Punttimimmi kasvaa, vaatteet kutistuvat: miten käy viiden vaatteen haasteen?

SV: painopuhe, yleinen ketutus

Treenaan voidakseni paremmin. Syön jaksaakseni treenata. Nyt en mahdu vaatteisiini. Hartiat, hauikset, reidet, berberi… kaikki kasvaa, mutta vaatteet kutistuvat. Ihan kiva. En ehkä miettinyt tätä ihan loppuun asti(!)

Kuva selästäni urheilurintaliivit päällä.

Koska osallistun viiden vaatteen haasteeseen, oikean kokoisten kierrätettyjen vaatteiden etsintään menee aikaa ja vaivaa. Tätä kirjoittaessani tilasin juuri Vestiairesta tummansinisen puolitrenssin. Tällä hetkellä päälle menevät vain kaksi äitini vanhaa kevättakkia, jotka molemmat ovat vanhempia kuin minä (täytän loppuvuodesta 50 vuotta). Ovathan ne laadukasta vintagea, mutta silti!

Minä vintagetrenssissä ja muhkupipossa.
Vintagetrenssi on 70-luvun Burberry. Sen nahkaosat ovat menneet huonoon kuntoon, joten seuraava projekti on niiden korjauttaminen.

Kolmas viiden vaatteen vuosi onkin minun kohdallani tympääntymisen vuosi. Ei huvita, ja haaste tuntuu työläältä. Kyllästyin etten mahdu farkkuihini, ja lopulta ostin kahdet uudet farkut. Olen loputtoman väsynyt ostamaan vaatteita, olivat ne sitten uusia tai kierrätettyjä. Seuraavaksi pitänee hankkia kaapuja, mihin kääriytyä, kun mikään muu ei enää mahdu päälle. (Toogabileet, anyone?)

Peiliselfie kokovartalopeilistä naulakolla.
Lähdössä töistä kotiin. Pusero on Kati -merkkinen ja vintagea (ostettu ensimmäisenä viiden vaatteen vuotena) ja bootcut-tyyliset farkut ostin uutena.

Oikeastihan olen kyllästynyt taas kuun alussa alkaneeseen ruokavalion kiristämiseen. Yritän juhannukseen asti syödä hitusen vähemmän ja pikkasen fiksummin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jouduin jättämään pikkuherkkuset pois. Vähempikin vetää mielen matalaksi. Rakastamani mämmi menee pääsiäisenä pakkaseen, ja nautin sitä sitten yhtä aikaa keskikesän juhlan kanssa.

Kuva toisista farkuista päälläni.
Toiset uutena ostamani farkut ovat barrel-malliset, niin reisille on kasvunvaraa.

Lisäksi tämä tavaramäärä (siis etupäässä vaatteet, mutta myös muu sälä kuten paperit) ottaa päähän niin paljon, että ilmoittauduin mukaan Ilana Aallon vetämälle Paikka kaikelle -kurssille. Kurssi alkoi kuun alussa, mutta tähän mennessä en ole arjen oravanpyörässä saanut mitään aikaiseksi. Saa nähdä, hyydynkö jo kalkkiviivoille vai henkiikö kotini järjestystä ja tasapainoa kuuden kuukauden päästä.

Aino Elina

PS: Kirjoitin tämän blogin jo eilen, ja tänään puoliso oli siirtänyt aamun punttitreenin aikaan limoviikunan eilen ostettuun isompaan ruukkuun, kylläpä tuli hyvä mieli!

Limoviikuna ja minipeikonlehti.
Limoviikuna ja minipeikonlehti viihtyvät yhdessä, mutta vain jälkimmäinen kukoistaa. Toivon, että limoviikuna nyt innostuu enemmän elämästä uudessa ruukussa.
Kuva polyrottingilla päällystetystä ruukusta.
Uuden ruukun ostin läheisestä Jyskistä.

hyvinvointi ajattelin-tanaan vastuullisuus ostokset
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.