Mitä jäljelle jää
Hautasin appeni muutama viikko sitten. Haimme hautajaisten jälkeen apen kotoa todennäköisesti puolisoni isoäidin maalaaman kukkataulun – ja that’s it. Valokuvat mies oli ottanut mukaansa jo aiemmin. Asunnon lopullisesta tyhjennyksestä vastaa apen tuttu maksua vastaan.
Mitä jäljelle jää ovat muistot. En usko mihinkään satuihin ikuisesta elämästä, mutta ehkä elämme niin kauan kuin tänne planeetalle pyörimään jääneet muistavat meidät.
Täytyy sanoa, että hautajaismekkoni on viime aikoina ollut vähän liikaakin käytössä. Yhdistän mokoman koltun jo menetykseen, enkä käytä sitä muulloin.
Täytän ensi kuussa pyöreitä vuosia, ja huomaan pohtivani elämän rajallisuutta. Tämä siis siitä huolimatta, ettei minulla ole vielä pienintäkään käsitystä, mikä minusta tulee isona. Ajattelin ensin olevani intohimoammatissani, kunnes sain tarpeekseni, kyynistyin ja päädyin etsimään elämäni sisällön työajan ulkopuolelta. Tämä ei tarkoita ettenkö olisi hyvä työssäni, en vaan enää pidä sitä itseäni määrittelevänä asiana.
Sama asia ihmissuhteissa. Etsimme suuren osan elämästämme merkitystä muista ihmisistä, kun meidän tulisi löytää ensin merkitys itsestämme. Syytän tästä kansainvälistä viihdekoneistoa, joka on aika lailla vuosikymmenten ajan rummuttanut sitä, että jokaiselle meistä on täydellinen puolikas tuolla jossain, jonka ansiosta tulemme vihdoin kokonaiseksi.
En myöskään pidä siitä, että sosiaaliset (etä)suhteet ovat rajoittuneet eri sosiaalisen median alustoille. Nuo alustat tuntuvat vain tekevät meistä entistä yksinäisempiä. Mitä on ihmisyys? Sitä et ainakaan sosiaalisen median alustoilta löydä, kun osa ihmisistä on jo ulkoistanut ajattelunsa todennäköisyyksiä tarjoavalle tekoälylle. Miksi haemme tykkäyksistä validaatiota vai olemmeko jo niin dopamiinikoukussa jokaisesta notifikaatiosta? Aikasyöppöjä alustat ainakin ovat – nyt kun olen huomattavasti vähentänyt niissä viettämääni aikaa, saan vihdoin lukupinoa käytyä läpi ilman että olen jatkuvassa velkavankeudessa lähikirjastoon.
Mitä haluaisin olisi kunnon old skool kirjekavereita. Että jäämistö löytyisi muualtakin kuin bittiavaruudesta.
Aino Elina