En enää ratsasta trendien aallonharjalla
Syleilen tavallisuuttani kaksin käsin.
Mikä helpotus, kun enää tämän ikäisenä (48 vuotta) ei tarvitse reagoida yhä nopeammin muuttuviin trendeihin mitenkään. Luin tästä, että uusin trendi on nyt näyttää gangsterin vaimolta. Mikä tahansa trendi on mielestäni huono, jos se nostaa esiin ja ostohimon kohteeksi aitoja turkiksia.
Ihonsa voi meikata joko krapulan kauneutta(?) korostavaan hangover beauty tyyliin (nuku meikit naamassa) tai koko kasvot aika lailla pinkkiin pukevaan coquette-meikkiin (lainaa aika lailla 80-luvun meikistä, kun pinkkiä laitettiin poskille, yläluomelle ja kulmakarvan alle).
Kun kaiken pitää nykyään olla jotain (painostus kaiken ikuiseen määrittelyyn), voisin sanoa, että itse tutustuin clean girl lookkiin, kun silmien kivun ja rähmimisen vuoksi en voinut pariin viikkoon meikata, joten menin hyvin minimalistisella tyylillä, korkeintaan poskipuna ja huulipuna. Tai sitten voisin sanoa, etten pariin viikkoon käyttänyt silmämeikkiä 🤨 (Ja tietysti en voi olla osa tätä trendiä, koska kasvoissani on (hui kauhistus!) aknearpia.)
Reisien välistä pitää löytyä 2020-luvun reisivako (thigh gap) eli legginsjalat (leggins legs). Voi hyvä tavaton! Tämä trendi yrittää jälleen oikeastikin pienentää naiset pohtimaan vain painoaan. Jos nyt muistettaisiin kuitenkin, että kaikki tällainen turha paino-obsessio on poissa oikeasta tavoitteesta eli patriarkaatin kaatamisesta 😉
Tietysti trendit vaikuttavat yhä myös minuun, mutta viiveellä. Viime vuonna yhden lempipuseroistani metsästin second handina – ja miten sen sävy sattuikin olemaan lähellä Bottega Venetan vuonna 2021 lanseeraamaa vihreää. Sattumaako? Tuskin! Olin varmasti Pinterestiä selatessani jo törmännyt jonkin aikaa vihreää väriä huokuvaan estetiikkaan, mikä synnytti tarpeen nimeltä: haluan kirkkaan vihreän kauluspaidan. (Ja tämähän tuli ihan tarpeeseen, koska selkäni leveni viime vuonna treenin myötä, joten vanhat paitani olivat auttamattomasti liian pieniä.)
Toisen viiden vaatteen vuoden ensimmäinen ostoskin on tehty. Ostin naisten mustan talvihaalarin, joka päällä käyn salilla. Aikaisemmin jouduin pukeutumaan hitaasti kerroksittain treenin jälkeen, kun nyt vain ujuttaudun haalariini, ja that’s it! Nopeaa ja taatusti lämmin kotimatka! Lisäksi talvitakkini säilyvät nyt puhtaalta hiestä. Kun aloin valintaani ajattelemaan, niin ehkä kuitenkin mob wife -tyyli vaikutti tähän(?) Tai mistä sen tietää. Karvahatun sijaan laitan päähäni kuitenkin muhkupipon. Ostin haalarin uutena, koska käytettynä oli myynnissä etupäässä vain 80-luvun riemunkirjavaa estetiikkaa. (Musta) haalari oli kuitenkin ollut ostoslistallani jo viime vuodesta, joten ostos tuli tarpeeseen.
Tsekkasin ennen ostoa yrityksen vastuullisuustiedot heidän omilta sivuiltaan, ja nähtävästi minua sumutettiin: ja kunnolla. Good on you:n mittareiden mukaan yritys ei tee tarpeeksi. Mitä tästä opimme: luota enemmän kolmannen osapuolen tekemään arvioon brändistä kuin brändin omiin vastuullisuuslupauksiin!
Aino Elina
