimeen, mutta ei ollut mitään ohjelmaa. Tämä on itselleni tämän vuoden haaste. Oppia olemaan vaan. Se on muuten hankalaa. VArsinkin kun olo on hyvä ja virkeä tulee haalittua kaikkea mahdollista kyläilyä ja puuhaa ihan liiaksi saakka. Sitten huomaa illalla että on koko päivän leuhottanut menemään, ja varmasti pojatkin sellaisesta väsyy.

Nyt lähden opettelemaan tekemättömyyttä ja sitten poikasen kanssa pihalle harjaamaan terassi sataneesta lumesta! Olin jo pari päivää siten valmis kantamana terassikamat kuistille kun keli oli mitä mahtavin. No, onneksi tuo miespuolinen järjen ääni sanoi että ei vielä, lunta tulee kyllä.

 

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Mieli