Australiassa syntyneen Suomen kansalaisuus ei ole mikään yhden puhelun homma

Kirjoitin aiemmin miten pojallemme ei syntyessään periaatteessa ollut minkään maan kansalaisuutta kun ei hän Australian kansalaisuutta saanut täällä syntyessään ,eikä Suomeen ilmoiteta syntymästä ellen minä sitä itse tee. Ajattelinkin nyt antaa tilannepäivityksen jos joku muukin kamppailee asian tiimoilta Australiasta käsin tai on muuten vain kiinnostunut aiheesta.

Asia on edennyt niin, että tänään pojallemme on vihdoin virallisesti Suomen kansalaisuus!
Reilu kymmenen viikkoa hänen syntymänsä jälkeen..

Miksi asian kanssa on sitten mennyt näinkin kauan?
Ensinnäkin meidän täytyi Australian päästä saada hänelle syntymätodistus ja syntymätodistusta varten meidän piti rekisteröidä hänen syntymänsä ja tätä varten täytyi olla nimi päätettynä. Meillä meni muutama viikko ennen kuin pääsimme yhteisymmärrykseen poikamme nimestä ja vihdoin 21.3.2019 me rekisteröimme hänet täällä. Seuraavana päivänä on hänen syntymätodistuksensa kirjoitettu ja kirjattuna postina se saapui meille 27.3.2019 jolloin myös soitin Suomen suurlähetystöön Canberraan kysyen miten asian kanssa edetään.
Sieltä neuvottiin, että alkuperäiseen syntymätodistukseen täytyy minun käydä hakemassa Apostille leima, jonka jälkeen täytyy se toimittaa joko henkilökohtaisesti Canberraan tai postittaa maistraatin sivuilta tulostetun hakemuksen sekä laillisiksi todistettujen passi kopioiden kanssa.

Apostille leiman saa Sydneyssä vain ja ainoastaan Department of Foreign Affairs and Trade Sydney Passport Office:sta joka siis sijaitsee Haymarketissa, Sydneyn keskustassa. Ilman ajanvarausta ei myöskään Apostille leimaa anneta, joten samana päivänä soitin varatakseni aikaa kyseiselle leimalle. Ensimmäinen aika oli vasta 9.4.2019 eli kahden viikon kuluttua soitto päivästä.

Kuusi viikkoisen vauvan kanssa ei ole muuten mitenkään mukavaa matkustaa ruuhka-aikaan bussissa ja satojen ellei tuhansien ihmisten seassa Sydneyn Central Stationilla.. Ensimmäinen kertaamme siis Sydneyn keskustassa. Olimme paikalla hakemassa tätä leimaa sovittuna aikana, mutta Apostille leiman maksettua ($83 Australian dollaria) ilmoitettiin, että kolmen tunnin päästä voi syntymätodistuksen käydä takaisin hakemassa..

Kolme tuntia keskustassa kuusi viikkoisen vauvan kanssa ja voin myöntää, että tuo kolme tuntia oli ehkä elämäni pisimmät kolme tuntia! Nälkää huutava vauva  ja julki imetyksen kanssa aiemmin kamppaillut äiti ei ole se paras yhdistelmä. Päädyin lopulta imettämään satojen ohikulkijoiden edessä seisten imetyssuojaa apuna käyttäen. Tähän imetyssuojaan sain lukijan kautta kommenteissa vinkin ja suuri kiitos siintä! Aivan todella mainio vinkki joka on meidät pelastanut nyt monena kertana. KIITOS!
Sain myös sinä päivänä tietää, ettei jokaiseen bussin pääse vaunujen kanssa vaan vain niihin joissa on pyörätuoli mahdollisuus. Päädyin lopulta ottamaan bussin parin kilometrin päähän kodistamme ja kävelin loppumatkan, en jaksanut enää odottaa seuraavaa bussia..

Kävin oikeiksi todistuttamassa kopiot minun sekä Ryanin passeista 12.4.2019 ja lähetin kaikki tarvittavat paperit Suomen Suurlähetystöön Canberraan 17.4.2019. Syntymätodistus saapui meille takaisin postista noin viikko sitten.

Meidän pysyviä oleskelulupia hoitava asianajaja soitti meille eilen ja ilmoitti, että nyt on meiltä pyydetty asian tiimoilta lisä infoa ja pojan passi täytyisi toimittaa 28 päivän kuluessa. Ongelma nyt vain se, että ilman Suomen virallista kansalaisuutta (henkilötunnus..) ei passia voi anoa. Tänään soitin jälleen Suomen Suurlähetystöön josta ilmoitettiin, että paperit juuri lähetetty Suomeen ja normaalisti kestää viidestä kuuteen viikkoa ennen kuin poika on maistraatin kirjoilla ja henkilötunnus hänellä.. Kerroin että tarvitsisimme maahanmuutto viranomaisille passin pikimmiten ja virkailija lupasi olla Suomeen yhteydessä samantien.

Tästä puhelusta kului neljä tuntia ja sain maistraatista sähköpostina otteen väestötietorekisteristä poikaamme liittyen. Hän on siis saanut virallisesti Suomen kansalaisuuden, todella nopeasti toimittu siis puheluni jälkeen. Yllättynyt ja kiitollinen siintä. En olisi kuitenkaan uskonut koko asian näin hankalaksi menevän.

Olemme hakeneet Englannin passia ennen kuin Suomen päästä tuli tieto, että poikamme on vihdoin virallisesti Suomen kansalainen joten huomenna selvitän kerkeääkö Englannin passi perille ennen vai täytyykö tästä lähteä ajamaan Canberraan anomaan myös Suomen passia. Meiltä on sinne melkein neljän tunnin ajomatka ruuhkasta riippuen, joten ei se mikään pieni huviajelu olisi kymmenen viikkoisen vauvan kanssa..

Lue myös:
Pojallani ei ole minkään maan kansalaisuutta 

Seuraathan myös? FACEBOOK // INSTAGRAM