Se on siinä: 15 parasta tähän syksyyn

Tällä kertaa blogissa listataan parhaita asioita tältä syksyltä. Kaikki olen maksanut omasta pussistani, koska en tee kaupallisia yhteistöitä. Näin ollen voit olla varma siitä, että kerron mielipiteeni suoraan.

Joten pitemmittä puheitta: parasta just nyt, ole hyvä!

Syömääni

Ravinteli Olkkari

Kuva kala-annoksesta.
Meriahven ja fenkolia monella eri tavalla.

Ravintolan nimestä odottaisi kyseessä olevan rennon paikan, josta saa läskisoosia kokki Lotinan valmistamana, mutta kyseessä onkin huomattavasti kunnianhimoisempi paikka. Nyt niin sanottuja fine dining mestoja alkaa esiintyä jo Helsingin Pitkäsillan pohjoispuolella. Söin ravintolassa parhaan kala-annoksen ikinä! Tänne tulen uudelleen seuraavan kerran lukupiirin pikkujouluissa!

Passio

Kuva kala-annoksesta.
Passion taidonnäyte.

Ah, mikä makujen sinfonia – ja annokset olivat maalauksellisen upeita. Olimme miehen kanssa treffeillä, ja aika aikaisin liikenteessä, koska olimme menossa myös teatteriin, joten olimme ravintolan lähes ainoat asiakkaat, mikä on kyllä surku, koska ruoka oli laadukasta.

Amerikan serkun herkkupuuro

Kuva puuroannoksesta ja kahvikupista.
Ja lusikasta kurkkaa yours truly 😉

Mies teki tätä aamupalaksi ja kyllä maistui! Ohjeen soijamaito korvattiin mantelimaidolla, koska vatsani ei kestä soijaa.

Katsomaani

Beetlejuice, Beetlejuice

Ensimmäisestä Beetlejuice -elokuvasta tuttu Lydia on nyt televisiomeedio, jolla on huonot välit tyttärensä Astridin kanssa. Lydian isän kuolema kuitenkin tuo kaikki yhteen hautajaisiin ensimmäisestä elokuvasta tuttuun taloon, ja pian alkaa tapahtua!

En tiedä, tekeekö Tim Burton enää elokuvia muuta kuin yrittämällä olla mahdollisimman Tim Burton, kuin hänellekin menneisyys olisi taakka, jonka toistamista hän yrittää yhä uudelleen. Tämä leffa – toisin kuin Burtonin muut viimeisimmät elokuvat – kuitenkin toimi. Olen sanonut tämän aikaisemminkin, mutta Michael Keatonia ei arvosteta tarpeeksi näyttelijänä – hänen muuntautumiskykynsä on ilmiömäistä!

Dancer in the Dark, Lilla Teatern

Kuva Lilla Teaternin portaikosta.

Sokeutumassa oleva Selma työskentelee tehtaassa saadakseen rahaa operaatioon samasta silmäsairaudesta kärsivälle pojalleen Genelle.

En pystynyt katsomaan Lars von Trierin elokuvaversiota tarinasta, mutta tämä oli – tarinan kauhistuttavuudesta huolimatta – ehkä feministisempi näkemys tarinasta. Pääosaa esittävä Lumi Aunio oli valovoimainen! Fun fact: tämä on ensimmäinen musikaali, jonka olen nähnyt livenä, vaikka musikaaleja olenkin aina rakastanut. Puolisoni kanssa kun käymme yleensä oopperassa – hän ei niin musikaaleista välitä.

Beef (Netflix)

Rattiraivosta se alkaa, ja mihinköhän se päättyy? Kaksi elämäänsä pettynyttä ihmistä ottaa toisistaan mittaa askel askeleelta ja isku iskulta entistä pahemmin tässä jo jokin aika sitten ilmestyneessä tv-sarjassa.

Nobody wants this (Netflix)

Mitä tapahtuu kun rabbi ihastuu agnostikkoon – jolla on jopa seksipodcast? Kaikki kehottivat katsomaan tämän sarjan, joten suhtauduin siihen epäillen. Romanttinen komediasarja on kuitenkin oikeasti hauska ja pääparin kemia toimii!

Lukemaani

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys -kirjan kansi.

Joko pyydystät sen hauen, tai… Vihdoin sain tämän pari vuotta sitten someilmiöksi nousseen kirjan luettua. Ja olihan se kokemus! Tarinaniskentä muistutti minua lapsena lukemistani Veikko Huovisen kirjoista. Goodreadsissa annoin teokselle täydet viisi tähteä.

