Kun mikään ei riitä

48ED4C20-914D-4718-B4AE-8525A7895FAA.jpeg

EA7B67B8-1AB0-4F31-854E-69B9D44E3FFC.jpeg

Tiedätkö sen tunteen kun saavuttaa jotakin mistä on unelmoinut jo pidemmän aikaa, tai kun saa jotakin sellaista, mistä on haaveillut jo kauan? Ihana tunne, eikö olekin? 

Miksei se tunne sitten kuitenkaan riitä? Miksi pitää aina vain haluta ja saada enemmän?

Kunnianhimo on hieno asia ja on erittäin hienoa kun haluaa saavuttaa enemmän, tai parantaa omaa osaamistaan ja oppimastaan. Mutta milloin haluaa liikaa ja milloin menee yli? 

Materiaa pitää olla ja jos ei ole niin tunnetaan huonoa mieltä kun jollakin toisella on, mutta kun itsellä ei ole. Sitten jonakin päivänä kun olet säästänyt ja säästänyt vielä vähän enemmän ja saat sen tietyn tuotteen minkä olet halunnut niin tuoko se sitten kuitenkaan onnea? En usko että tuo. Tai tuo varmasti hetkeksi, mutta sen hetken jälkeen olosi on kuitenkin ihan sama kuin ennenkin. Ja sitten on jo mielessä seuraava ostos ja se ostos kyllä varmasti toisi onnen.. 

Tai ulkomaanmatka, sitä suunnitellaan kauan ja säästetään rahaa ja sitten reissussa stressataan oma olo huonoksi kun pitäisi kaikkea keretä tekemään ja näkemään eikä aika riitä. Palataan kotiin entistä väsyneempänä kuin ennen lomaa ja sitten onkin hyvä aika alkaa suunnittelemaan taas seuraavaa ulkomaanmatkaa. Sillä lomalla kerkeää sitten ihan varmasti levätä.

Ehkä se kotona sohvalla makaava puolisokin ärsyttää ja miettii miten paljon paremmin menisi se suhde jos se toinen vaan nousisi siintä sohvalta ja huomiosi, vai pitäisikö vaihtamalla vaihtaa parempaan? Mutta sitten ei kuitenkaan kerrota sille toiselle mikä ärsyttää vaan se pidetään omana tietona, mutta oletetaan että se toinen osaisi lukea ajatukset ja tietäisi mikä mättää. 

Laihduttaakin voisi ja kun kymmenen kiloa saa painosta pois niin sitten ajatellaan että menisi varmasti paljon paremmin. Että ne pudotetut kilot toisi onnen. Kyllähän se hyvältä tuntuu kun itsellä on omassa kehossa hyvä olla, mutta kyllä se onnellisuus täytyisi jotakin muualta tulla kun luvusta siinä vaa’alla. Eikö?

Joskus olisi hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä omaa elämää ja sitä mitä on. Lupaan, että sinulla on enemmän kun jollakin toisella, ja sinulla on jotakin mitä joku toinen haluaa itselleen. Joskus olisi hyvä olla kiitollinen edes niistä elämän pienimmistä asioista ja olla haluamatta enemmän. Tai jos ei ole tyytyväinen niin pitäisi miettiä millä tavoin sitä omaa elämää voisi muuttaa. Ilman, että miettii sitä materiaa, tai ulkomaanmatkaa. Aloittaisi ihan niistä pienistä asioista, jotka ei maksa mitään. Elämä on liian lyhyt siihen, että murehtii mitä ei ole ja olettaa, että sitten kun on niin sitten on kaikki hyvin. 

Jostakin syystä on helpompi aina miettiä että sitten kun eikä että tässä ja nyt. Tässä ja nyt on kuitenkin ihan hyvä. 

09864D45-92D9-4628-920F-FE36C94B0745.jpeg

Seuraathan myös? FACEBOOK // INSTAGRAM 

Kommentit (1)
  1. nice article

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *