Onko oikeistohallituksen hallitusohjelma naisten asialla?
”Vahva ja välittävä Suomi” pitää huolta vain niistä, jotka osaavat itse huolehtia itsestään.
Orpon hallituksen tavoitteena on 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Hallitus tavoittelee ihmisten aktivointia takaisin työelämään, kun työnteosta tulee aiempaa kannattavampaa verrattuna tukien varassa elämiseen.
Tämä saavutetaan leikkaamalla valtion menoista neljä miljardia vedoten julkisen talouden velkaantumiseen, mutta samalla kuitenkin otetaan uutta velkaa. Hallituksen esityksessä budjetissa otetaan 11,5 miljardia euroa lisää velkaa ensi vuonna.
Asumistukeen kului ennen leikkauksia 2,6 miljardia vuodessa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kulut puolestaan olivat 2,5 miljardia. Jatkossa ansiosidonnaista saadakseen on pitänyt olla 12 kuukautta töissä, siinä missä aiemmin työssäoloehto täyttyi hieman yli kuuden kuukauden jälkeen.
Naisasialiitto Unionin mukaan monet leikkauksista iskevät erityisesti naisiin: palkaton ensimmäinen sairaspäivä ja neuvottelukatto naisvaltaisten matalapalkka-alojen naisiin, lapsikorotusten leikkaaminen pienituloisiin äiteihin sekä asumistuen leikkaukset yksinhuoltajiin, joista suuri osa on naisia.
Palkankorotusten sitominen enintään vientialojen tasolle sementoi sukupuolten väliset palkkaerot. Sukupuolten palkkaero on Suomessa tällä hetkellä noin 16 prosenttia, mikä on suurempi kuin Euroopan unionin maissa keskimäärin. Palkkaerolla on vaikutuksia niin työuralla kuin työuran jälkeen eläkkeissä.
Perusturvan taso on Suomessa jo ennen hallitusohjelmaa määritelty alhaisemmaksi, kuin mitä kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät. Vähimmäisetuudet eivät kata perustarpeita. Suomi on jo saanut viime helmikuussa Euroopan neuvostolta moitteita liian alhaisesta perusturvan tasosta.
Leikkaukset asumistukeen, työttömän perusturvaan sekä toimeentulotukea saaviin osuvat kaikki pienituloisiin. Juuri valmistuneen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja valtiovarainministeriön (VM) yhteistyönä tekemän arvioinnin mukaan hallituksen esittämät sosiaaliturvan leikkaukset koskevat eniten opiskelijoihin ja työttömiin ansiosidonnaisen turvan saajiin. Suhteellinen pienituloisuus puolestaan kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien ja vanhempien työikäisten yksin asuvien keskuudessa.
Lisäksi hallitusohjelmassa yleisestä sivistystyöstä eli kansalaisopistoilta, opintokeskuksilta, kansanopistoilta ja kesäyliopistoilta leikattaisiin yhteensä lähes 24 miljoonaa euroa. Kesäyliopistoissa on paljon työssäkäyviä osallistujia, joissa iso osa työskentelee pienipalkkaisilla kasvatus- ja sote-aloilla vaihtaakseen alaa. Kurssimaksujen korotuksen myötä opetus ei olisi enää kaikkien saavutettavissa. Myös esimerkiksi opinnot eri alalle mahdollistava vuorotteluvapaa lopetetaan. Sen käyttäjistä 70 prosenttia on ollut naisia.
Ainut myönteinen asia taisi olla, että vaihdevuodet päätyivät hallitusohjelmaan: ”Vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa edistetään hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi”. Gynekologipalvelut eivät kuitenkaan kuulu työterveyshuoltoon, joten miten tämä käytännössä toteutettaisiin?
Aino Elina