Claire Castillon: Äidin pikku pyöveli

Äidin pikku pyöveli -kirjan kansi.

Ranskalaisen Claire Castillon novellikokoelma kertoo siitä kamaluudesta, mikä löytyy kaikista äiti-tytärsuhteista, mutta vieden tilanteet irvokkaisiin mittasuhteisiin. Novellit käsittelevät niin väkivaltaa, pedofiliaa kuin pettämistäkin. Kirja sisältää 19 tarinaa, joissa tilanteet vain todetaan. Esimerkiksi yhdessä novellissa äiti saa kaksoset, mutta haluaa vain yhden lapsen, joten hankkiutuu eroon toisesta: vaikka se vahingossa olikin se kiltimpi kaksosista.

Ostamaani

Kasvohoito Janina’s Beauty Spa

Omakuva ilman meikkiä pyyhe päässä.

Asun itäisessä kantakaupungissa, ja Kalasatamassa sijaitseva Janina’s Beauty Spa on parempi kuin moni suositumpi (ja kalliimpi) ydinkeskustan hoitola. Toisin kuin useassa kauneushoitolassa, et jää hetkeksikään yksin, vaan ihotuotteiden vaikuttaessa saat niin pää- kuin hartiahieronnankin. Ihoni tuntuu ja näyttää nyt pari viikkoa käsittelystä niin hyvältä, että tästä tulee uusi tapa!

Jertta Ratia, Haluan hengittää

Jertta Ratian taulu.
Jertta Ratia, Haluan hengittää -teos löytyi Taidelainaamon uutiskirjeestä.

Hankin teoksen Taidelainaamosta – ja kyllä, jos sen haluan pitää, maksan sitä seuraavat pari vuotta. Mutta olen siihen valmis: se tuo minulle iloa joka päivä.

Kokemaani

PMMP Olympiastadion 24.8.

Kuva PMMP:n keikalta Olympiastadionilta lopun ilotulituksesta.

No teknisesti tämä oli loppukesästä, mutta menköön nyt tähän syssyyn. Kuuntelin PMMPtä paljon edellisessä parisuhteessa, ja lippujen osto oli täysin minun ideani. Paula Vesala kritisoi aikaisempaa tuotantoaan muistaakseni naiiviksi(?) julkaistessaan Tequilan, mutta nähtävästi aikaa on kulunut tarpeeksi, että niitä voi taas esittää. Keikan energisyys oli vertaansa vailla, ja bändin klassikot soivat komeasti.

Syyskävelyt

Pihlaja syysvärissään.

Olen pyrkinyt nyt kävelemään enemmän päivittäin, ja saamaan ainakin 7000 askelta täyteen, jos en enemmän. Mieli lepää kävellessä luonnossa.

K40 disco

Kuva Kaivohuoneelta otettu sohvaryhmiltä kohti baaritiskejä ja tanssilattiaa.

Olin nyt perjantaina K40 diskossa Kaivohuoneella, ja ilta oli todella hauska. Illalla kuultiin parhaita hittejä 80- ja 90-luvuilta, joten viihdyimme illan ystäväni kanssa lähes koko illan tanssilattialla. Bileet alkoivat jo aikaisin, kello 19, joten olin kotona jo keskiyön maissa.

Mitä haluaisin kokea

Claude Monetin kotimuseo

Kuva Monet'n sinisävyisestä keittiöstä.

Impressionistisen tyylisuunnan perustajiin kuuluvan taiteilija Claude Monetin keittiö hänen kotonaan Givernyssä, joka on nykyään museo, on tehty noin vuonna 1883, ja se kyllä kestää aikaa varmoine värivalintoineen. Monet valitsi itse kaikki kotinsa värit, ja suunnitteli ison keittiönsä myös omin käsin. Avarassa keittiössä oli palvelusväellä tilaa kokata suurelle perheelle, jolla myös kävi paljon päivällisvieraita.

Ajatella, jos itselläkin olisi keittiö, joka kestäisi aikaa näin hyvin (asuntomme valmistui vuonna 2013, ja nyt keittiön kaapit pitäisi jo uusia.)

Aino Elina

Kirjoituksen idea on saatu Haley Nahmanin Substackista Maybe Baby

Halipula-blogin Facebook

kulttuuri suosittelen