Syksyllä sitä käpertyy kotiin. Tätä kirjoittaessani iltahämärässä sade ropisee ikkunaan ja ulkona on pimeää kuin porvarin omatunto. Haluaisin niin sisustaa tunnelmallisesti. Vähän miksata dark academia, japandi ja mid century modern -tyylejä.

Olin todella tyytyväinen siihen, kun pari vuotta sitten maalasimme eteisestä vähän seinää tummansiniseksi ja maalautimme säläkaapin, johon laittaa sisään tullessa tavarat, vihertävänsiniseksi (sävy on Uulan Versailles). (Muuten olisimme maalanneet varmaan itse, mutta kaappi vaati muutakin fiksausta). Eteisestä puuttuu vielä joku viimeinen silaus. Kaappi on aika pieni (niin pieni etteivät kissatkaan hypi sen päälle) ja mielestäni siihen kuuluisi joku pronssinen / kuparinen koriste. Plussaa jos esine olisi jo valmiiksi elaksoitunut (vai olisiko patina parempi suomenkielinen termi).

Siis en ole paljoa pystynyt itse valitsemaan huonekalujani, vaan minulla on aikuistuessani lapsuudenkodistani pois muuttaessa saadut perintöhuonekalut (noin 1700-luvulta oleva kirjoituslipasto, ja 1800-luvulta olevat buffetti ja peilikaappi). Lisäksi nappasin roskalavatuomion isältäni vanhempieni erossa saaneet tanskalaista 60-luvun designiä olevat tuolit. Puuseppämme Pyry huomasi niiden olevan Johannes Andersenin suunnittelemat. Ostimme niihin sopivan pöydän, joka paljastui sekin Andersenin suunnittelemaksi. Muuttaessani puolisoni kanssa yhteen vain lätkäisimme omistamamme huonekalut yhteen, ja sillä ollaan menty. (Vaikka vihaankin puolisoni perua olevaa tv-tasoa ja sen sivuhyllyjä (Ahti Taskisen Vitriini) – tällaisilla pikku hamstereilla ei pitäisi olla avohyllyjä ollenkaan, vaan ovelliset kaapit.)

Miksi en sitten ole heittänyt kaikkia huonekaluja mäkeen ja aloittanut tyhjältä pohjalta? Koska en halua hävittää sukuni historiaa, toisaalta planeettamme on kantokyvyn äärirajoilla, ja esimerkiksi suomalaiset tarvitsisivat kuluttamiseensa noin neljä maapalloa. Lisäksi mielestäni huonekalujen pitäisi kestää sukupolvelta toiselle, huonekalu ei ole trendiesine eikä sisustusta pitäisi muuttaa aina uusiksi muodin perässä. Sisustusesineet sitten erikseen.

Olemme asuneet jo 10 vuotta rouheassa loftissa itäisessä kantakaupungissa Helsingissä. Tänne muuttamisen jälkeen olemme ostaneet 3 kaappia ja yhden senkin, koska niin ihanan avara kuin loft onkin, säilytystilaa ei juuri ollut. Nyt haluaisin maalata asuntomme pitkän seinän joko tummanvihreäksi (ehkä jo liian suosittua) tai jollain sinisen sävyllä ja järjestää taulut uudelleen. Nyt ne vain roikkuvat miten sattuu koko seinän levyisessä taulukiskossa. Haaveena on sellainen gallery wall (galleriaseinä?), jossa taulut olisivat tarpeeksi ilmavasti, mutta kuitenkin mielenkiintoisesti teemoittain ripustetut.

Tätä varten tarvitsisin kuitenkin lisää tauluja, joten pitänee suunnata osto ja myyntiliikkeeseen. Tällä hetkellä massia ei ole tarpeeksi ostaa nykytaidetta. Suomen taiteilijaseuran Kaapelitehtaalla järjestettävissä näyttelyissä aina jotain jää kaihertamaan mieleen, että tuo, tuo on täydellinen teos minun kotiini. Mutta valitettavasti budjetti ei anna periksi. Ehkä pitäisi käydä ahkerammin taideopiskelijoiden myyntinäyttelyissä, sieltä ostin joitakin vuosia sitten yhden tussityön harjoitelman sopuhintaan. Lisäksi pitänee tsekata taidelainaamo.

Aino Elina

Kuvat oma arkisto ja Canvan AI.