Se on siinä: 15 parasta kokemaani ja ostamaani asiaa lokakuussa
Tällä kertaa blogissa listataan parhaita asioita pian päättyvältä lokakuulta.
Katsomaani
The Wonderful Story of Henry Sugar, Netflix
Wes Andersonin tyylilleen ominaisella tavalla ja hieman brechtiläistä vieraantumistekniikkaa harrastaen tehty Roald Dahlin novelliin perustuva lyhytelokuva on katsomisen arvoinen!
Netflix osti Roald Dahl Story Companyn vuonna 2021 ja maksoi siitä lähes 700 miljoonaa dollaria. Andersonin lyhytelokuvia Dahlin teoksista on pari muutakin, jotka kyllä menevät katsomislistalle!
Manaaja, HBO
Teini-iässä tuli katsottua paljon kauhua ystävien kanssa, ja näin Manaajan viimeksi silloin. Tuolta ajalta muistuu mieleen se, miten riiviö ystäväni ryömi kauhuleffaillassa tuolini alle ja otti pelottavassa kohdassa nilkoistani kiinni 😊 Melkein laskin alleni kauhusta!
Mutta takaisin Manaajaan. Riivatun lapsen esittäjä Linda Blair oli vain 14-vuotias tehdessään roolin, ja nykyään noin henkisesti rankkaa roolia ei enää varmaankaan kuvattaisi lapsinäyttelijän kanssa. Voi vain kuvitella, minkälaisen paineen Blairin henkiselle hyvinvoinnille rooli on tehnyt. Ja selkäkin kuulemma vioittui sängyn pomppiessa.
Hot Water, WHS Teatteri Union
Kävin kinokonsertissa katsomassa Harold Lloydin toimintakomedian Hot Water. 99 vuotta täyttävä elokuva vaivalloiseen sukuun naidusta aviomiehestä oli yhä hauska, mutta kauhuelokuvan tyylinen säestys ei oikein sopinut elokuvan kepeään tyyliin. Elämys se oli kuitenkin! Lloyd oli oman aikakautensa Tom Cruise, joka teki itse kaikki stunttinsa, menettäen elokuvataiteelle jopa yhden sormensa (hän käytti sen jälkeen kuvauksissa sormiproteesia). Siinä missä Charlie Chaplinilla oli Kulkuri-hahmonsa, oli Lloydilla silmälasipäinen, jokamies Harold, joka toimi esikuvana myöhemmin Teräsmiehen Clark Kentin hahmolle. Lloyd on Buster Keatonin ja Chaplinin rinnalla yksi mykkäelokuvien suuruuksia, joka kuitenkin tunnetaan huonommin, koska 70-luvulla kuollut Lloyd piti elokuviensa esitysoikeudet tiukasti omissa hyppysissään.
Only Murders In The Building, Disney
Otin Disneyn, ja sieltä ensimmäiseksi aloimme katsomaan yhdessä puolison kanssa tätä hyvän mielen murhakomediaa. Tämä on todellakin cozy crimen televisioversio! Sarja on Steve Martinin ja John Hoffmanin luoma, ja siinä Martin näyttelee jo parhaat vuotensa nähnyttä tv-sarjan tähdenlentoa, joka yhdistää voimansa Martin Shortin esittämän entisen teatteriohjaajan sekä nuorta verta sarjaan tuovan Selena Gomezin esittämän taiteilijan kanssa. Trio perustaa oman murhapodcastin selvittäessään kotitalossaan New Yorkin hienostoalueella tapahtuvia murhia. Sarjan roolitus on vertaansa vailla, esimerkiksi trion mentori ja myöhempi nemesis on yksi aikakautemme parhaista komedienneistä: Tina Fey.
Ruby – riivaajan rakastettu, Kino Regina
Kauhua 70-luvulta? Kyllä kiitos! Curtis Harringtonin kauhuelokuva sijoittuu drive in -elokuvateatteriin, jossa kosto vaatii verta. Ohjaajaa on kiitelty kauhun ja melodraaman ei niin vakavasta yhdistämisestä, ja vertailu David Lynchiin ei mitenkään ole asiaan kuulumatonta. Itsellä mieleen tulivat myös Douglas Sirkin melodraamat yhdistettynä kauhuun.
Lukemaani
Omituisin lukemani artikkeli
Time: The Man Who Thinks He Can Live Forever Teknologiamiljonääri Bryan Johnson yrittää elää ikuisesti, mutta onko ankara loppuelämän kurikuuri ikuisen elämän arvoista?
