Myötäelämisen lisäksi muista huolehtia itsestäsi

Synkät uutiset Ukrainan sodasta saavat monen tuntemaan ahdistusta ja surua. Muista kuitenkin pitää myös itsestäsi huolta. Aivan niin kuin lentokoneessa ohjeistetaan: laita happinaamari ensin itsellesi.

Auringonkukka.
Siemenestä viime kesänä kasvattamani auringonkukka. Auringonkukka on Ukrainan kansalliskukka.

On jo yli viikko siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Maailmantilanne on koko ajan mielessäni. Aamulla ensimmäisenä avaan Twitterin ja itken helpotuksesta, kun huomaan, että mahdoton on mahdollista ja Ukraina on jälleen selviytynyt yhdestä yöstä. Minä, joka olen aina itkenyt vain harvoin itken nyt päivittäin! Päivällä seuraan uutisia. Illalla ahdistaa, kun olen huolestunut, mitä yön taistelut tuovat tullessaan, eikä uni meinaa millään tulla. Kuten Hesarin uutiseen haastateltu psykoterapeutti Ville Merinen toteaa, pyrin hallitsemaan tilannetta hankkimalla mahdollisimman paljon tietoa.

Jatkuvien sotauutisten selaamiselle on jo annettu oma nimi: doomscrolling eli tuomioselailu. Pahimmassa tapauksessa avaan aamulla Twitterin – ja sille tielle jään. Seuraavaksi katson kotimaiset uutiset, mistä siirryn ulkomaisiin uutisiin. Jaan myös jatkuvasti keräämääni tietoa Instagramin tarinoissani linkkien kera. Jakamalla tietoa koen tekeväni edes jotain.

Lisäksi olen auttanut eri avustusjärjestöjä rahallisesti. Rahallisesti, koska ihmisten auttamishalu on ollut niin kova, että turhien tavaroiden röykkiöstä on kuulemma muodostunut jo kaatopaikka Ukrainan ja Puolan rajalle.

Annankin vähäiset roponi mieluummin avustusjärjestölle, jolla on valmista logistiikkaosaamista sekä osaamista toimimisesta kriisialueilla.

Olen kauhuissani seurannut uutisia, missä on kerrottu rasistisista mielenilmauksista Suomessa asuvia venäläisiä vastaan. Nyt – tai koskaan – ei ole sijaa rasismille.

Kauhistuneena olen myös lukenut julkaisuja siitä, että ei-eurooppalaiset turvapaikanhakijat eivät pääsisi Ukrainasta Puolaan, tai ainakin heidän etenemistään haitattaisiin. Puhumattakaan niistä Lähi-idän pakolaisista, jotka koko maailma on unohtanut Valko-Venäjän rajalle. Nyt – tai koskaan – ei ole sijaa rasismille.

Sota on koko ajan läsnä. Itse puran uutisten aiheuttamaa ylivirittymistä pyrkimällä rauhoittumaan, liikkumalla ja tekemällä kivoja asioita. Tunnen kuitenkin syyllisyyttä siitä, että minulla on kaikki hyvin, kun muualla ihmiset kärsivät.

Moni purkaa pahaa oloaan tekemiseen. Nyt kannattaakin verestää niin elvytystaitoja, kuin tarkistaa, että kotivara on kunnossa. Älä jaa valeuutisia! Ohjeita väärän tiedon paljastamiseen löydät esimerkiksi täältä ja täältä. Voit lisäksi allekirjoittaa Amnestyn vetoomuksen sotatoimien lopettamiseksi Ukrainassa. Auta Ukrainan sodan uhreja – katso kooste avustuskohteista tästä: https://linktr.ee/apuaukrainaan

Aino Elina

PS: Vaatteidenostolakko on ollut vihonviimeisenä mielessä tässä tilanteessa, mutta sitä olen miettinyt, että toppatakkini on kaikkine taskuineen kätevä, ja haluan vastaavin taskuin takin myös kesäksi sitten kun ostoslakko päättyy.

puheenaiheet ajattelin-tanaan mieli uutiset-ja-yhteiskunta
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *