Earth Day tuli ja meni – ja mikään ei muuttunut

Tänä perjantaina vietettiin Earth Dayta, joka tosin ei ole oikein lokalisoitunut Suomeen. Kansainvälisille brändeillekin se nähtävästi tarjosi vain mahdollisuuden myydä sinulle lisää hyödykkeitä heidän jostain kestävän kehityksen mallistoistaan – siis pelasta planeetta shoppailemalla! Hieman irvokasta.

Kuvassa lampi vehreän kasvillisuuden keskellä.
Kuva muutama kesää sitten kävelyltä. Luonto on tärkeä akkujenlatauspaikka minulle.

Moni vaatevalmistaja luottaa tuotannossaan omiin vastuullisuus”sertifikaatteihinsa”, yrittäen näin luoda itsestään kuvaa vastuullisena yrityksenä. Paino todellakin ilmaisulla ”yrittävät luoda itsestään kuvaa”, koska sertifikaatteja ei takaa ja auditoi mikään kolmas taho, voivat ne olla ihan mitä tahansa.

Ellen MacArthur Foundationin tutkimuksen mukaan kuluttajat haaskaavat vuosittain jopa 460 miljardin dollarin arvosta vaatteita heittämällä ne pois käyttökelpoisina.

Samalla pikamuotiteollisuus toimii niin ylikierroksilla, että Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevat laittomat käyttämättömien vaatteiden kaatopaikat jatkavat kasvuaan noin 60 000 tonnilla vuodessa.

Mitä sitten voit kuluttajana tehdä? Kuten bloggaaja ja kirjailija Julia Thurén on usein todennut: älä osta mitään turhaa paskaa. Jos haluat tietää vaatevalmistajien pahiksista ja hyviksistä, seuraa vastuullisuusvaikuttaja Outi Les Pyytä. Jokin aika hän jakoi sosiaalisessa mediassa, miten kertarysäyksellä markkinoille saapunut kiinalainen Shein on paljon pahempi kuin H&M, Zara ja muut ”vanhat” pikamuotimerkit yhdessä, koska sen tuotteita ei ole olemassa, kuvassa ei ole mallikappale vaan Sheinin kuvat on pöllitty ja muokattu mikrovaikuttajien kuvista ja tehty sitten halvimmalla mahdollisilla materiaaleilla kurjissa työoloissa.

Valo siivilöityy tammenlehdistön lävitse.
Vaatelakko: valoa tunnelin päässä omissa kulutustottumuksissa vai ei?

Tähän voisin tietty lätistä ja hyvesignaloida, miten olen ollut vaatelakossa jo 13 viikkoa. Tosin se ei ole muuttanut minua yhtään paremmaksi ihmiseksi. Halajan silti lisää turhaa paskaa, vaikka vaatekaapit ovat täynnä sitä turhaa paskaa, ja päälle päätyy vain murto-osa kaapista löytyvistä vaatteista. Minulla on vaikeuksia myydä niitä vaatteita eteenpäin, joita en halua pitää kaapissani ja millä saattaisi olla jonkinlainen jälleenmyyntiarvo. Fun fact: kukaan muukaan ei halua turhaa paskaani, joten nyt minun on vain elettävä niiden vaatekappaleiden kanssa tästä iäisyyteen, tai laitettava vahinko kiertoon viemällä ne Fidan keräyslaatikkoon. Vanhana shoppailuaddiktina löydän yhä kaapistani käyttämättömiä vaatteita, missä on vielä laput kiinni. Ja lempikesämekkokin hukkui talvisäilytyksessä. Vastuullisuus on vaikeaa!

Kuitenkin jatkan vielä lakkoani, että puoli vuotta tulee täyteen. Sen jälkeen suunnitelmissa on ostaa yksi tietty mekko, uudet kesäkengät ja uudet rintaliivit (suosien kotimaista tuotantoa ja pienyrityksiä), minkä jälkeen olen ajatellut aloittaa uuden puolen vuoden vaatteiden ja asusteiden ostolakon.

Jos ei nyt luonto pelastukaan yhden ihmisen teoista tai tekemättömyydestä, niin ainakin pankkitilini kiittää. Ja säästyvillä varoilla en suinkaan osta lisää turhaa paskaa, vaan satsaan elämyksiin ja hyväntekeväisyyteen.

Aino Elina

Kuvat omista arkistoista ja Unsplash.

Auta Ukrainan sodan uhreja – katso kooste avustuskohteista tästä: https://linktr.ee/apuaukrainaan

puheenaiheet ostokset ajattelin-tanaan vastuullisuus
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *