Miehen pelko on viisauden alku?

Ei kaikki miehet, te sanotte. Kyllä kaikki naiset, me vastaamme.

Yhteisissä tiloissa sinä saalistat: puistoissa, kaduilla, ravintoloissa. Lenkkipoluilla ja kauppakeskuksissa. Avarassa luonnossa ja kaupungin sykkeessä. Kunnes minulle ei jää mitään paikkaa, jossa tuntisin olevani turvassa.

Älä pukeudu liian lyhyeen hameeseen, älä juo liikaa, älä asu alimmassa kerroksessa, älä kävele yöllä yksin kotiin. Älä.

Joten minä pienennän elämänpiiriäni, kävelen vain valaistuja reittejä, en vastaa kourimiseen verbaalisella vastahyökkäyksellä, koska en halua turpiini. Minä olen sinun tyttäresi, äitisi ja sisaresi. Silti katsot oikeudeksesi rikkoa rajojani. Koska jos joku on esillä, hän on tarjolla. Ja mielestäsi minä halusin sitä.

Koska ethän tehnyt muuta kuin puraisit paljasta olkapäätäni ja puristit perseestä. Koska onneksi pääsin niin vähällä, etkä yrittänyt seurata minua kotiin. Kun tarpeeksi kohdellaan kaltoin, hälyttävän käytöksen raja siirtyy. Koska pojat ovat vain poikia ja mies on himojensa orja. Kuinka sinä kehtaat rikkoa minun rajojani, tehdä niin niin monta kertaa, että käytöksesi normalisoituu? Kuka sinä olet tekemään minun elämästäni vankilan ilman kaltereita?

Eräänä maaliskuisena arki-iltana Sarah Everard lähti kävelemään kotiin. Hän ei koskaan päässyt perille.

Lucy Mountainin postaus aiheesta Instagramissa kosketti montaa naista: kaikki ovat pyytäneet ystäväänsä lähettämään viestin, kun tämä on kotona.

Jos et miehenä puutu näkemääsi häirintään, olet osa ongelmaa.

Kun nainen murhataan, älä myöskään kysy epäolennaisia, kuten mitä tällä oli päällä.

Koska emme tiedä, ketkä miehet ovat vaarallisia, varomme kaikkia.

Naisten ei tarvitse muuttaa käytöstään, miesten täytyy.

Aino Elina