Luonnollisen kaunis?
Ulkonäkö on sosiaalinen konstruktio, sanotaan. Nyky-yhteiskunta vaatii meiltä ulkonäkötyötä, jonka tulisi kuitenkin pysyä salassa: ”I woke up like this”. Tavoitteena on olla luonnonkaunis, mutta monikaan ei saavuta sitä tasoa, mihin haluaa tähdätä ilman työtä, rahaa, mahdollisesti kipua ja raadantaa.
Hesari kirjoitti perjantaina 29-vuotiaasta naisesta, joka käyttää 5000 € vuodessa ulkonäköönsä. Rutiiniin kuuluvat niin geelikynnet, kulmakarvojen fiksaus, Botox-pistokset, ripsihuollot, sokeroinnit ja suihkurusketus.
”Naisena koen, että uskottavuuttani määritellään osin ulkoisten tekijöiden perusteella, ja sosiaaliset tilanteet ovat helpompia, tuloksellisempia ja mukavampia, kun huolehdin ulkonäöstäni”, nainen toteaa jutussa.
Nainen suostui haastatteluun kuulemma, koska ulkonäköön panostaminen on aiheena kummallinen tabu: lähes kaikki tekevät sitä, mutta siitä ei haluta puhua. En voisi olla hänen kanssaan enempää samaa mieltä. Ulkonäön ylläpidon tarkoitus on näyttää hyvältä, mutta tarpeeksi luonnolliselta.
Mikä sitten on tarpeeksi luonnollista? On kenties myöhemmän debatin aihe, kuuluvatko oikeastaan suihkurusketus ja tekoripset luonnolliseen lookiin. Ainakin rusketuksesta kun on kyse, jos jollakin on syvä rusketus, on siihen kaksi vaihtoehtoa: joko omistat jahdin tai asut veneen alla. Joten oikeastaan turvallisempaa olisi pitää itsensä kalpeana, niin ainakaan kukaan ei epäilisi elämänhallintaongelmia 😉Oikeasti rikkailla kun on tapana pukeutua välillä vähän miten sattuu – muistuu mieleen sattumus, missä tuttavalle ei meinattu myydä supermarketin kalatiskillä lohta: tämä kun vaikutti habitukseltaan liian köyhältä. Ulkonäkönormit ovat kuitenkin yleensä tiukemmat naisille kuin miehille.
Mielestäni 5000 € vuodessa ulkonäköön ei edes ole paljoa, jos siihen laskee ihan kaiken, minun tapauksessani kaikki kasvojenhoitotuotteet, pesuaineet, shampoot, kampaamokäynnit, kosmetologikäynnit, PT-sessiot (sillä kyllä urheiluni on kunnon säilyttämisen vanhetessa lisäksi ainakin osaksi myös ulkonäköurheilua, treenaan näyttääkseni sporttiselta).
Samalla kuitenkin säästän hamassa tulevaisuudessa siintävään kylppäriremonttiin, joka toteutetaan sitten kun massia on tarpeeksi ja hinnat ovat kohdallaan. Ja sen jälkeen alan säästämään rahastoihin. Tämän takia minun mielestäni olikin irvokasta, että uusin Me Naiset otsikoi juttunsa meikkipussin luottotuotteista: ”11 ideaa sijoitussalkkuun” – kirjoittaisivat nyt oikeasti sijoittamisesta.
Naiset nyt yleensäkin tuppaavat olemaan miehiä köyhempiä niin huonomman palkkauksen, ulkonäkötyön kuin kotiin panostamisen vuoksi. Ja jos ulkonäkönsä ja kotinsa eteen ei tee mitään, on ”päästänyt itsensä rupsahtamaan(!)” ja kodinhoidossa ”uusavuton”. Puhumattakaan kaikesta siitä palkattomasta työstä, jota naiset tekevät kotona pitäen talouden pyörät rullaamassa. Yleisesti onkin voimassa tuplastandardi, jossa naisia arvioidaan eri lailla kuin miehiä samasta käyttäytymisestä.
Damned if you don’t and damned if you do.
Aino Elina