Edgar Allan Poe: Usherin talon tuho (novelli)
Tartuin Poen novelliin katsottuani ensimmäisen jakson Netflixin samannimistä sarjaa. Netflixin sarja on todella huono, eikä yhtymäkohtia Poen alkuperäisteokseen juuri ole. Etsi siis Poe-elämyksesi mieluummin kansien välistä kuin suoratoistosta!
Michel Tournier: Punainen Kääpiö (novellikokoelma)
Häiritsevä, mutta hyvä novellikokoelma, joka käsittelee muun muassa sukupuolta ja sen moninaisuutta. Tournierin kertomukset ovat kuin jonkinlainen vielä vinksahtaneempi versio Grimmin saduista.
Douglas Stuart: Shuggie Bain
Lukupiirimme kuukauden kirja on ankea kuvaus perheväkivallasta ja alkoholismista. Tällä kertaa lukupiirin kokoontuminen jäi minulta flunssan takia väliin.
Kokemaani
Kinokonsertti: Metropolis (1927)
Tämä on nyt kokemus-kohdassa, koska se oli kokonaisvaltainen elämys. Sunnuntaina 8.10. näin ensimmäistä kertaa Fritz Langin Metropoliksen Kino Reginassa säestettynä. Säestyksestä vastasivat Miro Mantere, Jussi Miettola ja Otto Eskelinen.
Kyseessä oli Metropoliksen aikoinaan Yhdysvalloissa leikattu Paramount 2 -versio, joka on elokuvan versioista paras, ja selittää hyvin elokuvan kulttimaineen. Saksalainen levitysyhtiö yritti jopa kieltää näytöksen, mutta kopion oikeudet löytyivätkin kotimaasta Elävän kuvan keskus ELKE ry:ltä, ja näytös pystyttiin järjestämään.
Tällä kertaa säestys sopi elokuvaan täydellisesti!
Syömääni
Kirkkonummelta tutun Bistro O Mat’n uusi ravintola aukesi Hakaniemessä Lyyra-talossa.
Ravintolan sisustuksessa on kuulemma haettu bistrotyyliä, mutta lopputulos on, että ravintolasali on kuin ruotsinlaiva steroideilla: kaikkialla on samettia, kiiltävää messinkiä, peilejä ja jalokivivärejä. Veikkaan, että lookissa on haettu mahdollisimman instagrammattavaa miljöötä, mutta menty hiukan hyvän maun toiselle puolen. Kesäisin ravintolavieraita palvelee myös iso terassi Helsingin kattojen yllä.
Ruoka oli hyvää. Tilaamani sinisimpukat olivat suurimpia koskaan Suomessa syömiäni. Puoliso tilasi mehevää karitsan niskaa, joka oli kuulemma erinomaista. Sinisimpukoiden kastike oli ehkä hieman liian suolaista, mutta palvelu oli erinomaista, ja seura mitä parhainta!
Ostamaani
Ihonpuhdistus
Kävin Janina’s Beauty Spassa ihonpuhdistuksessa, josta kasvoiltani samalla poistettiin miliumeja. Yleensä ihonpuhdistus on ollut yhtä tuskaa, mutta nyt hoito oli rentouttavin ihonpuhdistus ikinä! Tiesin kokemuksesta, että Janina on todella tarkka työssään, joten saatoin hyvillä mielin luottaa hänelle koteloituneiden luufinnien poistot.
Kierrätettynä ostamani vaate
Kroppani on muuttunut punttitreenin myötä niin, että hartiani ovat levenneet ja haba kasvanut. Näin ollen Sandin sininen ohutta villaa oleva lempihousupukuni ei enää mahdu päälle, niin ostin tilalle kierrätettynä villakankaisen vintage-Aignerin kynähameen ja jakun. Hevosenkenkämerkistään tunnettu Aigner on tunnettu etenkin nahkatuotteiden valmistajana.
Ekokosmetiikka
Unique Haircaren hiuksiin jätettävä hoitoaine suojaa etenkin värjättyä hiusta föönauksessa. Curly girl -metodiin sopiva hoitoaine on minulla päivittäin käytössä. Sillä on myös Ecocert -sertifikaatti.
Vaatehuolto
Vaatelaastarit
Salirepun pieni sisätasku, jossa säilytän lokeron avainta, on repeytynyt. Koska en omista ompelukonetta, ja käsinompelutaitoni ovat olemattomat, ostin repeytymän paikkaukseen vaatelaastareita.
Aino Elina
Kirjoituksen idea on saatu Haley Nahmanin Substackista Maybe Baby