Ostin tietämättömyyttäni riistopuuvillapaidan

Aidosti vastuullinen shoppailija lopettaisi kaiken muodin kuluttamisen, mutta se ei valitettavasti ole mahdollista. Kannattaa siis välttää pikamuotia ja panostaa ostamaan tuotteita, joiden tuotanto-olosuhteet ovat vastuulliset.

Mujin liike Kampin kauppakeskuksessa.
Sisäänkäynti Mujin liikkeeseen Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä.

Sanotaan, että suomalaiset rakastavat jonottamista. Kun japanilainen Muji avasi ison liikkeensä Kampin kauppakeskukseen, moni jonotti pitkään – jonot kiemurtelivat jopa kauppakeskuksesta ulos asti. Kävin itse Mujissa avajaisten jälkeen ja ostin kaksi puuvillaista, pitkähihaista raitapaitaa ja ihastelin liikkeen minimalistiseen makuun sopivaa tarjontaa. Ihailu kuitenkin muuttui syväksi pettymykseksi ja suorastaan kauhuksi, kun minulle selvisi, että Mujin tuotteita (etenkin vaatteiden puuvilla) on tuotettu Kiinan uiguurialueella pakkotyönomaisissa olosuhteissa.  Kiina tuottaa noin 20 prosenttia maailman raakapuuvillasta, ja suurin osa siitä tuotetaan Xinjiangin uiguurialueella. Kiina on sulkenut yli miljoona uiguuria poliittisille uudelleenkoulutusleireille. Naisia pakkosteriloidaan ja islaminuskoisten uiguurien moskeijoita tuhotaan. Autonomisen Xinjiangin alueelle on täysin mahdoton päästä seuraamaan, mitä siellä todella tapahtuu, mutta monet puhuvat kulttuurisesta kansanmurhasta. Uudelleenkoulutusleireiltä ”vapautuneet” uiguurit siirretään muualle Kiinaan töihin tuotantolaitoksiin tekstiiliteollisuuteen tai elektroniikkateollisuuteen. Näin ollen jokaisen kannattaisi miettiä tuotteiden tilaamista Kiinasta, koska niissä on se riski, että niiden tekemiseen on käytetty pakkotyötä.

Puuvillan kukinto.
Kiina tuottaa viidesosan maailman raakapuuvillasta. Kuva Unsplash.

Better Cotton Initiative BCI eli puuvillantuotannon isoin kansainvälinen vastuullisuusjärjestelmä ilmoitti vuonna 2020, ettei se enää sertifioi Xinjiangista tulevaa puuvillaa. Tämä herätti Kiinan vastatoimet, jossa valtiollinen media ja sosiaalisen median (todennäköisesti masinoidut) käyttäjät hyökkäsivät BCI:iin sitoutuneita yrityksiä vastaan. Vaateketjujen toimipisteitä suljettiin ja verkkokaupoista poistettiin tuotteita.  Osa yrityksistä pyörsi reaktiosta pelästyneenä päätöksensä. Samalla kuitenkin esimerkiksi Muji ja Asics kertoivat jatkavansa Xinjiangin puuvillan käyttöä. Muistissa on myös Marimekon soutaminen ja huopaaminen Kiinan painostuksen vuoksi keväällä 2021 sen asian kanssa, löytyykö verkkosivuilta teksti, ettei yritys käytä tuotteissaan Xinjiangissa tuotettua puuvillaa. Lopulta Marimekko ilmoitti, ettei käytä uiguuripuuvillaa – ja on yksi harvoista suomalaisyrityksistä Tokmannin ja Alpan lisäksi, joka on niin tehnyt.

Marimekon liikkeen julkisivu.
Hyvä, että nyt maininta siitä, ettei uiguuripuuvillaa enää käytetä, löytyy Marimekon verkkosivuilta.

Bangladeshin tapahtumat saivat maailman tarkastelemaan vaatetehtaiden työoloja

Bangladeshissa Rana Plaza tehdaskompleksin romahtaminen työläisten päälle tappaen yli tuhat huhtikuussa 2013 herätti monet vaateteollisuuden huonoihin työoloihin.

Tapahtuman vuoksi tehtiin Bangladeshin sopimus (Bangladesh Accord), jossa määrättiin tuotemerkit vastuuseen tuotteitaan valmistavien tehtaiden työoloista. Jatkoajalla ollut sopimus uusittiin juuri, ja syyskuussa 2021 voimaan astunut The International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment Industry (International Accord) laajeni käsittämään yleisesti työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.

Tavalliset kuluttajat näkivät Bangladeshin sopimuksen ehkä #whomademyclothes -kampanjana, jossa somen käyttäjät kuvasivat vaatteensa ja kysyivät valmistajalta, minkälaisissa työolosuhteissa vaate oli tehty. Kampanja on ollut niin suosittu, että valmistajat paitsi vastaavat näihin kyselyihin, myös ovat alkaneet käyttää muutoinkin aihetunnistetta #Imadeyourclothes korostaakseen vastuullista tuotantoa.

Informaation loputon suo vai valoa tunnelin päässä? Apua ostospäätöksen tekemiseen

Voit tarkistaa, onko miettimäsi tuote tuotettu riskialueella Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (International Trade Union Confederation) listauksesta.

Good On you rankkaa vaatebrändit sen mukaan, miten hyvä brändi on ihmisille, planeetalle ja eläimille. Good On You löytyy myös appina. Kaikkia brändejä ei palvelusta löydy – tällä hetkellä listattujen brändien lukumäärä on noin 3000.

Vaatteiden viikkausta.
Vaatteiden hyvä huolto pidentää niiden käyttöikää. Kuva Unsplash.

Suomalainen Weecos on vuodesta 2013 tarjonnut kestävälle muodille kodin. En kuitenkaan voi suositella sitä varauksetta, koska en koskaan saanut rahojani takaisin eräästä tilauksesta pari–kolme vuotta sitten, vaan tuli kutsu käyttämään raha brändin lippulaivamyymälään Helsinkiin. Asun täällä, enkä siltikään ole saanut käytyä tuossa liikkeessä – entä jos asuisin jossain kauempana pääkaupunkiseudusta? Tuotteiden palauttaminen ja vaihto Weecosissa on siis täysin riippuvainen siitä, miltä yritykseltä tilaat.

Urheilu- ja ulkoiluvaatteita tarjoaa vastuullisen tarjooman suomalainen Weekendbee. Itse tilasin sieltä Girlfriend Collectiven treeniasun, johon olen ollut todella tyytyväinen.

Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) sivuilta löytyy Vastuullisen kuluttajan opas

Eetti ry myös rankkaa suomalaisia / kansainvälisiä brändejä

Go and be a GOOD Google warrior, ja etsi itse tietoja eri lähteistä (muista lähdekritiikki) eri brändeistä ennen ostopäätöstä!

Ja muista: vastuullisin vaate on se, jonka jo omistat.

Aino Elina

puheenaiheet ostokset vastuullisuus uutiset-ja-yhteiskunta
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *